Tehtiinpä minkälaisia Sote-systeemejä hyvänsä rahaa kuluu aina enemmän ja enemmän, se vaan näyttää olevan näin. Lääkekulut lisääntyvät automaattisesti, uudet ja kalliimmat lääkkeet ovat aina hintavampia ja tietenkin parempia. Jokainen tietenkin sairastuttuaan haluaa parasta hoitoa ja näinhän sen pitää ollakin.
Jokainen terveydenhoidon ammattilainen varmasti tietää että sairauksien ennaltaehkäisy olisi ihmisille todellista avuntarjoamista. Miksi se on niin vähäistä että eläkeukkoa ja fysioterapeuttia hävettää.
Kannattaisikohan jossakin Sote-alueella kokeilla ihan uutta, jossa ihmiset muodostaisivat porukoita jotka keskustelisivat esim. ihmiskäsityksestä, mitä on olla ihminen, mitä kaikkea siihen kuuluu. Luonto-ihminen-yhteiskunta., mitä kaikkea uutta vanhaa tulisikaan mieleen. Lääkärit ja muut filosofit keskustelemaan ja jokainen ihminen on ”filosofi”
Missä on lääkäri Antti Heikkilä joka on kirjoitttanut kirjoja mm. Lääkkeetön elämä kirjan. Kutsukaa Sote-johtajat hänet alueellenne puhumaan. Rohkeutta kaivataan, yhteiskunnat alkavat olla tarpeeksi sairaita.
Lääkäri Antti Heikkilän kirjat ovat joutuneet boikottiin, hyvä etteivät kokko polttoihin.
Minä en kadehdi lääkäreitten työtä, olen senverran nähnyt kuinka rankkaa se on ja kuinka uhrautuvasti lääkärit töitään tekevät.
plokkariukki
Tämä on sitten juhannusvitsi! Armeijassa olin lääkintä aliupseeri ja olimme ”otilla” vastaanottamassa potilaita ennen heidän lääkäriin pääsyä. ”Selvä lintsari” -tyyppi valitti, että polvi on kipeä joka kerta kun oli tulossa metsäkeikka ja VP:tä eli vapautusta palvelusta tuli hakemaan hän, pistettiin ”kipeään polveen” teipillä kiinni kalkkitabletti etuhoitona, ja joskus se auttoi niin, ettei tarvinnut edes otille asti mennä. Vakavasti ottaen, jo pelkkä kuulluksi tuleminen auttaa moneen sairauteen, yksinäisyys aika usein syynä mm. kipuihin. Jos minulla on tolkun tekemistä en tunne jommoistakaan kipua, joka turhautuessa tuntuu ongelmalta.
Veikko Kastinen
Ihminen on monimutkaien olio, mutta se tottelee yksinkertaisia käskyjä. Manillaköysi elokuvan psykiatrin ja vääpelin repliikkejä
Lapsuuden traumat kulkevat mukana koko elämän, onhan se hullua, mutta sanoppa se itsellesi.
Jos lapsuudessa on sinua loukattu ja mitätöity ja nyt kuulet samat sanat vaikkapa vain elokuvassa niin sehän sattuu sinuun. Yksikin sana pahimmillaan voi johtaa väkivaltaan tai sydänkohtaukseen, eihän sen niin tarvitse olla, kaiken voi antaa anteeksi, silloin niistä vaputuu. Helppo sanoa, mutta varmasti paras vaihtoehto..
Toimiminen on tekemistä koko olemukseltaan, silloin on rauhallinen ja keskittynyt olo.
Placebo eli lumelääke on hyvä, toimii ilman haittavaikutuksia, olkoonpa miten epäettistä.
Kiitos Ari kommentista.