Miehen haaveita ja säästövinkkejä

Koko ajan rahamaailma vedättää ja hivuttaa meitä ihmispoloja. Maksaminen tehdään itsepalveluksi. Kohta ei käteinen raha kelpaa vaan on ostettava vaikka minkälaista värkkiä, teknistä vempainta että pystyy ostoksensa maksamaan. Arvaappa kuka tästä hyötyy ja kuka maksaa viulut?

Minä tiedän yrittäjänä millaiset kustannukset pankit, luottokorttiyhtiöt ja maksupäätehärvelit aiheuttavat. Nämä kaikki kustannukset olisi kuluttajan hyvä tietää.

Olin niin kurkkuani myöten täynnä kuin vaan ihminen voi olla siihen toimintaan miten rahamaailma toimii kun meillä oli luontaistuotekauppa.

Minulla oli luola valmiiksi katsottuna jonne vaimon kanssa muutettaisiin. Kaikki nykytekniikka vehkeet heitettäisiin hevonkuuseen. Elettäisiin luonnon tarjoamalla ravinnolla. Suunnittelin kaikki ravintoasiat: Heinäsirkat, sisiliskot ja jopa matoset jotka syötäisiin. Suomen järvet ovat kaloja täynnä. Syömme siis terveellisesti. Minä olin ihan tosissani, ajatus lohdutti. Elämänhallinta on meidän käsissämme. Tuli ihan luolamiehen hieno fiilis. Kuten varmaan arvaatkin, nainen laittaa miehen järjestykseen, antaa haaveilla mutta on järkevämpi. Nyt kun on taas vaihteeksi pakkasta ja mietin sosiaalisia kontakteja niin ainahan tuo vaimo on ollut järkevämpi. Ehkä meistä ei enää ole luolaihmisiksi.

Mutta ne säästövinkit?

Luovu kaikista pankki- ja luottokorteista, vaikka sinulle mitenkä niitä tuputettaisiin.

Tee ostokset aina käteisellä.

Osta aina kestävää laatutavaraa alennusmyynneistä.

Osta aina laadukkaita perusruokatarpeita.

Jos sinulla on mahdollisuus kalastaa niin Suomen järvet ovat täynnä ykkösluokan ruokaa.

Listaa ne kuukausittaiset pakolliset menot joita ilman et tule toimeen.

Päätä säästää vaikka esim. 3 euroa päivässä. Vuodessa säästö on yli tuhat euroa.

Jos nyt ajattelet että nämä vinkit ovat maksuhäiriöisten horinoita, silloin et ole ymmärtänyt tämän kirjoituksen sanomaa.

Kommentit

  • plokkariukki

    Olemmekohan me Veikko syntyneet väärälle vuosisadalle ja vielä vika paikkaankin, kun nuo samat ajatukset pyörivät minunkin päässäni miltei koko ajan? Tekisin mielelläni vaihtokauppaa vaikkapa kalalla, edellyttäen että saisin niitä, eläisin keräilytaloudessa ja lämmittäisin hirsimökkiäni pelkästään puulla. Liikkuisin jalan ja tietenkin asuisin järven rannalla jossakin huitsin nevadassa. Kuitenkin itse olen tieni valinnut, jopa sen paljon tietävän vaimon sieltä löytänyt. Hyvä valinta on hän, mutta nyt meitä on kaksi tekemässä päätöksiä, ainakin teoriassa. Varmasti jossakin tilanteessa valinnoissamme olemme epäonnistuneet. Yhteiskunta, joka määritellään aina vain enemmän suhteessa rahaan on tosiasia ja meikäläinen ei enää muutoksen vauhdissa pysy mukana. Siksi tuleva pelottaa! En saa käyttää maksuvälineenä rakkaita oravannahkojani, enkä edes hauenvonkaleita hankkiessani sitä vähäistä suolapussiani lähiön marketista. En ole enää se tärkeä tuottava ratas yhteiskunnan koneessa. Oleno siis jäte joka poljetaan kohta Jätekukon penkkaan vai viedäänkö minut mahdollisesti jopa ongelmajätteen käsittelyyn, missä se nykyisin tapahtuneekaan?

    • Veikko Kastinen

      Kiitokset Ari kommentista. Kyllä jos olisin saanut syntymäni valita, niin taipumukseni kyllä selvästi viittaavat jollekin muulle vuosisadalle. Mutta paljon hyvääkin on nykypäivässä, kun vaan niitä keksitään. Sitä minä ihmettelen mikä ihmeen autuus tuossa vempaimilla maksamisessa on. Minä kuluttajana haluan vaan maksaa ostokseni ja sillä hyvä. Olen jonkun kerran joutunut jättämään ostamatta kun raha ei ole kelvannut. Se minusta on suurta typeryyttä. Jos sitä vielä luolaan lähtö intoa löytyy niin vois varmaan katsella lämpösämpiä luolia jossakinhan luolissa ne meidän nuoruuden aikaiset hipitkin asustelivat. Mikä lie ollut se maa.

Jätä kommentti

*