Osaavan työvoiman tarpeeseen vastataan koulutuksella ja ohjauksella

Rinteen hallitus on hallitusohjelmassa linjannut oppivelvollisuusiän noston 18 vuoteen saakka.
Tämä tarkoittaa sitä, että entistä paremmin tulevaisuudessa olisi työpaikoille tarjolla ammattiin valmistuneita nuoria.
Pelkkä oppivelvollisuusiän nosto ei kuitenkaan yksin takaa sitä, että kohtaanto-ongelma työttömien ja työn osalta korjautuisi.

Ammatillisen koulutuksen reformi joka toteutettiin Sipilän hallituksessa, toi ammatilliseen koulutukseen keskeisesti sen, että oppilaiden työpaikoilla oppimista lisättiin merkittävästi.
Hallitusohjelmassa oli tuolloin hyvin asiaa kuvaava ohjeistus :
“Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Uudistumista edellyttää myös se, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa” Tuolloin siis myös rahoitusta vähennettiin merkittävästi ja nykyinen hallitus joutuukin paikkaamaan rahoitusta. Tämä toteutuu jo tämän vuoden aikana 20:n miljoonan euron lisärahoituksella. Ensi vuonna summa on jo 80 miljoonaa euroa.

Reformista ja sen vaikutuksista sekä toisen asteen koulutuksen toteutumisesta sain runsaasti tietoa osallistuttuani ammatillisen koulutuksen yhteistyöseminaariin.
Tapahtumassa oli luennoitsijoita teknologiateollisuudesta, metsäteollisuudesta sekä opetusministerin erityisavustaja, edustus oli myös SAK:sta sekä oppilaanohjaajia ammatillisen koulutuksen yksiköstä.
Kaikkien tilaisuudessa luennoitsijoiden yhteinen viesti oli, että työpaikoilla tapahtuva oppiminen ontuu aika- ja henkilöresurssien vähyyden vuoksi.
Tilastot osoittavat esimerkiksi teknologiateollisuuden osalta sen, että osaajia tarvitaan vuoteen 2021 mennessä kaikkiaan 53 000 kpl. Tästä määrästä koulutustaustaa tulisi olla teknisen koulutuksen osalta 70 % eli kaikkiaan 36 800 henkilön verran. Metsäteollisuuteen osaajia tarvitaan mm. metsäkoneenkuljettajien ja prosessiosaajien osalta ja toki kuljetuspuolella raskaan kuljetuskaluston osaajia kaivataan lisää vuosittain useiden satojen henkilöiden verran.

Tärkeimpiä asioita koulutettujen työntekijöiden saamiseksi työmarkkinoille on koulutuksen taso sekä ohjaus työpaikoilla ammattiin opiskelevien kohdalla.
Monessa isossa työpaikassa työpaikkaohjaus toimii mutta on paljon yrityksiä joissa resursseja ei ole osoitettu eikä työpaikkaohjaajia ole koulutettu tähän tärkeään tehtävään. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi tulee tehdä toimenpiteitä. Tässä yhteydessä ei ole tarvetta ottaa esille saatavuusharkinnan poistamista vaan on toimittava niin että jo olemassa olevaa kapasiteettia hyödynnetään ja mahdollistetaan työmarkkinoiden ulkopuolella oleville pääsy kiinni työelämään.

Työmarkkinoiden sekä valtiotason tulee edellyttää ja antaa taloudelliset mahdollisuudet työpaikkatason työnohjauksen toteuttamiseksi.
Syksyllä toteutuvat työehtosopimusneuvottelut olisi huomioitava ja yhteisesti yli liittorajojen otettava tavoitteeksi esimerkiksi kolmikantaisesti työpaikkaohjauksen mahdollisuus työpaikoilla.
Ammatillisen koulutuksen seminaarissa mm. työnantajien edustajatkin pitivät tärkeänä sitä että ammattiin valmistuvia osaajia tulee tukea ja ohjata työpaikolla koska se tuo osaamista ja tulevaisuuden työntekijöitä huutavaan työntekijäpulaan varsinkin teollissilla työpaikoilla.

Timo Suhonen
Varakansanedustaja
Varkaus

 

 

 

 

Kommentit

  • Takakonttipöljä

    Demarien ongelma on yleisesti, ettei annettu valta ole missään suhteessa kapasiteettiin.

    Nyt kun Demarit on vallassa, tuntuvat keskittyvän aiempi hallituksien haukkumiseen, vaikka tulisi tehdä tuottavaa politiikkaa – mutta ei.

    Vantaan tuomitun Peltomäkeen kaveri, Lintilä räksyttää eduskunnassa aivan kuin olisi oppositiossa, sälittävää. Mutta näyttö siitä, että ilman koulutusta on aukkoja ja paljon.

Jätä kommentti

*