Voi meitä ihmispoloisia, aikamme touhuamme ja tolskaamme koko ajan virheitä tehden. Minäkin olen kohta 70-vuotta lapsuuteni traumoja kantanut ja kärsinyt. Onko siinä mitään järkeä, ei minun vanhempani mitään hirviöitä olleet. He olivat elämän runtelemia reppanoita jotka yrittivät parhaansa.

Minä muistan laihtuneen, riutuneen, kuivettuneen,surkastuneen äitini ja tunnen vain rakkautta. Kyllä hän oli hyväkin äiti.

Nyt tuntuu maailmaa hallitsevan pelko ja viha, jotka ovat aivan järjettömiä tunteita, mitä niillä saavutetaan, tuhoa ja sairautta.

Vihaiselle ihmiselle tulee vastaan vain vihaisia ihmisiä. Pelokkaalle ihmiselle tulee vastaan vain pelottelevia ihmisiä. Rakastavalle ihmiselle tulee vastaan rakastavia ihmisiä.

Ei tarvitse kuin yksi vihainen ihminen niin tämän ihmisen viha on tulossa vaaralliseksi koko ihmiskunnalle.