Aselepo Virran sillalla 1808

Tänään tiistaina lokakuun 27 päivänä 2020 Iisalmella sataa vettä. Tasan 212 vuotta sitten eli torstaina lokakuun 27 päivänä 1808 päivä oli erittäin  kaunis, syksyisen kaunis ( Liprandi, 1808 ). Lohtajan aseleposopimus päättyi  kello 12.  Iltapäivällä ja illalla Koljonvirran ja Pikku-Iin  yli syöksivät tulta  tuhannet kiväärit ja yhteensä 32 tykkiä, 22  Dolgorukin ja  Tutshkovin tykkiä ja […]

Lue lisää

Sanajumalanpalvelus Kiuruveden kirkossa

Iisalmen Sanomissa on tänään lokakuun 15  päivänä 2020 seuraava seurakuntauutinen: “KIURUVESI. Lauri Winberg pitää saarnan kirkossa.” Yläsavolaista seurakuntaelämää on kautta aikojen siunattu lahjakkailla saarnaajilla, kappalaisilla, pastoreilla, kirkkoherroilla ja rovasteilla sekä kysytyillä, sytyttävillä  maallikkopuhujilla. Herännäisjohtaja Påhl Henrik eli Paavo Ruotsalainen ( 1777 – 1852 ) oli rippikoulussaan Iisalmen kirkolla pyytänyt rovasti Johan Lagusta  jättämään kirkonkirjoista pois […]

Lue lisää

Eino Säisää myös venäjäksi ja viroksi

Kuluvana vuonna  joulukuun 15 päivänä  on 85 vuotta kirjailija Eino Säisän syntymästä Iisalmen maalaiskunnassa.  Hänen laajaa  tuotantoaan on julkaistu myös venäjäksi Neuvostoliitossa ja viroksi Virossa. Vuonna 1986 julkaisi Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton valtiollinen kustantamo Raduga Moskovassa  Säisän romaanin “Viimeinen kesä” sekä yksitoista ( 11 ) novellia ( Posledneje  leto, povest´, rasskazy, perevod s finskogo,  Moskva Raduga […]

Lue lisää

Juhani Ahon hautapaasi 90

Vajaan vuoden päästä on 160 vuotta kansalliskirjailijamme tohtori Juhani Ahon ( 1861 – 1921 ) syntymästä.  Hän lepää juurillaan Iisalmen Vanhalla hautausmaalla eli entisellä Iisalmen maaseurakunnan hautausmaalla, Kustaa Aadolfin kirkon pohjoispuolella, kirkon ja kellotapulin välissä. Hänet laskettiin tammiarkussaan  kallioon louhittuun hautaansa myöhään iltapäivällä lauantaina elokuun 13 päivänä 1921. Syyskuussa 1921 Maailma -lehti julkaisi Björn eli […]

Lue lisää

Runni 100 vuotta sitten

Arvi A. Karisto Oy:n Hämeenlinnassa kustantama “Maailma – Suomen johtava kirjallistaiteellinen loistolukemisto”, on kesäkuussa 1920 julkaissut Yrjö Kajavan kirjoituksen “RUNNI, 9 KUVAA”. Tammelassa syntynyt ja Helsingissä kuollut Yrjö Henrik Kajava ( 1884 – 1929 ) oli lääketieteen tohtori, dosentti ja anatomian professori. Hänen hierontahoitonsa on tunnettu nimellä “Kajava -terapia”. Kirjoitus  on esitelty seuraavasti: “Runni on […]

Lue lisää

Suomalainen gentlemanni

“Suomalainen gentlemanni” ( Antti J. Aho, 1948 ), kansakoulunopettaja Heikki  Kauppinen eli kirjailija Kauppis-Heikki syntyi kesäkuun 7 päivänä 1862 Iisalmen keisarillisessa seurakunnassa, Vieremän Valkeiskylässä, saunassa, joka “sijaitsi vanhalta maantieltä Remekseen vievän tien varrella notkossa” ( Pertti Hyvärinen, 2001 ). “Vanha maantie” on Iisalmi-Vieremä -tietä Valkeiskylästä  Vieremänjoen yli , edelleen Kyrönniemen pappilan ohi  Vieremän kirkolle. Kauppis-Heikin […]

Lue lisää

Leo Tolstoin historioitsija Koljonvirralla 1808

Kuluvan vuoden marraskuussa on 110 vuotta kirjailija, kreivi Leo Nikolajevitsh Tolstoin ( 1828 – 1910 ) kuolemasta. Tolstoin suuri klassikkoromaani “Sota ja rauha” – Vojna i mir – on kertomus värikkäistä ihmiskohtaloista ja myrskyisistä vuosista 1805 – 1813 Venäjällä ja Euroopassa ( Wikipedia ). Leo Tolstoi lepää  Moskovan  eteläpuolella kreivillisen sukunsa maatilalla toivomassaan paikassa kotikartanonsa […]

Lue lisää

Sotainvalidien Veljesliitto 80

Suomen sodissa 1939 – 1945 haavoittui 200 000 suomalaista miestä ja naista. Pysyvästi vammautuneita eli  sotainvalideja oli 96 000. Kuluvana vuonna keskuudessamme on 1000  sotainvalidia, naisjäseniä  vajaat 200, puoliso -ja leskijäseniä 5000. Sotainvalidien keski-ikä on 95 vuotta. Nyt elokuussa  ilmestyi Sotainvalidilehden 80 -vuotisjuhlanumero 2020 : “Sotainvalidi – Krigsinvaliden  80. Sodassa vammautuneiden tukena 80 vuotta.” ( […]

Lue lisää

Petroskoi vanhassa postikortissa

Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi sijaitsee Äänisen eli Äänisjärven rannalla. Ääninen, karjalaksi Oniegu-järve,  on Euroopan toiseksi suurin järvi. Petroskoissa on 262 000 asukasta. Vuonna 1785 Petroskoissa on ollut 3 254 asukasta, vuonna 1897 jo 12 522 ja vuonna 1914 lähes 21 000  henkeä. Vuonna 1703 Venäjän tsaari Pietari I Suuri käski perustaa Lohijoen suistoon rautavalimon ja […]

Lue lisää

Väinämöisen Viikate Mansikkaniemellä

Ylä-Savon 68. Maakuntajuhlien pääjuhlan piti olla sunnuntaina 28. kesäkuuta 2020, mutta koronapandemian vuoksi juhlaa siirrettiin. Pääjuhla voidaan kuitenkin järjestää  sunnuntaina 2. elokuuta 2020 kello 12.00 alkaen Iisalmen Mansikkaniemellä  juhlakentällä ja kirjailija Juhani Ahon museon pihapiirissä.  Käkisalmessa elokuussa 1908 syntynyt Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton edesmennyt  toiminnanjohtaja, sotakamreeri Aki Leinonen ylisti usein maakuntajuhlien pitopaikkaa: “Sotahistorian kirkas lehti, ja […]

Lue lisää

Sandelsin patsas 135

Koronakesänä 2020 on maailmalla kiistelty kiivaasti muistomerkkien ja patsaiden tarkoituksesta,  merkityksestä ja arvosta. Patsaat ja muistomerkit ovat konkreettinen, näkyvä  osa ihmisten, yhteisöjen, kansojen ja ihmiskunnan muistia. Suomen tasavallan valtiollisessa sydämessä Helsingin Senaatintorilla kohoaa Venäjän keisarin Aleksanteri II:n patsas vuodelta 1894. Iisalmen Kirkkopuistossa on kansalliskirjailijamme Juhani Ahon näköispatsas syyskuulta 1961. Iisalmella Koljonvirran luoteispuolella, Pikku-Iijärven länsirannasta nousevalla […]

Lue lisää

Tilsitin kuriiri ja 2000 kultaruplaa

Kun presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto, presidentti Martti Ahtisaari ja pääministeri Paavo Lipponen, vuoron perään,  vuosia sitten vierailivat Ylä-Savossa, Iisalmella he kaikki  mielellään tutustuivat Koljonvirran 1808 taistelupaikkoihin ja Mansikkaniemellä kirjailija Juhani Ahon kotimuseoon.  Heitä tuntuivat  kiinnostavan historiallisten  taistelujen kansainväliset taustat ja niihin liittyen erityisesti “Tilsitin kuriiri” ja hänen kohtalonsa. Ensi viikolla on 213 […]

Lue lisää

Espanjantauti Suomessa 1918 – 1920

1760 -luvulla Iisalmen kuninkaallisessa seurakunnassa kuten muuallakin Savossa yleisiä kuolinsyitä ovat olleet kuume, pistokset, punatauti, hinkuyskä ja rokkotauti. “Kulkutaudit olivat ongelmana pitäjänkokouksissa myös hautausten osalta” ( Kortelainen, 1977 ). Vakava asia on ollut esillä Iisalmen pitäjänkokouksessa  vuonna 1773. Tarttuvien kulkutautien  pelossa, niiden leviämisen  estämiseksi, on voitu valita  kirkkomaan lisäksi muita sopivia hautauspaikkoja, jotka on saatettu  […]

Lue lisää

Kulkutauti 1808 – 1809

“Jokainen ihminen on laulun arvoinen”, laulaa Kotkassa syntynyt ja Haminassa kuollut Veikko Lavi (1912 – 1996 ). Savon Sanomissa on tänään lauantaina 13. kesäkuuta 2020 uutinen ( Liisa Tanninen, Pieksämäki ), “Sotamiehen kotiinpaluu”, jonka mukaan “sankarivainaja, Karjalassa 1944 kaatunut Väinö Suhonen haudattiin 76 vuoden jälkeen”, saaden viimeisen leposijansa kotiseutunsa Jäppilän sankarihaudassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen […]

Lue lisää

Iisalmen kauppala 160

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on tänään 5. kesäkuuta 2020 jättänyt eduskunnalle  esityksensä vuoden 2020 neljännestä ( 4. ) lisätalousarviosta, joka on historiallisen suuri, 5,5 miljardia euroa. “Toimenpidekokonaisuudella pyritään tukemaan talouden elpymistä. Elvytyskokonaisuuteen sisältyy useita väyläverkon kehittämishankkeita, joiden valtuudet ovat yhteensä noin 404 miljoonaa euroa” ( VNK, 2.6.2020 ). Esityksessä varataan 60 miljoonaa euroa Kuopion ratapihan […]

Lue lisää

Muistatko – ? Kukkia keväiseltä niityltä

Kansalliskirjailijamme, tohtori Juhani Ahon nimikkopäivät eli Aho -päivät 2020 piti järjestää Ylä-Savon sydämessä Iisalmella 24. – 26. heinäkuuta. Vieremäläinen historioitsija,  rehtori Tapio Toivola olisi kertonut kirjailija Kauppis-Heikistä. Perinteisen Iisalmen kulttuurikeskuksessa kokoontuvan kirjallisuusseminaarin teemana olisi ollut Juhani Ahon viimeinen romaani “Muistatko -?Kukkia keväiseltä niityltä” ( WSOY, Porvoo 1920 ). Korona -pandemian johdosta Juhani Ahon seura ry […]

Lue lisää

Hänen isoisänsä oli J.V. Snellman

Tunsin puutarhuri, kansakoulunopettaja  Maj Karin Snellmanin ( 1889 – 1990 ), sittemmin Kivekkään, myöhemmin Helan,  monien vuosien ajan. Hänen isovanhempansa olivat senaattori Johan Vilhelm Snellman ja rouva Johanna Lovisa Wennberg.  Hänen vanhempansa  olivat todellinen valtioneuvos Karl Snellman ja rouva Ellen Sofia Elisabet Möller. Maj Helan  ensimmäinen puoliso Matti Kivekäs ( 1888 – 1918 ) oli […]

Lue lisää

Vänrikki Stoolin miehet

Vuonna 1902 ilmestyi Helsingissä teos nimeltään “Vänrikki Stoolin miehet”, painettu Porvoossa, Werner Söderströmin Kirjapainossa: “Muotokuvat suomalaisten taiteilijain piirtämät. Elämäkerrat suomalaisten kirjailijain tekemät.” “Hinta 13 mk.” Vänrikki Stoolin miehistä ovat kirjoittaneet seuraavat  kolmetoista ( 13 ) kirjailijaa: – Gustaf  Grotenfelt – Magnus Gottfrid Schybergson – Torsten Hartman –  Harald Dalström – Johan Jacob Ahrenberg – Tor […]

Lue lisää

Kenraalimajuri Antti Kääriäinen

Tänään Kansallisena veteraanipäivänä 2020 etsin arkistostani kirjoitukseni  helmikuulta 1993: “SAVOLAINEN KENRAALI eli persoonallisia piirteitä jääkärikenraalimajuri Antti Kääriäisestä ( 1891 – 1967 ).” Antti Kääriäinen syntyi Iisalmen kaupungissa kesäkuun 5 päivänä 1891. Hänen vanhempansa olivat talonomistaja Antti Kääriäinen ja rouva Johanna Auvinen. Äiti  piti perheen kotona  Satamakadulla ( 2 ) pientä pullapuotia, kaupaten  kuumaa kahvia ja […]

Lue lisää

Suuri vieras

Kotona koronakaranteenissa tartuin kirjaseen, jonka iisalmelaiset Anja ja Arvi Tsokkinen olivat marraskuun 28 päivänä 2001  omistaneet puolisolleni ja minulle tyttärensä ” Annamarin muistoksi”. Sokeutuneen Annamari Tsokkisen tutkielma on nimeltään “SUURI VIERAS. Ihmisestä ja kuolemasta Väinö Linnan teoksissa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla”. ( Toim. Risto Turunen, Joensuu 2001 ). Tutkielman ovat julkaisseet Annamari Tsokkisen […]

Lue lisää

Runeberg ja Iisalmen pappila

Professori Panu Rajala on julkaissut kansallisrunoilijamme  Johan Ludvig Runebergin  ( 1804 – 1877 ) muhkean elämäkerran, 416 sivua, Minerva 2020:  “Kansallisrunoilija. J. L. Runebergin elämä”. Dosentti Osmo Pekonen on kirjoittanut 19.4. teoksesta Savon Sanomiin  otsikolla “Runoilija ja hänen muusansa. Oli runoilijan onni, ettei hänen aikanaan ollut lööppijulkisuutta”. Osmo Pekonen päättää teoksen esittelyn seuraavasti: “Panu Rajalan […]

Lue lisää