Anna Veleda Zigure – Latvian kasvot Suomessa

Latvian tasavalta ( Latvijas Republika )  viettää parhaillaan itsenäisyytensä 100 -vuotisjuhlavuotta. Latvia julistautui itsenäiseksi 18. marraskuuta 1918, palauttaen itsenäisyytensä 21. elokuuta 1991. Latvia on nykyisin Euroopan unionin jäsenmaa, rahayksikkö on ollut  tammikuusta 2014 alkaen  euro. Maassa on asukkaita hieman yli 2 miljoonaa, pääkaupungissa Riiassa  lähes 700 000 asukasta. Latvian Tasavallan suurlähetystö Helsingissä toimii katuosoitteessa Armfeltintie […]

Lue lisää

Iisalmen kaamea kuutamoyö 1808

Päätän Koljonvirta 210 vuotta sitten -blogisarjani tällä erää  kirjoittamalla runoilija Batjushkovista, josta olen kirjoittanut ja puhunut usein aikaisemminkin, ensimmäisen kerran jo vuonna 1982. Moskovassa vuonna 1987 julkaistun  Batjushkovin runokoelman  “Runoja” ( Stihotvorenija ) esipuheessa kerrotaan, että Batjushkov kirjoitti venäläisen lyriikan perustuksen, oli  Venäjän kansallisrunoilijan Aleksandr Pushkinin ( 1799 – 1837 ) opettaja, edeltäjä ja ystävä […]

Lue lisää

Venäjän lähettiläs haavoittui Koljonvirralla 1808

Monet Koljonvirran taisteluihin 1808 osallistuneet sotilaat elävät edelleen omaa elämäänsä muistelmissaan, päiväkirjoissaan, elämäkerroissaan ja kaunokirjallisuudessa. Sandelsin prikaatin Kajaanin pataljoonan 17 -vuotias varusmestari,  sittemmin vänrikki, eversti ja Västerbottenin läänin maaherra Gustaf Adolf Montgomery ( 1791 – 1861 ) julkaisi Ruotsissa kaksiosaisen  teoksen “Historia öfver kriget emellan Sverige och Ryssland Åren 1808 och 1809”, Örebro 1842. Teos […]

Lue lisää

Virran sillalla 210 vuotta sitten

Koljonvirran taistelu käytiin syksyisen kauniina torstaina 27.10.1808. Iisalmella  taistelutannerta kutsuttiin usein myös Koljolan sillaksi, prikaatinpäällikkö Sandels kirjoitti  raporteissaan Virran sillasta ja Virran kapeikosta  tai solasta  – Virda bro, Virda pass. Taistelu alkoi Iisalmen kirkolta tasan kello 12, päättyen vähitellen illan pimetessä, sen jälkeen kun eversti Gustaf  Fahlanderin  kolonnan vastaisku  oli pakottanut ruhtinas Dolgorukin rykmentit Linnan […]

Lue lisää

Kauppis-Heikki Matin ja Liisan mökillä

Muistelen edesmennyttä Kauppis-Heikin seuran puheenjohtajaa, kotiseutuneuvos Asko Kauppista ( 1941 – 2018 ). Kirjailija  Kauppis-Heikin nimikkoseura järjesti puheenjohtajansa muistoseminaarin Vieremällä Valkeisten Nuorisoseurantalossa Nurmelassa sunnuntaina 9. syyskuuta 2018.  Luen Kauppis-Heikin seuran julkaisusarjaa  “Kotikyliltä julkaisuja 3 – Kauppis-Heikin kirjeenvaihtoa” ( toim. Sirkka Heiskanen-Mäkelä, paino Painotalo Seiska Oy, 2008 ). Professori Viljo Tarkiainen on joulun jälkeen vuonna 1915 […]

Lue lisää

Kohti Koljonvirtaa 210 vuotta sitten

Lohtajan aselevon aikana  Iisalmen kirkko oli puolueettomalla kohdalla. Aselepoviikkoina lokakuussa 1808 prikaatinpäällikkö Johan August Sandelsin suomalainen prikaati majaili hajautettuna  kirkon pohjoispuolella, kirkon ja Pulkkilan välillä, Iisalmen pappilassa, Viitaalla,  Koljonvirralla, Lapinniemellä, Fredriksdalin kartanon luona,  Partalassa ja Valkeiskylässä.  Kenraali  Nikolai Aleksejevitsh Tutshkovin venäläinen armeijakunta oli Iisalmen kirkon eteläpuolella, kirkon ja Sortavalan välillä,   Paloisilla , Ulmalan ja  […]

Lue lisää

Matin ja Liisan mallit Matts ja Anna-Liisa

Keskiviikko 10. lokakuuta 2018 on jälleen liputuspäivä ja Aleksis Kiven sekä suomalaisen kirjallisuuden päivä. Nuoren Juhani Ahon mestariteos “Rautatie eli kertomus ukosta ja akasta, jotka eivät olleet sitä ennen nähneet”, ilmestyi joulukuussa  1884. Rautatie on myös matka yhteiskunnallisten muutosten ristipaineissa ponnistelevan ihmisen hämmentyneeseen mieleen .   Korventaustan Matti ja Liisa ovat aina ajankohtaisia, myös 2000 […]

Lue lisää

Iisalmen Paloisvirralla 210 vuotta sitten

Suomen sodan aikana kesällä 1808 Sandelsin  5. suomalainen  prikaati linnoitti Iisalmella Paloisvirran ( Palois Ström )  ja idässä Kilpikosken ( nykyisin Kilpivirta ) rannat. Päämajan lähettämä majuri Nyberg suunnitteli puolustusasemat, työt tehtiin kapteeni Burmanin johdolla. Iisalmelaisia  talonpoikia oli päivittäin töissä 200 – 300 miestä, päiväpalkka oli 8 killinkiä päivässä. Poroveden ( Poro Wessi )  itäiselle […]

Lue lisää

Loskaa, sadetta ja myrskyä 210 vuotta sitten

Torstaina 27. syyskuuta 2018  olin matkalla Iisalmelta Kuopioon Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piirihallituksen kokoukseen. Kallavedellä puhaltava kova tuuli tuntui sillalla heiluttavan autoani, vaahtopäiset laineet oli jylhä näky, kuin jostain vanhojen mestareiden maalauksesta. Tänä vuonna on 210  vuotta Suomen sodasta 1808. Muistin kenraali Tutshkovin armeijakunnan sotapäiväkirjan merkinnät syys-lokakuulta 1808 ( Venäjän federaation sotahistoriallinen ja sotatieteellinen arkisto, Moskova, […]

Lue lisää

Onnellisten ukkojen käsikirja

Olin lähdössä kokousmatkalle Helsinkiin ja mietin, minkä kirjan ottaisin tällä kertaa matkalukemiseksi. Tuttu rouva M. E. oli viime maaliskuussa lähettänyt minulle 70 -vuotistervehdyksenä teoksen “Onnellisten ukkojen käsikirja – 109 keinoa elämän huippuhetkien saavuttamiseksi” ( Dag Sebastian Ahlander,  Handbok för glada gubbar, Bonnier fakta 2012, suom. Otto Lappalainen, Gummerus 2014 ). Tekijä on  Uppsalassa syntynyt ruotsalainen  […]

Lue lisää

Alueellisen edunvalvonnan lyhyt oppimäärä

Syksyisen metsäpolun varressa puolukassa korpin naristessa vaivuin ajattelemaan Ylä-Savon edunvalvonnasta julkaistuja monia kirjoituksia. Sen jälkeen kun syksyllä 2011 jäin eläkkeelle, olen keskittynyt niihin tehtäviin, mitä minulla on viime vuosina  ollut ja vielä on mm. Sotainvalidien Veljesliitossa, Juhani Ahon Seurassa , Halosten Museosäätiössä ja Ylä-Savon Säätiössä.  Niinpä olen kuin katsomosta seurannut puheena olevaa vilkasta ja tarpeellista […]

Lue lisää

Kuhmon henki ja kaveria ei jätetä -henki

Korven Kaiku  2018 on  Rukajärven suunnalla 1941 – 1944 taistelleen 14. Divisioonan perinneyhdistyksen tiedotuslehti, jonka julkaisija on  Kuhmon osasto, päätoimittajana Martti Huusko. Etusivulle painetut otsikot viestivät siitä, että  perinteitä kunnioittava yhdistys toimii ja elää myös  ajassa: “Luutnantti Seppo Hännisen pitkä taival kotiin. Nuoret miehet sodassa. Juuso Haverinen, Jaakko Huotari ja Väinö Karppinen muistelevat. Laini Pääkkösen […]

Lue lisää

Juhani Aho 1918 – Iisalmi 1918

Ihmeiden iltana Iisalmessa Ylä-Savon  kotiseutumuseossa, Virrankatu 4, pidin reilun tunnin katsauksen aiheesta “Juhani Aho 1918 – Iisalmi 1918”. Tuona murheellisena sotavuonna Juhani Aho oli 57 -vuotias kansalliskirjailija, jolle jo neljännen kerran ehdotettiin Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Hän oli Helsingin yliopiston kunniatohtori, Kansallisteatterin johtokunnan puheenjohtaja ja Säätytalossa istuvan Raamatunkäännöskomitean kieliasiantuntija. Aho perheineen asui Helsingin Eirassa, osoitteessa Armfeltintie 6. […]

Lue lisää

Rautaritarikunta Runnin parantolassa

Sotainvalidien Iisalmen Seudun osaston ja Sotainvalidien Pohjois-Savon perinneyhdistyksen yhteistyössä järjestämä Sotainvalidin päivän juhla perjantaina iltapäivällä  17. elokuuta 2018 veti Runnin Kartanohotellin Marsalkka -salin täyteen väkeä, sotainvalideja ja sotainvalidien puolisoita ja leskiä sekä sotainvalidityön tukijoita. Juhlapuheessaan kiuruvetinen tohtori Timo Niskanen siteerasi espanjalaista filosofia ja runoilijaa George Santayanaa   tämän englanninkielisestä  teoksesta The Life of Reason 1905 […]

Lue lisää

Työväentalossa havisevat historian lehdet

Iisalmen Työväentalo sijaitsee Euroopan kauneimman koivupuiston, entisajan  iisalmelaisten  “Espiksen” varrella, katuosoitteessa Pohjolankatu 11. Paljon on syksyllä 1908 valmistuneessa, sittemmin remontoidussa arvorakennuksessa tapahtunut, hyvin paljon, myös kansallisesti merkittävää historiaa. Professori Edvin “Ieppi” Laineen ( 1905 – 1989 ) komea taiteilijaura on alkanut Työväentalossa Iisalmen Työväen  Näyttämöllä, ensimmäisiä rooleja nuorella  Laineella on  ollut näytelmissä Saapasjalkakissa ja Kaivostyömies. […]

Lue lisää

Juhani Ahon viimeiselle matkalle paras lohivapa

Helteisenäkin kesänä kohtaamme elämään kuuluvat ääripäät, kesäänsä elävät , lämpimässä rantavedessä uivat, villisti riemuitsevat lapset , sekä pitkäaikaisen tuttavan pysäyttävän  kuolinilmoituksen sunnuntain sanomalehdessä. “Siunaus toimitettu läheisten saattamana. Siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta suruumme.”  Alamme muistella, mikä ja millainen oli viimeinen kohtaamisemme, missä tapasimme,  millaisia ovat olleet edesmenneen viimeiset viikot ja päivät, mitä olivat […]

Lue lisää

Helvi Juvosen esikoiskokoelma Kääpiöpuu 1949

Helteisenä heinäkuun torstaina 2018 vetäydyn varjoon lukeakseni tällä kertaa suuresti arvostamani Helvi Juvosen ( 1919 – 1959 ) runoja. Iisalmen yhteislyseon historiassa 1896 – 1946, E. Jylhävaara 1947, on Juvosesta seuraava katsaus: “Juvonen Helvi Inkeri, opiskelija, Iisalmi. S. 5.11.1919 Iisalmessa. Vanh.: kauppias Juho Juvonen ja Impi Maria Liimatainen. Opp. I – VIII l. 30 – […]

Lue lisää

Juhani Ahon Mansikkaniemi 1865 – 1876

Rovasti Henrik Gustaf  Teodor Brofeldt ja rouva Karolina Fredrika Emelie Snellman saivat kymmenen ( 10 ) lasta: Johannes, Lydia Sofia, Petter Fredrik, Karl Gustaf, Teodor Wilhelm, Elin Natalia, Emilia Magdalena, Henrik Joel, Johanna Charlotta ja Alma Augusta. Heistä Johannes, sittemmin kirjailija Juhani Aho ( 1861 – 1921 ), Lydia eli Lyydi  ja Petter eli Pekka, […]

Lue lisää

Mary -rouva oli Aino -tarun malli

Kirjapäivillä  Kajaanin Paltaniemellä, Eino Leino -talolla  13. – 15. heinäkuuta 2018,  kuultiin ja nähtiin  mielenkiintoinen ohjelmakokonaisuus,  luentoja, kirjojen esittelyä ja muuta tasokasta antia.  Lystinurmi -talossa puhuivat  ja esiintyivät Paavo Enroth, Hannu Remes, Silja Vuorikuru, Tero Hiekkalinna, Samu Nyström, Joni Jaakkola, Kaisa Jaakkola, Esko Valtaoja, Kainuun kirjailijat; Simo Soininen haastatteli dosentti Touko Perkoa kirjasta “Haastaja Saksasta […]

Lue lisää

Tilsitin kuriiri kaatui Koljonvirralla 1808

Yhdysvaltain presidentti Trump ja Venäjän presidentti Putin neuvottelevat maanantaina 16. heinäkuuta 2018  Suomessa. Lähestyvä Helsingin huippukokous on tuonut mieleeni Tilsitin huippukokouksen kesällä 1807, jolloin  Ranskan keisari Napoleon Bonaparte  ja Venäjän keisari Aleksanteri I solmivat liiton ja jakoivat Eurooppaa etupiireihinsä. Napoleon vaati Aleksanteria rankaisemaan itsepäistä  Ruotsia, joka ei suostunut liittymään Englannin vastaiseen kauppasaartoon, ja lähettämään sotajoukkonsa […]

Lue lisää

Pan Tadeusz -runoelma suomennettiin Iisalmessa

Puolan ja Liettuan yhteinen kansallisrunoilija Adam Mickiewicz, liettuaksi Adomas Mickevicius, lepää Krakovassa Wavelin katedraalin kryptassa. Runoilijan patsas vuodelta 1955 kohoaa Krakovan keskiaikaisella, suurella torilla, historiallisella aukiolla nimeltään Rynek Glówny. Liettuan pääkaupungissa Vilnassa katuosoitteessa Bernardinu 11 sijaitsee Vilnan Yliopiston kirjaston Adam Mickiewicz -museo. Siellä  on kirjakaappi, johon on koottu runoilijan Pan Tadeusz -käännöksiä. Adam Mickiewicz  kirjoitti […]

Lue lisää