Sunnuntain tuplapalkka pois?

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdotti Porissa Suomi Areenalla- että sunnuntaikorvaus poistettaisiin ja siitä sovittaisiin jatkossa mm. paikallisesti.
Sunnuntaikorvauksen poisto merkitsisi noin 10 % leikkausta palkkoihin aloilla joissa sunnuntaityöskentely on tavanomaista.
Ilta-Sanomat teki laskelmia joissa selviää keskimääräinen kuukausipalkan alennus, kun oletusarvoksi otettiin kahtena sunnuntaina työskentely kuukauden aikana.
Leikkuri iskee mm. seuraavanlaisesti :

  • Tarjoilija menettäisi kuukaudessa 199 euroa
  • Toimisto- ja laitossiivooja 185 euroa
  • Sairaanhoitajat 268 euroa
  • Myyjät 212 euroa
  • Vartijat 219 euroa
  • Taksikuskit 202 euroa

 

Kokoomuksen ideologia tuo säännöllisesti uusia leikkureita jotka koskettavat duunariporukkaa, niitä jotka työskentelevät kohtuullisen pienellä palkalla ja tehden myös viikonloppuisin työvuoroja.
Esitys siitä että sunnuntaikorvauksesta tulisi sopia paikallisesti on absurdi. Miten ja millä työpaikalla sunnuntaikorvauksesta voisi konkreettisesti sopia?
Toteutuisiko paikallinen sopiminen paremmin sunnuntaityöskentelystä työpaikalla joka on kohtalaisen suuri ja jossa työskentely sunnuntaisinkin on toiminnan ja tuotannon edellytys?
Entä toteutuisiko paikallinen sopiminen sunnuntaikorvauksesta pienemmissä yrityksissä joissa ei välttämättä työntekijöiden edustusta olisi neuvottelupöydässä, mutta kuitenkin sunnuntaityöskentely kuuluisi oleellisesti toiminnan edellytyksiin?

Sunnuntaityöskentely on asiana kohtalaisen merkittävä.
Työntekijän näkökulmasta pyhätyöskentely on asia joka näyttäytyy joustona sekä sitoutumisena. Esimerkiksi Sari – sairaanhoitaja on oikeutettu tuplapalkkaan pyhätyöstä. Samoin myyjät, siivoojat, vartijat jne. Kyseessä on asia jolla on pitkät perinteet. Sunnuntaikorvaus kirjattiin lakiin vuonna 1946, jolloin säädettiin myös yhtäjaksoisesta viikkolevosta. Lait on tehty suojelemaan työntekijöitä kohtuuttomilta työajoilta.

Työnantajan näkökulmasta sunnuntaityöskentely on myös merkittävä asia. Jos ja kun yrityksen toiminta ja tuottavuus edellyttää sitä että työskennellään sunnuntaisinkin, on selvää että tällöin sunnuntaikorvaus tukee tältäosin kokonaisuutta. Työnantaja maksaa lainmukaista korvausta sitoutuneelle työntekijälle pyhätyöstä.
Ei näin isossa asiakysymyksessä voida ”työsuhdeshoppailla”. Näin isoa asiaa ei voida jättää paikallisen sopimisen harteille ja ottaa työntekijöiden osalta riskiä että tasa-arvoisuus ja tasapuolisuus ei toteutuisi.

 

 

 

Jätä kommentti

*