Metsäteollisuus ry ilmoitti vuosi sitten, ettei se enää neuvottele valtakunnallisesti yleissitovista työehtosopimuksista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei mekaanisessa metsäteollisuudessa sahoille neuvotella ja sovita yhteisesti kaikkia työntekijöitä koskevia työehtosopimuksia.
Tämän historiallisen ja erittäin merkittävän muutoksen vaikutuksia ei varmasti tuolloin, eikä näköjään tälläkään hetkellä edes työnantajat näytä ymmärtävän, valitettavasti.
Tällä hetkellä, kun edellinen yleissitova työehtosopimus on umpeutunut mekaanisessa metsäteollisuudessa, työntekijöitä edustava Teollisuusliitto neuvottelee kymmenien työnantajien kanssa yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta.
Kaikkiaan sopimus olisi tehtävä reilun 200 yrityksen kanssa, eli neuvoteltava ja sovittavaa riittää usealle neuvotteluporukalle. Tällä hetkellä on tiedossa kymmenkunta sovittua työehtosopimusta, jossa neuvottelut ja sopiminen tapahtui hyvässä hengessä. Teksteissä ei tullut heikennyksiä työntekijöille ja pakankorotukset olivat ostovoimaa parantavia.
Iso osa yrityksistä ymmärtää neuvottelun ja sopimisen merkityksen tässäkin markkinatilanteessa, jossa tilauskannat ja tuloksenteko on varsin hyvällä mallilla. Moni työnantaja myös ymmärtää markkina-arvonsa tilanteessa, jossa työvoiman saatavuudessa on haasteita ja osin suorastaan ongelmia.
Valitettavasti esimerkiksi mekaanisessa metsäteollisuudessa on yksittäisiä yrityksiä ja työnantajia, jotka vastustavat periaatteellisella tasolla sitä, ettei edes yhteiseen neuvottelupöytään suostuta työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton kanssa. Tämä ei ole kenenkään etu. Valtakunnassamme on totuttu neuvottelun ja sopimisen kulttuuriin aiempina vuosikymmeninä. Työnantajia edustavan Metsäteollisuus ry:n ilmoitus yleissitovien työehtosopimusten lakkaamisesta niin mekaanisessa metsäteollisuudessa kuin paperiteollisuudessa antoi väärän kuvan yksittäisille työnantajille ja tämä näkyy nyt valitettavana työrauhaa uhkaavina toimenpiteinä.
Osa työnantajista on valmistautunut siihen, että työehdoista sovitaan yksipuolisesti ja neuvottelematta työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton kanssa. Tämä on valitettavasti huonoin ratkaisu kaikkia osapuolia ajatellen. Tämä yksittäisten yritysten ratkaisu uhkaa koko valtakunnan vientiä vain koska työnantaja ei halua edes neuvotella yhdessä ja hakea ratkaisua jatkossa noudatettavaan työehtosopimukseen.
Tämä uusi työmarkkinatilanne yleissitovuuden kadottua on pahimmillaan juuri tätä. Yksittäiset yritykset kipuilevat selvästi osaamattomuuden ja haluttomuuden kanssa, kun pitäisi neuvotella ja sopia, sekä varmistaa tuotannon eli itse työntekeminen sahalinjoilla ja turvata näin niin yksittäisen työntekijän kuin koko vientiteollisuuden tulevaisuus. Toivottavasti tilanteen vakavuus ajaa nämä työnantajien edustajat viimein yhteiseen neuvottelupöytään, jotta vältyttäisiin vakavimmilta työrauhaa uhkaavilta toimenpiteiltä, koska lakko on se viimeisin ja huonoin vaihtoehto kaikkien kannalta.
Timo Suhonen
Järjestämistoimitsija
Teollisuusliitto
