”Tänä keväänä onnitellaan osakkeenomistajia. Osinkoja maksetaan taas ennätysmäärät. Omistajat nettoavat 11 miljardia euroa. Nyt on osinkojuhlat.
Ja kun omistajalla menee hyvin ja yrityksillä menee hyvin, silloin meilläkin menee hyvin. Eikö niin sovittu, luvattu, laskettu?
Talkoita ei siis enää tarvita? Niin sitä luulisi. Vaan ei ole tuhlailtu investointeihin, ei tutkimukseen, ei tulevaisuuteen. Vaikka niin puhuttiin, uskottiin. Ja talkoot sen kun jatkuvat.
Viime vuonna 11 000 työntekijää sai potkut ja kymmeniä tuhansia oli lomautettuna. 350 000 on vailla työtä.
Töihin jääneille tarjottiin pakkolakeja, pidempiä työaikoja, saneerattuja sairaslomia, heikkenevää työttömyysturvaa ja palkkamalttia.
Ei näistä oikein juhlia sitten tullutkaan. Kuinkas teidän firmassanne, kuulostaako tutulta ?
Yhden juhlat, on toisen talkoot!”
Suora lainaus ammattiliitto Team:n sivuilla olevasta #osinkojuhlat2016 – kampanjavideolta.
Team tuo näin erittäin hyvin tietoisuuteen sen mikä on suurten tuottavien yritysten valitettava toimintatapa suomessa tänäkin päivänä. Lamasta huolimatta yritykset ovat erittäin valmiita jakamaan osinkoa avokätisesti. Investointeihin ei uhrata juuri lainkaan euroja. Samaan aikaan ruhtinaallista osinkoa jakava yritys saattaa käydä työpaikoillaan yt-neuvotteluja joissa tähdätään henkilöstön vähennyksiin ja tätä kautta tulosparannukseen.
Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta 11.11.2015 mm. seuraavasti ”Osin korkeiden osinkojen takana on yritysten investointien vähäisyys. Tulos jaetaan omistajille, kun ei keksitä, mihin rahat voitaisiin tuottavasti sijoittaa.”
Tässä aukeaa koko kuva. Yritykset eivät ole valmiita siihen että pitkäjänteisellä kehityksellä yrityksen tulevaisuuteen saataisiin satsattua merkittäviä summia. Tämä luonnollisesti tukisi tulevaisuutta ja työllisyyttä. Yritykset sen sijaan ovat valmiita pumppaamaan rahaa ulos osakkeenomistajille. Tulevaisuuteen sijoittaminen on siis toissijaista. Tältä osin riskit ovat todella suuret siihen, että tulevaisuudessa yritysten kehittyminen on todella epävakaalla pohjalla. Kehittymistyössä strategia on se että käydään yt-neuvotteluja ja työntekijät ajetaan mahdollisimman ahtaalle. Puristetaan irti kaikki mikä puristettavissa on. Tämän tien päätepiste tiedetään ja se ei todellakaan ole hyvinvoiva yritys ja henkilöstö.
#osinkojuhlat2016 – kampanjasivustolla luetellaan mm.seuraavien yritysten jakamista suurista osingoista : Uponor, Almamedia, Kemira Oyj, Marimekko, Sampo-konserni, Sanoma Oyj, Tikkurila Oyj, Fiskars Oyj.
Tässä yhteydessä tiedän että keskusteluun nousee se miten esimerkiksi juuri ammattiliitot ovat sijoituksia tehneet?
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että ammattiliittojen ei kannattaisi missään tapauksessa olla sijoittajina yrityksissä jotka eivät investoi tulevaisuuteen. Ymmärtääkseni joidenkin liittojen sijoitukset ovat kohtalaisen suuria. Toivon että ammattiliitot käyvät tämänkin kampanjan myötä keskustelua siitä minkälaisia sijoituksia ne tulevaisuudessa ovat tekemässä ja mitkä sijoitukset tukevat parhaiten kotimaisia markkinoita sekä työllisyyttä.
Lasipää
Keltainen kirjoitusteksti ei ole paras mahdollinen näkyvyyden kannalta. Jokin tumma fontin väri näkyisi useammille.
maemma
Mitenkäs tämä meni noin niinkuin omasta mielestä… Kaksinaismoralismia much? http://yle.fi/uutiset/ay-liike_kaarii_miljoonia_vuokra-asuntoyhtiostaan__asumistuet_valuvat_osinkoina_liitoille/8462252
Timo
Totta. Ei voi oikein mielissään olla. Vaihtoehto toki on se että tuossa VVO – jutussa osinkojen sijaan vaikutetaan vuokriin alentavasti sekä tietysti sen lisäksi liitto edelleen huolehtii jäsenistöstään ja resursseistaan sijoitusten tuomalla taloudellisella hyödyllä.