Kotiseutuneuvos Lauri Winberg 85

Parantumaton kotiseuturomantikko, kiuruvetinen  opettaja Lauri Winberg asuu puolisonsa kanssa nykyisin Iisalmen Kirkonsalmella. Kirsti Winberg, Kiuruvedeltä hänkin,  on ristiäisnimeltään Kirsti Tikkanen. Lauri on kirjoittanut: “Toiviaiskylästä löytyi 17 -vuotias ihana tyttö, Kirsti Tikkanen. Ensitapaamisemme tapahtui 17.12.1955 opintokerhoni joulujuhlassa.” Lauri Winberg on äskettäin julkaissut yhdeksännen kirjansa “Rinteelän kammarista kansakoulunopettajaksi 2”. ( Valokuvat kotialbumi, taitto Joni Pekkonen TOIMI -säätiö, […]

Lue lisää

Arkkitehti Anders Granstedt 220

Arkkitehti Anders Fredrik Granstedt syntyi tammikuun 24 päivänä 1800 Hankoniemessä ja kuoli Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1849. Hänen vanhempansa olivat linnoitusupseeri Pehr Granstedt ja Johanna Fredrika Du Bois. Hänen puolisonsa oli Wilhelmina Theodora Plant. Pariskunnan tytär Hilda Eloise Granstedt ( 1841 – 1932 ) oli piirustuksenopettaja ja taidemaalari ( Wikipedia ). Anders Granstedt oli saksalaisen […]

Lue lisää

Juhani Aho: Valo ja valistus

Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä selailin Aho -päivien arkistoamme.  Aho -päiviä on vietetty Iisalmella ja muualla Ylä-Savossa joka toinen vuosi vuodesta 1980 alkaen. Seuraavat  Aho -päivät pidetään  ensi kesänä perjantaista sunnuntaihin,  24.-26. heinäkuuta  2020. Juhani Ahon Seuran perinteisessä kirjallisuusseminaarissa Iisalmen kulttuurikeskuksessa lauantaina heinäkuun 25 päivänä teemana on kirjailija Juhani Ahon teos “Muistatko -? Kukkia keväiseltä […]

Lue lisää

Vanhoja muistoja ruhtinas Dolgorukista

Koljonvirran taistelussa torstaina iltapäivällä lokakuun 27 päivänä 1808 Sandelsin suomalaisen  prikaatin tykkitulessa  kaatuneen ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgorukin ( 1780 – 1808 ) ruumis palsamoitiin Iisalmen  Paloisilla , hänen esikunnassaan, Lindbergin nimismieskartanossa, samalla pöydällä, miltä nuori kenraali oli aamulla nauttinut aamiaisensa ( Liprandi, 1808 ). Palsamointia johti ruhtinaan henkilääkäri, Navaginskin musketöörirykmentin lääkäri, kirurgi Nikolai Fedorovitsh Arendt […]

Lue lisää

Dolgoruki 3 Pietarin uutisissa 1808

J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa, Sandels -runossa, mainitaan myös nuori venäläinen kenraali Dolgoruki: “Det är Dolgoruki som brådskar igen; ett glas till hans ära, min vän!” – “Dolgoruki se taasen nyt kiirehtää; hänen terveikseen lasi tää!” ( Suom. , Paavo Cajander ). Ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgoruki  kaatui Sandelsin tykkipatterin tykinkuulasta Koljonvirran itärannalla torstaina iltapäivällä […]

Lue lisää

Urheilutoimittaja Harri Eljanko 120

Keskiviikkona helmikuun 5 päivänä 2020  vietetään perinteistä J. L. Runebergin päivää. Sosiaalineuvos Harald eli Harri Eljanko  ( 1900 – 2001 ) soitti minulle elokuun 25 päivänä 1980. Hän oli kuunnellut radiosta haastatteluani, jossa kerroin Koljonvirralla  1808 vaikeasti haavoittuneesta Vaasan rykmentin Mustasaaren komppanian sotilaasta Johan Zacharias Bångista ( 1782 – 1845 ), jota runoilija Runebergin ystävä […]

Lue lisää

Ruotsalainen Conradi ja “Vaasan -pojat” 1808

Ruotsalaisuuden päivänä kirjoitan ruotsalaisesta Gustav Vilhelm Conradista, joka talvella 1808 määrättiin Vaasan uuden rykmentin päälliköksi. Everstiluutnantti Conradin rykmentissä oli kuusi komppaniaa, neljä ruotsalaista ja kaksi suomalaista: Mustasaaren, Närpiön, Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren, Isonkyrön ja Ilmajoen komppaniat. Maaliskuun lopulla rykmentti marssi Vaasasta Uudenkaarlepyyn kautta Pietarsaareen, missä rykmentti tarkastettiin. Ihmiset sanoivat: “Näitä nuoria, reippaita miehiä näyttää elähdyttävän sotainen henki.” […]

Lue lisää

Helsingin Sanomat 1889 – 2019

Helsingin Kirjamessuilla  on esitelty teos nimeltään “Suomen suurin – Helsingin Sanomat 1889 – 2019”: “Mahti, jonka kaikki tiesivät, mutta jota kukaan ei tuntenut. Suomen suurimman päivälehden historia. Siltala.” ( Sunnuntaina 27.10.2019, Kruununhaka 15.30 – 16.00: Niklas Jensen-Eriksen, Aleksi Mainio, Reetta Hänninen ). Kenraalikuvernöörin hallinto oli 3. heinäkuuta 1904 lakkauttanut Päivälehden, mutta jo 7. heinäkuuta 1904 […]

Lue lisää

Valokuva Virran sillan 1808 veteraanista

Sunnuntaina lokakuun 27 päivänä 2019 on tasan 211 vuotta Koljonvirran eli Virran sillan  taistelusta. Prikaatinpäällikkö  Sandelsin esikunnassa Fredriksdalin kartanossa palvelivat eversti Fahlander, adjutantit Brusin, Wallgren ja Fahlstedt, kenttämittausupseerit Burman ja Neiglick, insinööri Lagerberg, prikaatinlääkäri Rano, sotakanslisti Jansson, komissariaatin  yliadjutantti Andersin, rykmentinkirjuri Antell ja kenttäpostimestari Sjöberg ( Generalstabens krigshistoriska afdelning, Stockholm 1910 ). Nuorempi kenttämittausupseeri, Savon […]

Lue lisää

Halolan Carl Fredrik Tavast

Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajat taistelevat historiallisen Halolan  puolesta: “Halolan tutkimusnavetan kansainvälisestikin korkeatasoinen nautakarjatutkimus tulee säilyttää.” ( Savon Sanomat 4.10.2019 ). Iisalmen komppanian päällikkö Carl Fredrik Tavast syntyi vanhempiensa  maatilalla Maaningan pitäjän Halolassa toukokuun 4 päivänä  1761. Hänen kapteenin  virkatalonsa oli Iso-Partala Iisalmen Iirannalla eli Partalan kylässä. Majuri Tavastin puoliso oli Ulrika Christina Printz ( 1778 – […]

Lue lisää

Lauri Mähönen metsän ja Ylä-Savon asialla

Maanviljelijä Lauri Juho Mähönen ( 1906 – 1965 ) syntyi Iisalmen maalaiskunnassa 20. helmikuuta  1906. Hänen kotitilansa maalaiskunnan Ruotaanlahdessa  oli nimeltään Kuoluharju eli Harju. Hänen puolisonsa oli Jenny Katri Saviniemi. Lauri Mähösen siunaustilaisuudessa Iisalmen maaseurakunnan eli Kustaa Aadolfin kirkossa 26.marraskuuta 1965 muistopuheen piti päämetsänhoitaja Eero Paatero, joka sanoi: “Jo hänen tiensä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtävissä metsänhoitoyhdistyksen […]

Lue lisää

Matti Tossavaisen mukana Koljonvirralla

Maanviljelijä Matti Paavali Tossavainen syntyi Iisalmen maalaiskunnassa tammikuun 24 päivänä 1923. Hänen vanhempansa olivat toimitusjohtaja Taavetti Tossavainen ja rouva Lyydi Partanen. Keskiviikkona syyskuun 13 päivänä 1978 Matti Tossavainen uskoi minulle Koljonvirran taisteluun 27.10.1808 liittyviä tietojaan historiallisista paikoista ja löydöistä.  Hän näytti taistelussa palaneen Kauppilan kartanon paikan. Venäläisten tykistö oli sytytyskuulilla sytyttänyt  herastuomari Johan Kauppisen perheen  […]

Lue lisää

Külaskäik – Kylässä

Virolaisen taiteilijan  Erich Carl Hugo Adamsonin eli Adamson-Ericin ( 1902 – 1968 ) Taidemuseo on Tallinnan Taidemuseon filiaali, osa Viron Taidemuseota.  Adamson-Ericu Muuseum sijaitsee Tallinnan Vanhassa kaupungissa, Lühike jalg 3. Torstaina elokuun 15 päivänä 2019  avattiin Adamson-Ericin Taidemuseossa samana vuonna 1863 syntyneiden  Eero Järnefeltin  ja Venny Soldan-Brofeldtin  yhteisnäyttely “Külaskäik – Kylässä”.   adamson-eric.ekm.ee Näyttelyn kuraattori […]

Lue lisää

Keisarin vuosi 1819

Venäjän keisari Aleksanteri I ( 1777 – 1825 ) lähti 23. heinäkuuta 1819 Pietarista Arkangeliin. Sieltä hän matkusti Salmiin, Sortavalaan ja Laatokan Valamoon, missä hän hiljentyi ja rukoili. Valamosta matka jatkui Tohmajärven ja Kuopion kautta Iisalmen pappilaan ja Nissilän kestikievariin, missä hän lepäsi kaksi lyhyttä yötä, tehden retken Vuolijoelle, Paltamoon ja Kajaaniin. Aleksanterin matka Suomen […]

Lue lisää

DUNCKER 210

Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäinen kokoelma sisältää runon “Heinäkuun viides päivä”. Runossa  kysytään ja vastataan ( suom. , Paavo Cajander & Julius Krohnin työryhmä ): “Mut kysy, jos sa milloinkaan urhoisan vanhan sotilaan ajalta tapaat tältä: oliko miestä kuitenkin, jok´ oli kaikist´ urhoisin? Saat vakaan vastuun hältä: niin, herra, tunsin Dunckerin.” Joachim Zachris […]

Lue lisää

Juhani Ahon kertomuksia Lontoossa 1893

Perjantai-iltana  14.6. avattiin Iisalmen Mansikkaniemellä, Juhani Ahon museon pihapiirissä, uudistettu historiapolku ja museon kesänäyttely 2019. Kesänäyttelyn teemana on entinen ruokakulttuuri, asiantuntijana amanuenssi Ilkka Peunu. Historiapolkua ovat kehittäneet  kaupungin Sanna Marinin ja Minna Maukosen  kanssa yhteistyössä Hurja Solutions Oy:n Saku Määttä ja Mainostoimisto Viima Kuopiosta sekä Mikko Hiljanen ja Matti Rautiainen Jyväskylän yliopistosta. Historiapolun uudistamisessa on […]

Lue lisää

Virran talo ja Virran Alli

Raittiuden Ystävät ry:n edustajat  eri puolilta Suomea puheenjohtajansa professori Martti Vastamäen johdolla kokoontuivat  kolmen päivän ajaksi Iisalmelle. Vieraita oli  Turun seutua , Porvoota ja Poria myöten. Iisalmen Raittiusseura Sarastuksen puheenjohtaja Marja-Leena Kettunen oli kutsunut minut Mansikkaniemen Metsäpirtille lauantaina  8.6.  kertomaan “Koljonvirran ja Mansikkaniemen alueiden monikerroksisesta historiasta”. On suuri  ilo ja mahdollisuus kertoa vieraille kotiseutunsa asioista. […]

Lue lisää

Jokaisessa ikkunaruudussa vaihtuvat kasvot

Iisalmen Kameraseura ry on juuri  julkaissut “Vanha uusi Iisalmi” -valokuvateoksen, joka sisältää 65 vanhaa mustavalkoista valokuvaa ja 65 uutta värivalokuvaa. Uudet valokuvat on otettu vuosina 2017-2018  samoista paikoista kuin mistä  vanhat kuvat vuosikymmeniä sitten. Uusia kuvaajia on kahdeksan: Helena Karhu, Jaana Kellberg, Jari Intonen, Jukka Laaksonen, Kalevi Asikainen, Markku Moilanen, Niilo Pirinen ja Sanna Huttunen. […]

Lue lisää

Tutkimusretkellä Euroopassa

Eurooppa-päivä on torstaina 9. toukokuuta. Europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntaina 26. toukokuuta. Euroopan unionissa on 28 jäsenmaata. Euroopan parlamentissa on 751 jäsentä. Kansalaiset valitsevat  parlamentin jäsenet suoraan. EU -maissa äänestysoikeus alkaa yleensä  18 -vuotiaana, Kreikassa 17 -vuotiaana ja Itävallassa 16 -vuotiaana. Parlamentin jäsenet valitaan viiden vuoden välein. Yhdistynyt kuningaskunta on 29. maaliskuuta 2017 antanut Euroopan unionin […]

Lue lisää

Suomen hallitusmuoto 100

Eletään toukokuun alkua 2019, vettä vihmoo, räntää rätkii. Suomen Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne avustajineen tunnustelee enemmistöhallituksen muodostamista maahamme. Pian 100 vuotta sitten, kesäkuun 21 päivänä 1919  Suomen eduskunta hyväksyi tasavaltaisen hallitusmuodon . Valtionhoitaja, ratsuväenkenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim vahvisti hallitusmuodon heinäkuun 17 päivänä 1919. “Hallitusmuoto 100 vuotta on  kansanvallan ja suomalaisen demokraattisen sekä […]

Lue lisää

Kosteikko, kukkula, saari

On sanottu, että “Kosteikko, kukkula, saari” on kirjailija Juhani Ahon kaunein lastu eli novelli. Hän kirjoittaa sen marraskuussa 1889 Pariisissa, Montmartren kukkulalla, kuudennessa kerroksessa, katuosoitteessa 9, Rue Menessier. Katu on nykyisin nimeltään Rue Aristide Bruant. Kerrostalon vankassa puisessa ulko-ovessa on  kaiverrettuna numero 9. Syyskuun 16 päivänä mainittuna  vuonna  Aho on  kirjoittanut Pariisista äidilleen  Karolina Fredrika […]

Lue lisää