Huruslahden arpajaiset 1918. “Mitä tapahtui jäällä”?

Otsikko on draamaattinen ja viittaa tapahtumiin jotka päättyivät tasan 98 vuotta sitten. 21.2.1918.
Tiedetään että myös Varkaudessa tapahtui 1918- sisällissodassa paljon asioita joista ei vieläkään oikein mielellään käydä julkista keskustelua. Huruslahden Arpajaiset- järjestettiin kertoman mukaan tuolloin Varkaudessa Huruslahden jäällä. Joka kymmenes teloitettiin. Rivissä oli sisällissodan punaisten puolella taistelleita henkilöitä.
Varkaudessa on tälläkin hetkellä tehtaan alueella entisessä massatornissa sisällissodan aikainen “museo”. Tornin ylhäällä sijaitsevassa aulassa on kunnostettu ja entisöity tila, jossa ilmenee mm. 1918- massatorniin linnoittautuneiden punaisten viimeisiä kirjoituksia, seinään kaiverrettuna. Tarinan mukaan valkoiset olisivat saartaneet tuolloin punaisia torniin jossa he viettivät viimeisiä hetkiään. Artikkelikuvassa on kyltti, joka on laitettu massatehtaan edustalle tiedoksi tapahtumista 1918. Massatehtaalla olevaan museoon on mahdollista saada opastettuja kierroksia. Asiasta kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteydessä Paperiliiton Varkauden osaston toimihenkilöihin ja /tai allekirjoittaneeseen.

Tämä aihe muistui eilen mieleen kun kävimme vaimon ja pienimmän lapsen kanssa tutustumassa jäänveiston soolosarjan SM-kisan, erittäin näyttäviin jääveistoksiin aivan siinä Huruslahden arpajaisten tapahtuma-alueen läheisyydessä. Jäänveistokisan voitti teos joka käsitteli aihetta. Kolme punaista seisoo vieretysten ja yhden rinnassa on luodinreikä. Tämän teoksen jäät oli otettu juuri Huruslahdesta. Voittajateoksen oli tehnyt Joroisilainen Riitta Matikainen. “Mitä tapahtui jäällä?” Veistos alla.

20160220_163223

Jäänveistokisassa oli toinen toistaan aivan uskomattoman huikeita veistoksia. Alla minun ja monen muun eli yleisön suosikki. “Villi Sydän” Tekijä Timo Koivisto.

20160220_162918

Veijo Oinosen ” Mummon vanhassa..” on myös taidokkuus tullut loistavasti esille. Kellotaulun numerotkin on tarkasti saatu tehtyä jääveistokseen. Huh!  :)

20160220_163415

Arvostan näitä taiteilioita! Todella kovia ammattilaisia. Tekevät näin taiteesta ymmärtämättömällekin taidetta, jota on mukava katsoa!  :)

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Olisi mielenkiintoista tietää miten kyseisen ajankohdan tapahtumat nykyään ajatellaan? Omalta yläasteajoilta on jäänyt mieleen historian oppiaineessa esitetty kysymys, jossa pyydettiin perustelemaan tapahtumasarjan erilaisten nimitysten taustoja.
    Sisällissota tuntuu suht sopivalta nimitykseltä vuoden 1918 tapahtumiin.

  • Jussi Kuosmanen

    Minulle tuo kertoo, miten silmittömään julmuuteen ihminen on valmis vain sen vuoksi, että olisi ”oikeassa”.

    Pahinta ovat aatteet, ismit. Niitä puolustaessaan ihminen kokee olevansa pyhällä asialla. Pyhän asian hyväksi voi tekaista sitten muutaman ruumiin. Ja vielä sadan vuoden kuluttuakin saman aatteen jälkeläiset ovat mielestään edelleen oikeassa.

    Mikään ei muutu, elleivät ”ylevät” aatteet poistu. Ihmisyys ei ole aate, eikä oikeassa olemista. Se on kosmoksen projekti, joka on edelleen pahasti kesken. Hienoja kuvia, pysäyttävä tarina.

  • Jari Holopainen

    Oikeassa oleminen on tärkeä näkökulma. Meillä monet rakenteet tuottavat ns. oikeassa olemista. On kyse demokratiasta, jossa vaaleilla valitaan oikeat edustajat. Sodassa joku voittaa, samoin sisällissodissa. Erilaiset modernit tositv-pudotuspelit hakevat poikkeuksetta voittajia, sama koskee väittelyitä, joissa synteesin sijaan ei ehkä haluta parasta näkökulmaa, vaan henkilö, joka on enemmän oikeassa kuin toinen. Tästä ehkä voisi päätellä, että oikeassa oleminen on kulttuurin ylevin kulttuurin. Toivottavasti siihen tulisi muutos, mutta ei siihen tähän mennessäkään ole muutosta haluttu, joten entinen meno jatkunee hamaan tappiin asti.

  • Veikko Kastinen

    Kansakoulussa ei sisällissodasta puhuttu sanallakan.
    1980-luvulla yritin saada käsitystä siitä jututtamalla miehiä jotka siinä sodassa olivat olleet. Jotakin sain, mutta enemmän jäi harmittamaan heidän loukkaantuneisuutensa. En varmaan osannut oikein heitä lähestyä. En ymmärtänyt kuinka arka asia se heille vieläkin oli.

  • Jari Holopainen

    Veljessota oli yksi vuoden 1918 tapahtumista käytetyistä nimityksistä. Tässä viitekehyksessä saattaisi miesten loukkaantuneisuutta etenkin ymmärtää, etenkin jos oma sisarus tai vanhempi ammuttiin.
    Sisällisodassa tai kapinassa tappaminen lienee lopulta myös erilaista kuin olla sodassa jonkin maan kanssa vastakkain. Laki on silloin toinen.
    Katselin aihepiirejä käsitteleviä sivustoja. Varkauden kaupungilla on “Vakaumuksensa puolesta vuonna 1918 kaatuneiden muistomerkki, 1922/1945”. Sitä en mm. tiennyt, että ensimmäinen vakaumuksensa takia menehtyneiden muistomerkki varastettiin ja upotettiin Helvejärveen.
    Kansallisesta psykoosista sisällissodassa voisi hyvinkin olla kyse. Liekö sen kuvaamiseen neutraaleja termejä edes olemassa, muuta kuin kuvata se mitä tapahtui. Vakaumus terminä voisi olla yksi pohtimisen arvoisista käsitteitä, mitä sillä tarkoitetaan ja miksi se voi johtaa erilaisiin tapahtumiin.

Jätä kommentti

*