Perinteisen hiihtäjiä

Nimimerkkini ”Perinteisen hiihtäjä” suorastaan vaatii muistelemaan menneitten vuosien suomalaisia perinteisen hiihtäjiä. Lapsuusvuosieni kovia nimiä olivat Veikko Hakulinen, Arvo Viitanen, Eero Kolehmainen, Veikko Räsänen, Arto Tiainen, Eero Mäntyranta ja Eljas Koistinen sekä Siiri Rantanen, Mirja Hietamies ja Sirkka Polkunen, vain  nämä mainitakseni. Tuttavalliset lempinimet kuten Veikko HAKU-VEIKKO Hakulinen, Eero HÄMYTSAAREN ISÄNTÄ Kolehmainen, Veikko RÄSÄ-UKKO Räsänen , […]

Lue lisää

Kauppis-Heikki 160

”SUOMALAINEN GENTLEMANNI. Kauppis-Heikin ja Juhani Ahon elinaikainen ystävyys alkoi Vieremällä, jossa Heikki oli renkinä… Ahojen oleskellessa kesällä 1892 Iisalmessa ja asuessa Moision talossa kävi Kauppis-Heikki usein heitä tapaamassa ja tällöin V. Soldan-Brofeldt maalasi tämän muotokuvan Kauppis-Heikistä. Alkuperäinen on Kansallismuseossa ja taiteilijan itsensä tekemä jäljennös Werner Söderström O / Y:n kokoelmissa.” ( Antti J. Aho, Juhani […]

Lue lisää

Sonkajärvi 100, Vieremä 100

– ”Virkeitä satavuotiaita juhlitaan tänä vuonna. Ylä-Savon sydämessä, Vieremällä ja Sonkajärvellä, on juhlan aika. Tänä vuonna on tarjolla paljon koettavaa kaikenikäisille… 100 -vuotiaat juhlivat iloisesti pitkin vuotta. Vieremällä kylien tapahtumia, Sonkajärvellä Eukonkantoa ja teatteria.” (  Tarja Tikkanen, Iisalmen Sanomat , tiistaina 11.1.2022 ). Toimittaja, kirjailija ja kansakoulunopettaja  SANTERI RISSANEN ( 1880 – 1939 ) on […]

Lue lisää

Pekingissä 1956 ja 2022

Kiinan kansantasavallan pääkaupungissa Pekingissä ( Beijing ) on 22 miljoonaa asukasta. Seudulla on ollut asutusta jo ainakin  3000 vuotta sitten. Kiinan kansantasavallan nykyinen presidentti on nimeltään  Xi Jinping. Ilta-Sanomissa oli torstaina syyskuun 9 päivänä 1976 seuraava uutinen: ”MAO KUOLI. Puhemies Mao Tse-Tung on kuollut. Pekingin radio ilmoitti Kiinan kommunistisen puolueen 82 -vuotiaan johtajan kuolleen tänään […]

Lue lisää

Kainuun Joulu 2021 – Rautatie Kajaaniin 1904

Kansalliskirjailijamme Juhani Ahon ajaton romaani ”RAUTATIE eli kertomus ukosta ja akasta jotka eivät olleet sitä ennen nähneet” ilmestyi  joulukuussa 1884.  Eero Järnefeltin ”kuvilla varustama”  Rautatie ilmestyi  1892,  Raimo Puustisen kuvittamana  1973. Kainuun Kirjailijat ry:n julkaisema anniltaan  mielenkiintoinen ja  laadukas ” Kirjallinen vuosialbumi” –  ”Kainuun Joulu 2021”- sisältää   filosofian tohtori Hannu Remeksen artikkelin ”Kun Tartossa kukkivat […]

Lue lisää

Turussa tanssittiin, Iisalmella jälleenrakennettiin

Professori emeritus Hannu Kalevi Riikonen on arvostellut Tieteessä tapahtuu -lehdessä ( 5 / 2021 ) filosofian tohtori Topi Artukan tutkimuksen nimeltään ”Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810 -luvulla”. Suomen Tiedeseura 2021. Tiedekirjan uutuuksissa 2 / 2021 FT Topi Artukan teos esitellään seuraavasti: ”Turku oli 1810 -luvulla Suomen poliittinen, kulttuurinen ja kaupallinen keskus, joka tunnettiin […]

Lue lisää

Ylä-Savon Seura 50 Berghyddanissa

Ylä-Savon Seuran arvokas  50 -vuotisjuhla oli lauantaina marraskuun 13 päivänä 2021 Helsingissä, vuonna 1910 valmistuneessa Vanhankaupungin Nuorisoseuran talossa Berghyddanissa, ”perinteisessä juhlapaikassa, idyllisessä ympäristössä Helsingin kaupungin syntysijoilla, Kellomäellä, lähellä Vantaanjoen suuta”. Avaus- ja tervetuliaissanat puhui  ”kerran varpaisjärveläinen, aina varpaisjärveläinen” Seuran  puheenjohtaja Kaija Pulli, jonka tytär musiikin maisteri Erla Pulli vastasi hienosta kotiseutuhenkisestä musiikista.  Toimittaja Maija Kauppinen […]

Lue lisää

Aurinkoa, sadetta, tuulta, kuunvaloa

Ainakin täällä Savossa on tapana sanoa, että ”ilimoja piisoo”. On piisannut myös kuluvana vuonna 2021; aurinkoinen intiaanikesä oli niin kuiva, että kysyttiin, saadaanko tänä vuonna  sieniä ollenkaan. Kun runsaat sateet sitten tulivat, sieniä nousi nopeasti ja paljon, niitä tuli kuin tulikin,  kuin ainakin  ”sieniä sateella”. Ilmoja  on piisannut ja piisaa,  ajasta aikaan. Tänään keskiviikkona lokakuun […]

Lue lisää

Tuluspii, lyijykuula, kupariraha, vihreää lasia

Oulun yliopiston arkeologian laboratorio teki toukokuussa 2003 sota-arkeologisen koekaivauksen Iisalmella Koljonvirran  taistelujen 1808 – maastossa, Virran itäpuolella Hietamäessä, entisessä Hiekkamäessä. Museoviraston yli-intendentti Timo Ylimaunu oli vuonna 2000  inventoinut paikalta 30 harvinaisen hyvin säilynyttä venäläisen sotajoukon majoituskorsujen pohjaa. Kun Sandelsin 4. suomalainen prikaati varhain aamuyöstä  29. lokakuuta 1808 vaivihkaa  vetäytyi Koljonvirralta Vieremälle ja Salahmille, majoittui kenraalimajuri  […]

Lue lisää

Juuret Suomessa

Sotavuonna 1940 Ylä-Savon vaikutus-eli talousalueella – Iisalmen kaupunki sekä Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Rautavaaran, Sonkajärven, Varpaisjärven ja Vieremän maalaiskunnat – asui noin 78 000 ihmistä, sotien jälkeen vuonna 1950 noin 91 000 ja nykyisin ml. Pyhäjärvi 60 000 asukasta. Vuonna 1991 ilmestyi Otavan kustantama teos nimeltään ”Juuret Suomessa, Ulkosuomalaisten runoantologia”; ” Roots in Finland […]

Lue lisää

Juhani Ahon synnyinsijoilta…

”Muuhan se vielä olisi Väärnissä suurin piirtein jotenkuten sellaisena säilynyt – päärakennus, riihet, tallit, navetat, aitat, ladot, sauna, verkkovaja, pihaportin koivut, rantojen paksut petäjät ja monet muut – mutta itse  muistojen pääpyhättöä, Juhani Ahon syntymämajaa ja lapsuuskotia, Ahon isän, silloisen Väärnin kappalaisen apulaispapin asumaa pienoista pirttirakennusta porstuoineen, tupineen, keittiöineen ja kamareineen, pikku Hanneksen hyvää ja […]

Lue lisää

Pariisista Iisalmeen

– ” Pariisista Iisalmeen”, sanoi Jyrki Nummi Aho -päivien 2021 kirjallisuusseminaarissa  iltapäivällä lauantaina  7.8. Iisalmen kulttuurikeskuksen Karl Collan -salissa ja jatkoi: ”Pariisista Iisalmeen, tässä järjestyksessä.” Jyrki Nummi on filosofian tohtori , Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden emeritusprofessori sekä Juhani Ahon Seuran varapuheenjohtaja. Vuonna 2006 hän valitsi kirjallisuuden Finlandia -palkinnon voittajaksi kirjailija Kjell Westö´n romaanin ”Där vi […]

Lue lisää

Viro, Juhani Aho, metsä

Eesti Vabariik ´n – Viron tasavallan – uudesta itsenäistymisestä oli eilen perjantaina  20. elokuuta 2021 tasan 30 vuotta. Filosofian tohtori Hannu Remes piti kesäkuun 9 päivänä 1979 ”Yläsavolaisen kirjoittajaperinteen seminaarissa” Iisalmella esitelmän teemasta ”Juhani Aho Virossa”.  Vuosina 1892 – 1957 olivat kirjailijamme  Juhani Ahon tuotantoa kääntäneet viroksi seuraavat virontajat: – Johannes Aavik – August Annist […]

Lue lisää

Jaan Kaplinski – Rajalla jota ei ole

Tartossa tammikuun 22 päivänä 1941 syntynyt virolainen runoilija, esseisti, filosofi, kääntäjä ja entinen Viron parlamentin jäsen JAAN KAPLINSKI  on kuollut lauantaina elokuun 8 päivänä 2021 ( Kansalliskirjailijamme Juhani Ahon kuolemasta oli  8.8.2021  tasan 100 vuotta ). Kaplinskin laajaa ja monipuolista tuotantoa on käännetty suomeksi, norjaksi, ruotsiksi, hollanniksi, ranskaksi, japaniksi, latviaksi, venäjäksi ja tshekiksi ( Wikipedia […]

Lue lisää

Muistatko -? Kukkia keväiseltä niityltä

Elokuussa 1919 kirjoitti kirjailija Juhani Aho eräälle ”kovia kokeneelle” ystävälleen: ”… Ymmärrän niin kovin hyvin kaipauksesi onnesta. Mutta minusta on välistä niin, että ONNEN KAIPAUS ONKIN ITSE ONNI. Minulla on juuri siitä kirjan aihe: miehestä, jolta vaimo on kuollut ja joka istuu kirjoittamaan kaikesta siitä onnesta, minkä he olivat yhdessä eläneet. Hän ei kirjoita eikä […]

Lue lisää

Savon kesää 2021 ja 1896

Kuluvana vuonna 2021 Iisalmella ja Ylä-Savossa vietetään monia merkkivuosia; Iisalmen kaupunki perustettiin 130 vuotta sitten, kansalliskirjailijamme Juhani Ahon syntymästä on 160 vuotta ( 6. – 8. elokuuta vietetään Aho -päiviä 2021 ), Vieremän seurakunta on 100 -vuotias, akateemikko , säveltäjä Joonas Kokkosen syntymästä on 100 vuotta, Halosten Museosäätiö  / Taidemuseo Eemil Lapinlahdella perustettiin 50 vuotta […]

Lue lisää

Sanaseppo Paavo Tikkanen

”Onko tieteellä tulevaisuutta suomeksi? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 190 vuotta.” ” Runsas 190 vuotta sitten joukko maistereita kokoontui keskustelemaan ´suomalaisista KIRJA KEINOISTA, liiantenki  Suomen kielestä, mitenkä sitä parahiten saataisi tointumaan kirjallisiin menoihin´. Pari viikkoa myöhemmin kokouksen sihteeri Elias Lönnrot esitti seuralle nimen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Sana ´kirjallisuus´ keksittiin seuran nimeä varten ( Tuomas M. S. Lehtonen, […]

Lue lisää

Kaukaiset rannat – Eero Purasen ”lokikirja”

Siitä  lauantaista Iisveden rannalla Tervossa on tänä kesänä 45 vuotta. Ottamassani valokuvassa mökkirannassa  hymyilevät  merikapteeni Eero Puranen ja hänen kesävieraansa Tauno ja Laina Kukkonen ja Kukkosten  lapset Jyrki ja Eija-Kaarina sekä puolisoni Eija Pennanen.  Eero Puranen lahjoitti  ”Kaukaiset rannat” -kirjansa seuraavin  omistuksin: ”Muistoksi Karhunpesällä käynnistä Jouko Pennaselle 7.8.1976 EERO PURANEN.” Oli korkea aika lukea  Karhunpesän […]

Lue lisää

Lotta-Svärd yhdistys 100

Toukokuun 16 päivänä 1918 ratsuväenkenraali, ylipäällikkö Mannerheim puhui Suomen naisille: ”Taistelutantereella laupeudensisarina tai Lotta Svärdeinä tai kodeissa uupumattomasti aherrellen sotilaiden varustamiseksi ja muonittamiseksi, kaikkialla, kaikilla aloilla on Suomen nainen työskennellyt hiljaisuudessa ja vaatimattomasti muistamatta unta ja lepoa.” Iisalmen suojeluskuntapiirin Koljonvirta -lehdessä on tammikuussa 1941 julkaistu ”Iisalmen lottapiirin ensimmäisten kurssien kurssikronikka”, jonka on kirjoittanut lotta Hilja […]

Lue lisää

Suuri tulipalo Helluntaina 1894

Viime viikolla kirjoitin SavoBlogeissa  taidemaalari Anna Sahlsténista ja hänen öljyvärimaalauksestaan ”Virran talo 1891”, taiteilijan teokseensa ikuistamasta ”Virran talosta”. Merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, opettaja, toimittaja, kirjailija, runoilija  ja kansanedustaja Aliina Augusta eli Alli Nissinen ( 1866 – 1926 ) syntyi joulukuun 28 päivänä 1866 Iisalmen maalaiskunnan Ulpasmäessä.  Vuonna 1868 perhe muutti Koljonvirran länsirannalle, Virran taloon, entiseen Kauppilaan. […]

Lue lisää

Anna Sahlstén ja Virran talo 1891

Piirustuksenopettaja, taidemaalari Anna Sahlstén viihtyi  tätinsä rouva  Laura Sofia Collanin, s. Heinricius,  luona Itikan tilalla Iisalmen maalaiskunnassa. Hän myös maalasi vuonna 1865 valmistuneesta Itikan  ( Itikanniemi eli Kyöstilä ) kartanosta öljyvärityön ”Itikan talo Iisalmessa”. Taidemaalarin kuolemasta on tänä vuonna 90 vuotta. Anna Sofia Sahlstén syntyi syyskuun 22 päivänä 1859 Moision talossa Iisalmen Iirannalla eli Partalassa, […]

Lue lisää