Kilpailukykysopimus floppi!

Kovalla työllä ja kohulla valmisteltu ja sovittu yhteiskuntasopimus, eli kiky – kilpailukykysopimus näyttää olevan suoranainen floppi. Kuntien verotuloennusteet näyttävät tällä hetkellä osoittavan sen, että verotulokertymät pienentyvät kikystä johtuen suhteellisen merkittävästi. On arvioitu että palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen ja työeläkemaksun korotukset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä 120 milj. eurolla vuonna 2017. Tämän lisäksi sairaanhoitomaksun alentaminen siirtää verosta tehtäviä vähennyksiä nykyistä enemmän tehtäväksi kunnallisverosta vähentäen kunnallisveron tuottoa lähes 50 miljoonalla eurolla ensivuonna. Maksujen muutoksista johtuen kunnallisverotulojen arvioidaan siten jäävän vuonna 2017 noin 330 miljoonaa euroa pienemmiksi.  Eikä tässä vielä kaikki, kuten markkinamiehet sanovat.

Valtion hallituksen ja elinkeinoelämän mainostamat ja suorastaan vaatimat nollakorotukset vähentävät arvioiden mukaan kunnallisverojen tuottoa kaikkiaan 130 miljoonaa euroa. Samoin on odotettavissa että valtionosuudet tulevat merkittävästi putoamaan kuntien osalta. Arviot ovat siis karua kuultavaa kun puhutaan kuntien verotuloista ja taloudenhoidosta. Miten sitten arvioidaan sopimuksen vaikuttavan suoraan siihen mistä syystä ja millä perusteella porvarihallitus kilpailukykysopimusta vaati, eli elinkeinoelämän kilpailukyvyn nousulla? Tähän saatiin vastaus RainMaker Oy:n tekemästä talousjohtajabarometristä.  Tässä yritysjohtajille tehdyssä kyselyssä tulos oli musertava. Suurin osa johtajista näkee, että hallitus onnistui kilpailukykysopimuksen laatimisessa huonosti tai erittäin huonosti ja että vaikutukset ovat joko vähäisiä tai jopa olemattomia yritysten tulevaisuuden osalta. Johtajat myös arvioivat että mahdollisia irtisanomisia olisi tulevaisuudessa tulossa henkilöstölle.

Puhuttaessa yhteiskuntasopimuksesta ja siihen liittyvistä pakottavista tarpeista, ei voi kun hämmästellä asetelmaa. Ammattiyhdistysliikettä ajettiin nurkkaan. Elinkeinoelämän johtohenkilöiden toimesta kyseenalaistettiin koko kolmikannan merkitystä ja hallituksen toimesta mahdolliset pakkolait olivat pöydällä. Kiristäminen, uhkailu sekä sopiva vastaantulo sai aikaiseksi sen että ammattiyhdistysliike hyväksyi sopimusrungon. Toki tarkalla se oli ja jotkut liitot ymmärrettävästi jäivät näistä karkeloista pois.

Kun nyt tiedetään sopimuksen negatiiviset vaikutukset, onkin aihetta kysyä mihin todellisuudessa porvarihallitus ja elinkeinoelämä pyrkivät yhteiskuntasopimuksella?  Tässä asiassa voidaan ihmetellen katsoa esimerkiksi Ruotsin tilannetta sopimusmarkkinoilla. Siellä yhteisesti on sovittu että esimerkiksi apuhoitajien palkat nousevat keskimäärin 4,3 %. Korotukset koskevat kaikkiaan  130 000 apuhoitajaa.

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Ehkä tällä tavoin tehden halutaan vähentää kuntien määrää entuudestaan.

    • Timo

      Niin, voinee vaikuttaa Jari juuri mainitsemaasi asiaankin tulevaisuudessa :)

Jätä kommentti

*