Lääkkeet ja lääketiede

Lääkkeet ovat tarpeellisia, kuten kaikki muukin minkä ihminen on keksinyt, muutenhan niitä ei keksittäisi. Mutta onko tarpeellista syödä viittätoista eri lääkettä vuosikymmeniä. Minulla ei ole siihen vastausta.

Peruskoulun päästötodistuksen suoritin aikuisena, minulla oli kaksi kouluikäistä lasta. Meitä oli kolme peruskoululaista.

Olin apuhoitaja ja myöhemmin opiskelin lääkintävoimistelijaksi. Siinäpä ne terveydenhuollon opiskelut.

Nykyään ammattinimikkeet ovat lähihoitaja ja fysioterapeutti ent. lääkintävoimistelija ja vielä entisempi sairasvoimistelija.

Sairaalamaailma oli ja varmaan on vieläkin hyvin hierarkinen järjestelmä. Apuhoitaja ei saanut ajatella eikä kyseenalaistaa potilaiden lääkitystä, vaikka potilaat valittelivat monenlaisia vaivoja. Hämmästyttävän vähän ihmiset uskalsivat puhua lääkkeiden sivuvaikutuksista.

Eräs mies, eräässä sairaalassa uskoitui minulle vaivastaan:- On se kumma kun pesen mulkkuni, niin mulkku ei tunne kättäni, miksi se on tunnoton. Mitäpä siihen apuhoitaja osaa (saa) vastata. On jo senverran ikää ja elämää nähty, että nyt osaan ja saan vastata.- Suuri joukko lääkkeitä aiheuttaa sivuvaikutuksena masennusta ja masennuslääkkeillä on se ominaisuus että vie mulkusta tunnon. (ainakin -70–90-luvun lääkkeet).

Jokainenhan varmasti ymmärtää että lääkebisnes on bisnestä eikä mitään nappikauppaa.

Lääketiede on mielestäni liikaa LÄÄKE tiedettä. Ihminenhän on paljon muutakin kuin lääkkeillä toimiva olio.

Kannattaa aina lääkityksissä pohtiä lääkärin kanssa mahdollisia sivuvaikutuksia eli hyötyjä ja haittoja ja täysvaltaisella ihmisellähän on tietenkin myös oma päätäntävalta.

Jätä kommentti

*