Tammikuun kihlaus perutaan?

Palkat joustavat jatkossa alaspäin tiesi mm. Turun Sanomat julistaa 8.12.2015. Tällä hetkellä on erittäin kova odotus ja painoarvo työntekijöiden, palkansaajien niskassa. Työmarkkinajärjestöt ovat tilanteessa jossa ratkaisuja tulisi tapahtua suhteellisen nopeasti, ainakin mikäli Pääministeri Sipilää on uskominen. Yhteiskuntasopimus olisi pitänyt tehdä luomaan tuottavuusloikkaa.  Ek, eli työnantajien edunvalvoja on todennut moneen kertaan että paikallisesti tulee sopia, jotta Suomi nousee. Pakkolait on tarvittaessa otettava käyttöön, muuten Suomi EI selviydy! Näiden esitysten ja näkemysten nojalla näyttää, että isänmaassamme ei osata sopia. Ei kyetä yhteiseen ratkaisuun vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa? Heitot pakkolaista, paikallisesta sopimisesta ja yhteiskuntasopimuksesta ovat yhden osapuolen esimerkkejä mitä pitäisi tehdä. Tämä on pakkoasetelma mikä vaikeuttaa yhteisen näkemyksen ja sopimisen onnistumista.

Paikallisen sopimisen tärkeys on noussut hetkellisesti keskiöön. Valtiovarainministeri otti luvun päästään ja ilmoitti, että paikallisesti sopimalla luodaan 100 000 uutta työpaikkaa! Uskomatonta! Näin helppoako se olikin?
Kun tarkastellaan paikallisen sopimisen kulttuuria, voidaan todeta että suomessa on jo nyt käytännössä mahdollista sopia paikallisesti. Ek:n tekemän kyselyn pohjalta on selvinnyt että jo nyt yritykset sopivat paikallisesti kohtalaisen paljon. Teknologiateollisuudessa on työehtosopimusten mukaan mahdollista sopia kymmenissä eri kohdissa. Metsäteollisuudessa ja paperiteollisuudessa antaa työehtosopimus mahdollisuuden paikallisiin sopimuksiin ja tässä ympäristössä onkin sovittu asioita niin palkka- kuin työaikakysymyksissä. Paikallisesti siis jo sovitaan, mutta silti tämä asia on nostettu voimakkaasti esille nyt mediassa juuri työnantajien- ja hallituksen puolelta. Halutaanko näissä instansseissa mennä sieltä mistä aita on matalin? Hoetaan asiaa joka jo siis toimii.

Palkansaajien harteilla on kuorma jossa ratkaisut muodostuvat mm. lomarahojen leikkauksista, sairauspäivän palkattomuudesta, vuosiloman lyhentämisestä, loppiaisen- ja helatorstain muuttamisesta palkattomiksi päiviksi. Huomioitavaa on myös vuorotteluvapaan tuhoaminen ja siihen liittyvä leikkuri.
Työministeri on myös esittänyt mahdollisuutta mennä alle työehtosopimusten kriisitilanteissa, eli silloin kun firmalla ei mene hyvin. Kriisilausekkeen toteuttaminen voi olla mielenkiintoista. Koskeeko tämä vain työntekijöitä? Huomioidaanko tässä kokonaisuus? Eli kun on kriisi, tällöinhän EI tulisi maksaa esimerkiksi osinkoja? Epäilen vahvasti että kriisilauseke ei huomioi muuta kuin sen, miten voidaan polkea työntekijöihin noudatettavaa työehtosopimusta. Tämä esitys on paradoksaalinen samalla lailla kuin se, että työntekijöitä voidaan irtisanoa laillisesti taloudellisista syistä, vaikka samanaikaisesti yritys takoo miljoonatulosta.

Sak on esittänyt toistuvasti halukkuutensa yhteiseen sopimiseen ja keskitettyyn ratkaisuun. On jo luvattu maltillista palkkaratkaisua, nollakorotuksia. Ek:n esitys juuri kalkkiviivoilla siitä, että he eivät ole jatkossa keskitettyjä sopimuksia tekemässä osui maaliin. AKT ilmoitti samontein jättäytyvänsä yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle. Häkämies on pelimiehiä. Tämä peli on kovaa, siinä pelataan isoilla panoksilla. Jos Häkämies laittoi popcornit tulille onnistuneen vetonsa vuoksi, väitän että ensi vuonna kun alkaa liittokierrokset niitä poppareita poksutellaan Hakaniemessä. Tilanteessa jota Ek ajaa, eli liittokierroksia on selvää että silloin ei nollaratkaisuja tehdä. Tämän vuoksi on erittäin hämmästyttävää että nyt ollaan umpikujassa. Toki koalitio toimii. Elinkeinoelämän edustusta ja perusporvarihallitusta ajaa vain yksi päämäärä. Ammattiyhdistysliikkeen alasajo. Tammikuun kihlaus joka tarkoittaa sitä että työnantaja tunnusti ammattiliitot 1940, on vääjäämättä muuttamassa muotoaan. Kihlauksesta ei siirrytä vihkimiseen. Kihlautuminen on päättymässä tuskalliseen eroon. Eron ensiaskeleet otettiin 19.4.2015.

Jätä kommentti

*