Näenkö toisissa sen pahan joka asustaa itsessäni. Silmäni näkevät toiset ihmiset, mutta itsestäni en näe kuin jalat ja kädet ja vähän vatsaa. Olisi hyvä katsoa itseään vierestä toisten silmin.
Jokainen näkee maailman omalla tavallaan ja naiset ja miehet eritavalla, naiset konkreettisemmin ja miehet suuria suunnitellen.
Elämän virheiden rehellinen myöntäminen kannattaa ja niistä kiittäminen että niistä voin jotakin oppia.
Eripurat, riidat ja sodat eivät tule varoittamatta, ne lähtevät liikkeelle pahoista puheista ja pahoista ajatuksista.
Hyviä ajatuksia ja maailmanrauhaa v.2022. Kannattaa kuunnella vanhoja viisaita ihmisiä, minä olen kuunnellut 90-v. anoppia, karjalan evakkoa ja kirjoittelen oppiakseni jotakin, sillä olen ollut huono elämänkoululainen.
Olen viidentoista vuoden ikäisestä elättänyt itseni joten siihen mahtuu monenlaisia töitä ja keinoja selvytymiseen. Olen nähnyt elämän rumuuden niinkuin kauneudenkin äärimäisen raakuuden kuin hyvyydenkin. Vihan, josta on tuntunut mahdottomalta selvitä, rakkauden joka on kulkenut vierelläni en vaan sitä ole tiennyt. Kirjoitan elämän ilmiöistä, ihmettelen terveysasioita.
