Johanna Lovisa eli ”Jeannette” Snellman

Sunnuntai 9. toukokuuta 2021 on Äitienpäivä ja Eurooppa -päivä.  Keskiviikko 12. toukokuuta 2021 on J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivä. Johanna Lovisa eli Jeannette  Wennberg ( 1828 – 1857 )  syntyi Sortavalassa tammikuun 13 päivänä 1828. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Anders Wennberg ja rouva Aurora Olsoni. Tukholman satamassa Patience -fregatilla  toukokuun 12 päivänä 1806  syntynyt […]

Lue lisää

Ihmisten välillä hyvä tahto

Kuluva vuosi 2021 on Vieremän seurakunnan 100 -vuotisjuhlavuosi. Vieremän seurakunta ja Vieremän kunta järjestävät Ylä-Savon yhteisen Kansallisen veteraanipäivän juhlan Vieremän kirkossa tiistaina huhtikuun 27 päivänä kello 10 alkaen, ilman yleisöä. Ohjelmassa ovat sanajumalanpalvelus ja sen jälkeen alkavassa juhlassa  kunnanjohtaja Mika Suomalaisen tervehdys ja ministeri Seppo Kääriäisen juhlapuhe, musiikkia esittävät Tomi Timlin ja Veteraanikuoro.  Radio Sandels […]

Lue lisää

Kai Laitinen Aho -päivillä 1980

Kotimaisen kirjallisuuden professori Kai Leo Kaarlo Laitinen oli kotoisin Pohjois-Savosta, tarkemmin sanottuna Sisä-Savosta. Hän syntyi syyskuun 27 päivänä 1924 Suonenjoella ja kuoli maaliskuun 11 päivänä 2013 Helsingissä.  Hänen puolisonsa oli rouva Irma Elina Kekäläinen. Kai Laitinen oli Estofiili eli Viron ystävä. Vuonna 1981 hän julkaisi kestävän  suurteoksen ”Suomen kirjallisuuden historia”. Perjantai 9. huhtikuuta 2021  on […]

Lue lisää

Valtioneuvosto 200 -juhlamitali 2009

”Pääministeri Matti Vanhanen luovutti perjantaina 4. joulukuuta ( 2009 )  tasavallan presidentti Tarja Haloselle VALTIONEUVOSTO 200 -JUHLAMITALIN. Valtioneuvoston kanslia tilasi juhlamitalin merkkivuoden 1809 ja oman hallinnon perustamisen muistamiseksi. Mitalin suunnittelijaksi kutsuttiin kuvanveistäjä Toivo Jaatinen” ( VNK 4.12.2009 ). Mitalissa kuvataan vuoden 1809 hallituskonselji eli valtioneuvoston edeltäjä aloittamassa ensimmäistä kokoustaan Richterin talossa Turussa. Pöydän ympärillä tuoleillaan  […]

Lue lisää

Kuvernööri Aminoffin tuliaiset 17.3.1892

Ministerivaltiosihteeri, kenraali Woldemar Carl von Daehn esitteli heinäkuun 22 päivänä 1891 Pietarissa Pietarhovin palatsissa keisari Aleksanteri III:lle esityksen Iisalmen kauppalan määräämisestä kaupungiksi. Keisarillinen Suomen senaatti julkaisi lokakuun 20 päivänä 1891  keisari Aleksanteri III:n ”Armollisen julistuksen”  Iisalmen kauppalan muuttamisesta Iisalmen kaupungiksi. Venäjän keisarikunnan kenraaliluutnantti, valtiopäivämies, vapaaherra Johan Fredrik Gustaf Aminoff ( 1844 – 1899 ) syntyi […]

Lue lisää

Minna Canth ja muita vieraita Iisalmen pappilassa

Ulrika Wilhelmina Johnson, sittemmin perheenäiti,  lanka -ja sekatavarakauppias ja kirjailija Minna Canth ( 1844 – 1897 ) syntyi Tampereella maaliskuun 19 päivänä 1844. Hänen puolisonsa oli lehtori Johan Ferdinand Canth ( 1835 – 1879 ). Sydänkesällä  1890 Minna Canth seurueineen vieraili Iisalmen pappilassa eli Brofeldtin rovastilassa, samaan aikaan kun nuori kirjailija Juhani Aho oli käymässä […]

Lue lisää

Vanhan Iisalmen ihmisiä

Professori Matti Klingen merkittävä teos Ylä-Savon vaiheista ja vaikuttajista  on nimeltään ”Iisalmen ruhtinaskunta – Modernin projekti sukuverkostojen periferiassa”, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2006. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf vahvisti Iisalmen kuninkaallisen seurakunnan perustamisen vuonna 1627, Venäjän keisari Aleksanteri II perusti Iisalmen kauppalan  1860 ja Aleksanteri III Iisalmen kaupungin 1891 eli 130 vuotta sitten. Pankin prokuristi […]

Lue lisää

Juhani Ahon mamma ja pappa

Kuluvana vuonna 2021 on kansalliskirjailijamme Juhani Ahon syntymästä 160 vuotta ja kuolemasta 100 vuotta. Juhani Ahon vanhemmat olivat rovasti  Henrik Gustaf Theodor Brofeldt ( 1837 – 1914 ) ja rovastinna  Karolina Fredrika Emelia Snellman ( 1836 – 1899 ). Kappalaisen apulainen  Theodor Brofeldt lähetti maaliskuun 21 päivänä 1860 Lapinlahdelta Väärnin pappilasta  Rantsilaan ruotsinkielisen kosimakirjeen mamselli […]

Lue lisää

Koljonvirran ja Vjazman kenttähaudat

Koljonvirran taisteluissa loka-marraskuussa 1808 kaatui, haavoittui, joutui sotavangiksi tai katosi yhteensä 1 500 suomalaista, ruotsalaista ja venäläistä sotilasta. Kaatuneet, joukossa 18 ruotsalaista tulikasteensa saanutta  Itä-Göötanmaan henkikrenatööriä, haudattiin Koljonvirran kenttähautoihin ( Kenraaliluutnantti Tutshkov 1:n armeijakunnan päiväkirja 1808, Generalstabens krigshistoriska afdelning, Stockholm 1910 ); kenraaliluutnantti, ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgorukin ( 1780 – 1808 ) Iisalmella palsamoitu ruumis […]

Lue lisää

Vänrikki Stool tarinoi

Perjantai 5. helmikuuta 2021 on  J. L. Runebergin päivä, kalenterissa vuodesta 1950. Päivän juuret ovat kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin kotikaupungissa Pietarsaaressa, jossa on juhlittu runoilijan 50 -vuotissyntymäpäivää 5. helmikuuta 1854. Runebergin tunnetuin teos on varmaankin Vänrikki Stoolin tarinat – Fänrik Ståls sägner – jonka I kokoelman hän julkaisi ruotsiksi omakustanteena Porvoossa joulukuussa 1848. Vänrikki Stool […]

Lue lisää

Tuiskuttaisit lunta, talvi…

Tänä vuonna on 160 vuotta kansalliskirjailijamme, Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin,  JUHANI AHON ( 1861 – 1921 ) syntymästä. Aho lepää kotiseudullaan, toivomassaan paikassa Iisalmen Vanhan kirkon eli Kustaa Aadolfin kirkon pohjoispuolella, kirkon ja kellotapulin välissä, vanhan maantien tuntumassa. Aho on jatkuvasti ajankohtainen. Iisalmella ja Ylä-Savossa on vietetty kirjailijan nimikkopäiviä, Aho -päiviä, joka toinen vuosi vuodesta […]

Lue lisää

Datum Stockholm d. 15 de Februarij Anno 1627

”Tutkimushanke kertoo meistä. OLVI -säätiön runsas lahja 130 -vuotiaalle Iisalmelle ja yläsavolaisille.” ( Pirjo Nenola, Iisalmen Sanomat,  5.12.2020 ). Teollisuusneuvos Heikki Sirviö näyttää sanoneen tästä kauaskantoisesta kulttuuriteosta, jolla on kansallista ja kansainvälistä merkitystä,  että ”OLVI -säätiö tukee apurahalla Ylä-Savon alueen kotiseututyötä ja samalla juhlistaa 130 -vuotiasta Iisalmen kaupunkia”. Lahjaraha  on yli 500 000 euroa. Laajassa […]

Lue lisää

Eino Säisän hinku Amerikkaan

Tiistaina joulukuun 15 päivänä 2020 on tasan 85 vuotta kirjailija Eino Säisän ( 1935 – 1988 ) syntymästä. Hänen teoksensa ”Niin aika menee – Novelleja ja lyhyttä proosaa”, Tammi 1977, sisältää novellin ”Kotipuolesta”. Siinä hän kirjoittaa: ”Jylhiä kivimäkiä, ja niin leutoa lepikkoa, koivikkorantaa rihmana vesiä kiertämässä – hellä järvimaisema. Kotiseutuni oi, sulle hiljainen laulu soi- […]

Lue lisää

Suomalaiset Punaisessa Karjalassa

Helsingin Sanomissa eilen  julkaistun uutisen otsikko on seuraava: ”Uutta materiaalia suomalaisuhreista. HISTORIA. Stalinin uhreiksi joutuneista suomalaisloikkareista on löydetty ennennäkemättömiä arkistokuvia Venäjältä. HS julkaisee nyt osan kuvista.” Seuraavassa sitaatti jutusta: ”Jopa noin 20 000 suomalaisen on epäilty kuolleen Stalinin ajan vainoissa ja puhdistuksissa. Tutkimuksessa täytetäänkin tähän mennessä valkoisiksi jääneitä sivuja Suomen historiankirjoituksessa. Aikaväli on vuodet 1917 […]

Lue lisää

Ritarit ritarin haudalla 1999

”Niin aika menee” on nimeltään  kirjailija Eino Säisän novellikokoelma, novelleja ja lyhyttä proosaa ( Tammi, 1977 ). Mannerheim -ristin ritarit olivat  tiistaina ja keskiviikkona  8. -9. kesäkuuta 1999 kesäpäivillään Iisalmella OLVI -säätiön vieraina, säätiön  puheenjohtajan  Erkki Sonnisen  ja asiamies Markku Rönkön toimiessa isäntinä.  Ritareita puolisoineen oli paikalla neljätoista ( 14 ). Ritareilla oli kokous Luuniemellä. […]

Lue lisää

Aselepo Virran sillalla 1808

Tänään tiistaina lokakuun 27 päivänä 2020 Iisalmella sataa vettä. Tasan 212 vuotta sitten eli torstaina lokakuun 27 päivänä 1808 päivä oli erittäin  kaunis, syksyisen kaunis ( Liprandi, 1808 ). Lohtajan aseleposopimus päättyi  kello 12.  Iltapäivällä ja illalla Koljonvirran ja Pikku-Iin  yli syöksivät tulta  tuhannet kiväärit ja yhteensä 32 tykkiä, 22  Dolgorukin ja  Tutshkovin tykkiä ja […]

Lue lisää

Sanajumalanpalvelus Kiuruveden kirkossa

Iisalmen Sanomissa on tänään lokakuun 15  päivänä 2020 seuraava seurakuntauutinen: ”KIURUVESI. Lauri Winberg pitää saarnan kirkossa.” Yläsavolaista seurakuntaelämää on kautta aikojen siunattu lahjakkailla saarnaajilla, kappalaisilla, pastoreilla, kirkkoherroilla ja rovasteilla sekä kysytyillä, sytyttävillä  maallikkopuhujilla. Herännäisjohtaja Påhl Henrik eli Paavo Ruotsalainen ( 1777 – 1852 ) oli rippikoulussaan Iisalmen kirkolla pyytänyt rovasti Johan Lagusta  jättämään kirkonkirjoista pois […]

Lue lisää

Eino Säisää myös venäjäksi ja viroksi

Kuluvana vuonna  joulukuun 15 päivänä  on 85 vuotta kirjailija Eino Säisän syntymästä Iisalmen maalaiskunnassa.  Hänen laajaa  tuotantoaan on julkaistu myös venäjäksi Neuvostoliitossa ja viroksi Virossa. Vuonna 1986 julkaisi Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton valtiollinen kustantamo Raduga Moskovassa  Säisän romaanin ”Viimeinen kesä” sekä yksitoista ( 11 ) novellia ( Posledneje  leto, povest´, rasskazy, perevod s finskogo,  Moskva Raduga […]

Lue lisää

Juhani Ahon hautapaasi 90

Vajaan vuoden päästä on 160 vuotta kansalliskirjailijamme tohtori Juhani Ahon ( 1861 – 1921 ) syntymästä.  Hän lepää juurillaan Iisalmen Vanhalla hautausmaalla eli entisellä Iisalmen maaseurakunnan hautausmaalla, Kustaa Aadolfin kirkon pohjoispuolella, kirkon ja kellotapulin välissä. Hänet laskettiin tammiarkussaan  kallioon louhittuun hautaansa myöhään iltapäivällä lauantaina elokuun 13 päivänä 1921. Syyskuussa 1921 Maailma -lehti julkaisi Björn eli […]

Lue lisää

Runni 100 vuotta sitten

Arvi A. Karisto Oy:n Hämeenlinnassa kustantama ”Maailma – Suomen johtava kirjallistaiteellinen loistolukemisto”, on kesäkuussa 1920 julkaissut Yrjö Kajavan kirjoituksen ”RUNNI, 9 KUVAA”. Tammelassa syntynyt ja Helsingissä kuollut Yrjö Henrik Kajava ( 1884 – 1929 ) oli lääketieteen tohtori, dosentti ja anatomian professori. Hänen hierontahoitonsa on tunnettu nimellä ”Kajava -terapia”. Kirjoitus  on esitelty seuraavasti: ”Runni on […]

Lue lisää

Suomalainen gentlemanni

”Suomalainen gentlemanni” ( Antti J. Aho, 1948 ), kansakoulunopettaja Heikki  Kauppinen eli kirjailija Kauppis-Heikki syntyi kesäkuun 7 päivänä 1862 Iisalmen keisarillisessa seurakunnassa, Vieremän Valkeiskylässä, saunassa, joka ”sijaitsi vanhalta maantieltä Remekseen vievän tien varrella notkossa” ( Pertti Hyvärinen, 2001 ). ”Vanha maantie” on Iisalmi-Vieremä -tietä Valkeiskylästä  Vieremänjoen yli , edelleen Kyrönniemen pappilan ohi  Vieremän kirkolle. Kauppis-Heikin […]

Lue lisää