Turvallisia hautausmaa matkoja

Korona-ajan turvallisia matkoja ei ole ollut, eikä ehkä ihan heti taida tullakaan. Niinpä meidänkin matkamme vaimon kanssa on suuntautunut enimäkseen hautausmaille, eikös matkoilta haeta uusia ajatuksia ja elämyksiä.

Sankarihaudoilla on tullut mieleen ne muutamat kerrat jotka olen kuunnellut juhlapuheita kuinka suurenmoista on kuolla sodassa, olla ja tulla sankariksi. Ajattelen että mitähän heillä sankarikuoleman uhreilla olisi sanottavaa jos he pääsisivät mullan alta puhumaan.

Isäni oli sodassa eturintamalla ja äitini eturintamalottana, he eivät puhuneet sodasta yhtään mitään. Isäni ei hakenut korvauksia sotavammoistaan, eikä rajan taakse jääneille alueille halunnut koskaan käydä.

Nyt haluaisin isältäni kysyä, mitkä syyt hänen mielestään johtivat sotaan ja millä mielellä hän rintamalle lähti. Aseistetut armeijat ovat  vaan pelinappuloita, jostakin muualta tulevat tarpeet ja sytykkeet sotaan.

Me sodan jälkeen syntyneet ja meidän lapset ja lastenlapset olemme saaneet elää aivan erilaista elämää kuin te, teidän kärsimyksenne kuiskaan kumpujenne alle.

Minun nuoruudessani oli vielä vallalla selvät luokkaerot, kuuluin köyhälistön luokkaan, se tuli selväksi jo äidin tissiä imiessäni.

Nyt on jo toisin, emme tunnista köyhiä ja rikkaat tiedetään vain siitä että he piilottavat sadat miljoonansa verottajalta piiloon paratiiseihin.

Politiikassa käytetään sotatermejä, taistellaan voitosta, kuka on voittaja, parempi siis kuin muut, vallasta taistellaan. Ne puheet saattaisivat olla tuttua puhetta sankarihaudassa lepääville.

Ihmisen perustarpeet terveelliseen elämään eivät ole järin suuret, yksi ateria päivässä ja lämmin turvallinen nukkumapaikka. Muut tarpeet ovat jo korkeampia tarpeita eivätkä välttämättä edistä terveyttä.

Tällaisia ajatuksia ja elämyksiä hautuumaa matkoilta.

Kommentit

  • plokkariukki

    Ariukille yksi syy lähteä rauhanturvatehtäviin joskus aikanaan oli päästä hieman perille siitä, mitä on sota ja millaista on elää sen keskellä. Evakon perheessä eläneenä, vaiettuja sota-ajan ja sen aiheuttamia salaisuuksia arvaillen, moni asia on jäänyt epäselväksi. Ihminen on lähes samanlainen niin siellä Lähi-Idässä kuin täällä Pohjolassakin. Jotakin selvisi silläkin reissulla, mutta ei läheskään kaikki. Joku palasi siltäkin reissulta sinkkiarkussa.

  • Veikko Kastinen

    Rauhaa turvaavat tehtävät ovat tärkeitä. Täysituhoaseet näyttävät olevan ainut pelote suursodalle. Demokraattisissa maissa ihmiset ovat vastuussa siitä mitä kannatetaan.
    Diktaattorit saavat näköjään vapaasti tappaa omaa kansaansa.

    Kiitos kommentistasi Ari. Ihminen on vain ihminen.

  • Arja Hakala

    Totta on, että kyllähän hautuumualla käyvessään suapi kuvainnollisesti vastauksia moniin mieltä askarruttaviin asioihin. Asioihin, joita ei kunkin henkilön elämän päivänä tullu kysyneeksi. Jota olen harmitellut usein.

    Hautuumualla käynti on sikäli elämysmatka, koska sinne on mahdollisuus käydä harvoin.

  • Veikko Kastinen

    Puhumattomuutta olen minäkin harmitellut, mutta kai sekin kuuluu elämään.
    Kiitos Arja kommentistasi.

Jätä kommentti

*