Perinteisen hiihtäjä

Maanviljelijä Matti Paavali Tossavainen syntyi Iisalmen maalaiskunnassa tammikuun 24 päivänä 1923. Hänen vanhempansa olivat toimitusjohtaja Taavetti Tossavainen ja rouva Lyydi Partanen. Keskiviikkona syyskuun 13 päivänä 1978 Matti Tossavainen uskoi minulle Koljonvirran taisteluun 27.10.1808 liittyviä tietojaan historiallisista paikoista ja löydöistä.  Hän näytti taistelussa palaneen Kauppilan kartanon paikan. Venäläisten tykistö oli sytytyskuulilla sytyttänyt  herastuomari Johan Kauppisen perheen  […]

Virolaisen taiteilijan  Erich Carl Hugo Adamsonin eli Adamson-Ericin ( 1902 – 1968 ) Taidemuseo on Tallinnan Taidemuseon filiaali, osa Viron Taidemuseota.  Adamson-Ericu Muuseum sijaitsee Tallinnan Vanhassa kaupungissa, Lühike jalg 3. Torstaina elokuun 15 päivänä 2019  avattiin Adamson-Ericin Taidemuseossa samana vuonna 1863 syntyneiden  Eero Järnefeltin  ja Venny Soldan-Brofeldtin  yhteisnäyttely “Külaskäik – Kylässä”.   adamson-eric.ekm.ee Näyttelyn kuraattori […]

Venäjän keisari Aleksanteri I ( 1777 – 1825 ) lähti 23. heinäkuuta 1819 Pietarista Arkangeliin. Sieltä hän matkusti Salmiin, Sortavalaan ja Laatokan Valamoon, missä hän hiljentyi ja rukoili. Valamosta matka jatkui Tohmajärven ja Kuopion kautta Iisalmen pappilaan ja Nissilän kestikievariin, missä hän lepäsi kaksi lyhyttä yötä, tehden retken Vuolijoelle, Paltamoon ja Kajaaniin. Aleksanterin matka Suomen […]

Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäinen kokoelma sisältää runon “Heinäkuun viides päivä”. Runossa  kysytään ja vastataan ( suom. , Paavo Cajander & Julius Krohnin työryhmä ): “Mut kysy, jos sa milloinkaan urhoisan vanhan sotilaan ajalta tapaat tältä: oliko miestä kuitenkin, jok´ oli kaikist´ urhoisin? Saat vakaan vastuun hältä: niin, herra, tunsin Dunckerin.” Joachim Zachris […]

Perjantai-iltana  14.6. avattiin Iisalmen Mansikkaniemellä, Juhani Ahon museon pihapiirissä, uudistettu historiapolku ja museon kesänäyttely 2019. Kesänäyttelyn teemana on entinen ruokakulttuuri, asiantuntijana amanuenssi Ilkka Peunu. Historiapolkua ovat kehittäneet  kaupungin Sanna Marinin ja Minna Maukosen  kanssa yhteistyössä Hurja Solutions Oy:n Saku Määttä ja Mainostoimisto Viima Kuopiosta sekä Mikko Hiljanen ja Matti Rautiainen Jyväskylän yliopistosta. Historiapolun uudistamisessa on […]

Raittiuden Ystävät ry:n edustajat  eri puolilta Suomea puheenjohtajansa professori Martti Vastamäen johdolla kokoontuivat  kolmen päivän ajaksi Iisalmelle. Vieraita oli  Turun seutua , Porvoota ja Poria myöten. Iisalmen Raittiusseura Sarastuksen puheenjohtaja Marja-Leena Kettunen oli kutsunut minut Mansikkaniemen Metsäpirtille lauantaina  8.6.  kertomaan “Koljonvirran ja Mansikkaniemen alueiden monikerroksisesta historiasta”. On suuri  ilo ja mahdollisuus kertoa vieraille kotiseutunsa asioista. […]

Iisalmen Kameraseura ry on juuri  julkaissut “Vanha uusi Iisalmi” -valokuvateoksen, joka sisältää 65 vanhaa mustavalkoista valokuvaa ja 65 uutta värivalokuvaa. Uudet valokuvat on otettu vuosina 2017-2018  samoista paikoista kuin mistä  vanhat kuvat vuosikymmeniä sitten. Uusia kuvaajia on kahdeksan: Helena Karhu, Jaana Kellberg, Jari Intonen, Jukka Laaksonen, Kalevi Asikainen, Markku Moilanen, Niilo Pirinen ja Sanna Huttunen. […]

Eurooppa-päivä on torstaina 9. toukokuuta. Europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntaina 26. toukokuuta. Euroopan unionissa on 28 jäsenmaata. Euroopan parlamentissa on 751 jäsentä. Kansalaiset valitsevat  parlamentin jäsenet suoraan. EU -maissa äänestysoikeus alkaa yleensä  18 -vuotiaana, Kreikassa 17 -vuotiaana ja Itävallassa 16 -vuotiaana. Parlamentin jäsenet valitaan viiden vuoden välein. Yhdistynyt kuningaskunta on 29. maaliskuuta 2017 antanut Euroopan unionin […]

Eletään toukokuun alkua 2019, vettä vihmoo, räntää rätkii. Suomen Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne avustajineen tunnustelee enemmistöhallituksen muodostamista maahamme. Pian 100 vuotta sitten, kesäkuun 21 päivänä 1919  Suomen eduskunta hyväksyi tasavaltaisen hallitusmuodon . Valtionhoitaja, ratsuväenkenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim vahvisti hallitusmuodon heinäkuun 17 päivänä 1919. “Hallitusmuoto 100 vuotta on  kansanvallan ja suomalaisen demokraattisen sekä […]

On sanottu, että “Kosteikko, kukkula, saari” on kirjailija Juhani Ahon kaunein lastu eli novelli. Hän kirjoittaa sen marraskuussa 1889 Pariisissa, Montmartren kukkulalla, kuudennessa kerroksessa, katuosoitteessa 9, Rue Menessier. Katu on nykyisin nimeltään Rue Aristide Bruant. Kerrostalon vankassa puisessa ulko-ovessa on  kaiverrettuna numero 9. Syyskuun 16 päivänä mainittuna  vuonna  Aho on  kirjoittanut Pariisista äidilleen  Karolina Fredrika […]

Juhani Ahon Seuran  vuosikokous pidettiin torstaina 21. maaliskuuta 2019 Helsingin Keskustakirjasto Oodin  Kuutio -salissa, toisessa kerroksessa. Lehtori, filosofian lisensiaatti Tuula Uusi-Hallilan ansiokkaan kokousesitelmän aiheena oli “Rouva Remakka – mitä Juhani Aho ajatteli Minna Canthista”. Aho näyttää ajatelleen ja  kirjoittaneen arvostamastaan  kirjailija Canthista yhtä sun toista, kuten seuraavasta katsauksesta ilmenee: “Rouva on remakka kuin ennenkin ja […]

Kesäkuussa 1891 kirjailija Juhani Aho matkustaa Helsingistä Kuopion laulujuhlille.  Hän tapaa sattumalta helsinkiläisen taideopiskelijan  Venny Soldanin  laivassa kuorojen huvimatkalla Maaningalle. Juhlien jälkeen Juhani Aho matkustaa  kotipappilaansa Iisalmelle. Heinäkuun alussa 1891 kirjailija Minna Canth järjestää vesitse huviretken Kuopiosta Iisalmelle. Hän sähköttää  Juhani Aholle. Minna Canthin seurueessa ovat tanskalainen kirjailija,  lehtimies Alfred  Jepsen, kirjakauppias Selim Kastegren,  kirjailija, […]

Kuluvana vuonna tulee 100 vuotta runoilija, kirjailija Helvi Inkeri Juvosen syntymästä. Tänä vuonna on 70 vuotta runoilijan esikoiskokoelman Kääpiöpuun ilmestymisestä. Kokoelma sisältää runon Näin ( Helvi Juvonen, Kääpiöpuu, WSOY 1949: “Paine on kohti maata. Ei usein katsoa saata pilviä päin. Otsa raskaana vaipuu, hartiat kumaraan taipuu. Niinkö jäin. Kiiluu kivi ja hiekka, puron mutkassa kurjenmiekka. […]

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin puoliso kirjailija Fredrika Runeberg on kirjoittanut, että “Runeberg katsoi esikuvain etsimisen Vänrikki Stoolin henkilöihin häiritsevän runollista todellisuutta”. Siitä huolimatta on mielenkiintoista tietää, että Runeberg on syventynyt  Suomen sodan 1808 – 1809 historialliseen  todellisuuteen  erittäin perusteellisesti.  Sodan jälkeen hän tunsi monia sodan ja  myös Koljonvirran taistelujen veteraaneja, haastatteli heitä ja luki näiden […]

Sotainvalidien Veljesliiton Iisalmen Seudun Sotainvalidit ry on toiminut elokuusta 1940 alkaen. Vuosikokouksemme päätti viime talvena osastomme purkautumisesta vuoden 2018 loppuun mennessä. Purkutoimia on vähitellen tehty siitä alkaen, selvitysmiehenä on palvellut ja palvelee ansiokkaasti  johtokuntamme jäsen Jarkko Kallio. Arkistomme siirretään Kuopioon  Veljesliiton Pohjois-Savon piirille, joka huolehtii aineiston sijoittamisesta ja  pysyvästä arkistoinnista. Halusimme säilyttää osastomme esineellisen jäämistön […]

Kun edesmennyt presidentti Mauno Koivisto ( 1923 – 2017 ) vuonna 2013 täytti 90 vuotta, kirjoitin blogissani presidentin ja hänen puolisonsa Ylä-Savon retkestä otsikolla “Presidentti Mauno Koivisto Ylä-Savossa kesällä 1996”. Pariskunnan yksityinen, kaksipäiväinen matka  26. – 27.6. 1996 oli monipuolinen kierros  kotiseutumme historiaan, kulttuuriin, nähtävyyksiin ja nykyisyyteen; Lapinlahdella, Iisalmessa, Vieremällä ja Sonkajärvellä,  kullakin rastilla, olivat  […]

Latvian tasavalta ( Latvijas Republika )  viettää parhaillaan itsenäisyytensä 100 -vuotisjuhlavuotta. Latvia julistautui itsenäiseksi 18. marraskuuta 1918, palauttaen itsenäisyytensä 21. elokuuta 1991. Latvia on nykyisin Euroopan unionin jäsenmaa, rahayksikkö on ollut  tammikuusta 2014 alkaen  euro. Maassa on asukkaita hieman yli 2 miljoonaa, pääkaupungissa Riiassa  lähes 700 000 asukasta. Latvian Tasavallan suurlähetystö Helsingissä toimii katuosoitteessa Armfeltintie […]

Päätän Koljonvirta 210 vuotta sitten -blogisarjani tällä erää  kirjoittamalla runoilija Batjushkovista, josta olen kirjoittanut ja puhunut usein aikaisemminkin, ensimmäisen kerran jo vuonna 1982. Moskovassa vuonna 1987 julkaistun  Batjushkovin runokoelman  “Runoja” ( Stihotvorenija ) esipuheessa kerrotaan, että Batjushkov kirjoitti venäläisen lyriikan perustuksen, oli  Venäjän kansallisrunoilijan Aleksandr Pushkinin ( 1799 – 1837 ) opettaja, edeltäjä ja ystävä […]

Monet Koljonvirran taisteluihin 1808 osallistuneet sotilaat elävät edelleen omaa elämäänsä muistelmissaan, päiväkirjoissaan, elämäkerroissaan ja kaunokirjallisuudessa. Sandelsin prikaatin Kajaanin pataljoonan 17 -vuotias varusmestari,  sittemmin vänrikki, eversti ja Västerbottenin läänin maaherra Gustaf Adolf Montgomery ( 1791 – 1861 ) julkaisi Ruotsissa kaksiosaisen  teoksen “Historia öfver kriget emellan Sverige och Ryssland Åren 1808 och 1809”, Örebro 1842. Teos […]

Koljonvirran taistelu käytiin syksyisen kauniina torstaina 27.10.1808. Iisalmella  taistelutannerta kutsuttiin usein myös Koljolan sillaksi, prikaatinpäällikkö Sandels kirjoitti  raporteissaan Virran sillasta ja Virran kapeikosta  tai solasta  – Virda bro, Virda pass. Taistelu alkoi Iisalmen kirkolta tasan kello 12, päättyen vähitellen illan pimetessä, sen jälkeen kun eversti Gustaf  Fahlanderin  kolonnan vastaisku  oli pakottanut ruhtinas Dolgorukin rykmentit Linnan […]

Muistelen edesmennyttä Kauppis-Heikin seuran puheenjohtajaa, kotiseutuneuvos Asko Kauppista ( 1941 – 2018 ). Kirjailija  Kauppis-Heikin nimikkoseura järjesti puheenjohtajansa muistoseminaarin Vieremällä Valkeisten Nuorisoseurantalossa Nurmelassa sunnuntaina 9. syyskuuta 2018.  Luen Kauppis-Heikin seuran julkaisusarjaa  “Kotikyliltä julkaisuja 3 – Kauppis-Heikin kirjeenvaihtoa” ( toim. Sirkka Heiskanen-Mäkelä, paino Painotalo Seiska Oy, 2008 ). Professori Viljo Tarkiainen on joulun jälkeen vuonna 1915 […]