Subjektiivinen päivähoito-oikeus säilytettävä ja lapsilisää nostettava?

Nyky-yhteiskunnassa kovat arvot ovat korostuneet päätöksenteossa. Taloudellinen tilanne ja siihen liittyvät pakkoratkaisut ajavat valtiontason päättäjiäkin ideologisella katsonnalla kohti sellaisia päätöksiä jotka pahimmillaan vievät ahdingossa jo eläviä, vieläkin suurempaan ahdinkoon.
Suomen Unisef palkitsi tänään Esa Iivosen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, Lapsen oikeuksien vaikuttaja – tunnustuksella. “Lapsiperheiden köyhyys on kasvussa. Perhe-etuuksien rapautumisen ja työttömyyden ohella silppu- ja pätkätyöt aiheuttavat entistä useammin köyhyyttä lapsiperheissä. Erityisesti yksinhuoltajaperheiden tilanne on vaikea” Esa Iivonen toteaa MLL:n nettisivuilla olleessa tiedotteessaan. MLL tiedoite Onnittelut Iivoselle ja MLL:lle. Olette tehneet tärkeää työtä, jolla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia monen lapsiperheen kohdalla.

Työttömyys on varmasti yksi pahimmista “ankeuttajista” kenen tahansa ihmisen kohdalla. Lapsiperheissä tämä varmasti korostuu tietysti taloudellisten mahdollisuuksien heikentyessä, mutta myös sosiaalisessa merkityksessä. “Missä sun isä/äiti on töissä” vastauksiin ei ole lapsen päiväkodissa tai koulussa helppo vastata. Sosiaalinen paine on varmasti olemassa.
Vakituisen työsuhteen ollessa pelkkää unelmaa vaihtoehtona pätkätyöt on totisinta totta.
Nyt hallitus on iskemässä vielä lisää kapuloita lapsiperheiden rattaisiin. Päätös siitä että kaikilla lapsiperheillä ei olisikaan subjektiivista päivähoito-oikeutta, vaikeuttaa varmasti työn vastaanottoa juuri silpputyöntekijöillä, niillä joita kutsutaan tarvittaessa työhön. “Tulen tänään töihin, jos löydän lapselleni hoitopaikan” – Tässä tilanteessa käy varmasti niin, että työnantaja ei montaa kertaa enää tarjoa edes sitä lyhyempää työtä.
Onko hallitus selvittänyt tämän muutoksen vaikutukset mahdollisimman tarkasti? Jos on, toivon todella että tässä kohtaa hallitus ei ole käyttänyt samoja  asiantuntijoita joita se on käyttänyt tehdessään esimerkiksi palkansaajia koskevia päätöksiä, joita siis viedään eteenpäin pakkolakien voimalla?

Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut siten, että joka kymmenes lapsi elää Suomessa köyhässä perheessä. Lasten oikeudet on huomioitava jokaisessa päätöksessä. Esimerkiksi hoito-oikeuden rajaamisella voidaan aiheuttaa monelle lapselle vahinkoa kasvussa ja kehityksessä. Vanhemmilla on vastuu lapsistaan. Yhteiskunnan ei tulisi kuitenkaan rajata päätöksillään sitä mahdollisuutta, jolla lapselle voidaan antaa mahdollisimman kattava tuki ja turva sekä kasvuympäristö.

Ratkaisuja ja päätöksiä pohtiessa on hyvä kysyä, mitä on tehtävissä jotta lapsiperheiden mahdollisuus turvalliseen elämään lapsen oikeudet huomioiden toteutuisi mahdollisimman hyvin?

Työelämäkysymyksissä pätkä- ja silpputyö tulisi selkeyttää lailla siten, että se minimiviikkotyöaika olisi sen 18 tuntia. Vakiduuni
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden kohdalla tulisi ottaa aikalisä. Kaikki vaikutukset lapsiperheiden ja lasten oikeuksien toteutumisen puolesta tulee selvittää aidosti ja mahdollisimman tarkkaan.
Pienituloisten lapsiperheiden oikeus suurempaan lapsilisään tulee selvittää ja laittaa toteutukseen. Otetaan siihen ne vaadittavat varat esimerkiksi niiltä joille sillä lapsilisällä ei ole tosiasiallista merkitystä.

Kommentit

  • Helka

    Olet kirjoittanut tärkeistä asioista joita pitäisi hallituksen ottaa huomioon kun päätöksiä tehdään. ♥

Jätä kommentti

*