Niin siinä kävi että suutuin kaikkien sodan jälkeen kylmään korpeen peltoa raivanneiden ja sodissa henkisesti tai fyysisesti vammautuneiden puolesta. Piti ihan konjakkipullo käydä ostamassa ja sitten saunassa melskata, että nyt eivät teatterin tekijät ymmärtäneet miten kurjaa ja pelottavaa oli kymmenvuotiaana kaivaa isän kanssa pelto-ojaa, että jaksaisi ja että osaisi tehdä oikein. Melskasin että nuoret tekijät eivät ymmärtäneet. Vaimo kuunteli tapansa mukaan hiljaa ja empaattisesti.
Ennen nukkumaanmenoa minua alkoi naurattamaan, hyvänenaika sitä vartenhan teatteria tehdään että menee tunteisiin ja Varkauden Simpauttaja sen todella teki. Olisiko se pitänyt olla 2,5 tuntia pelkkää synkkää raatamista ja pelkoa, ei tietenkään, nyt siinä oli keveyttäkin ja minullahan on täysi vapaus ajatella mielisairaalaan joutuvan Oton tulevan kohtalon haluamallani tavalla.
Suuret kiitokset taetterin tekijöille. Löysin taas palan itseäni.
Teatteriesityksissä onkin ammattilaisten näkemys ihmisen elämästä.
Teatteriesityksistä useinkin löytää itsensä ja sen kuinka tekee ja toimii tietyissä tapauksissa. Huvittaa se monesti. No nuihan se piti männäkin.
Siksikin teatteriesitykset kiinnostavat, kun saa vahvistusta tekemisilleen.
Mielensäpahoittaja pahoittaa mielensä useista asioista ja tapauksista.
Mielensäpahoittaja lukeutuu pohtijoihin ns. fundeeraa ja fundeeraa.
Arja Hakala
Simpauttajasta kirjoitatte. Anteeksi, että olin aivan toisessa näytöksessä.
Mutta ei haitanne suuresti.
Veikko Kastinen
Eipä haittoo mittään, pahottipa, suuttuisitä, ihastuisitä tai vihastuisitä mistä teatterista hyväänsä, jos jotakin tuntee silloin tietää olevansa elossa.
Yleensä teatteria tehdään ihmisen elämästä ja hyvä että tehdään.
Kiitos kommentista.
Olen viidentoista vuoden ikäisestä elättänyt itseni joten siihen mahtuu monenlaisia töitä ja keinoja selvytymiseen. Olen nähnyt elämän rumuuden niinkuin kauneudenkin äärimäisen raakuuden kuin hyvyydenkin. Vihan, josta on tuntunut mahdottomalta selvitä, rakkauden joka on kulkenut vierelläni en vaan sitä ole tiennyt. Kirjoitan elämän ilmiöistä, ihmettelen terveysasioita.
Arja Hakala
Teatteriesityksissä onkin ammattilaisten näkemys ihmisen elämästä.
Teatteriesityksistä useinkin löytää itsensä ja sen kuinka tekee ja toimii tietyissä tapauksissa. Huvittaa se monesti. No nuihan se piti männäkin.
Siksikin teatteriesitykset kiinnostavat, kun saa vahvistusta tekemisilleen.
Mielensäpahoittaja pahoittaa mielensä useista asioista ja tapauksista.
Mielensäpahoittaja lukeutuu pohtijoihin ns. fundeeraa ja fundeeraa.
Arja Hakala
Simpauttajasta kirjoitatte. Anteeksi, että olin aivan toisessa näytöksessä.
Mutta ei haitanne suuresti.
Veikko Kastinen
Eipä haittoo mittään, pahottipa, suuttuisitä, ihastuisitä tai vihastuisitä mistä teatterista hyväänsä, jos jotakin tuntee silloin tietää olevansa elossa.
Yleensä teatteria tehdään ihmisen elämästä ja hyvä että tehdään.
Kiitos kommentista.