Perinteisen hiihtäjä

Kun presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto, presidentti Martti Ahtisaari ja pääministeri Paavo Lipponen, vuoron perään,  vuosia sitten vierailivat Ylä-Savossa, Iisalmella he kaikki  mielellään tutustuivat Koljonvirran 1808 taistelupaikkoihin ja Mansikkaniemellä kirjailija Juhani Ahon kotimuseoon.  Heitä tuntuivat  kiinnostavan historiallisten  taistelujen kansainväliset taustat ja niihin liittyen erityisesti “Tilsitin kuriiri” ja hänen kohtalonsa. Ensi viikolla on 213 […]

1760 -luvulla Iisalmen kuninkaallisessa seurakunnassa kuten muuallakin Savossa yleisiä kuolinsyitä ovat olleet kuume, pistokset, punatauti, hinkuyskä ja rokkotauti. “Kulkutaudit olivat ongelmana pitäjänkokouksissa myös hautausten osalta” ( Kortelainen, 1977 ). Vakava asia on ollut esillä Iisalmen pitäjänkokouksessa  vuonna 1773. Tarttuvien kulkutautien  pelossa, niiden leviämisen  estämiseksi, on voitu valita  kirkkomaan lisäksi muita sopivia hautauspaikkoja, jotka on saatettu  […]

“Jokainen ihminen on laulun arvoinen”, laulaa Kotkassa syntynyt ja Haminassa kuollut Veikko Lavi (1912 – 1996 ). Savon Sanomissa on tänään lauantaina 13. kesäkuuta 2020 uutinen ( Liisa Tanninen, Pieksämäki ), “Sotamiehen kotiinpaluu”, jonka mukaan “sankarivainaja, Karjalassa 1944 kaatunut Väinö Suhonen haudattiin 76 vuoden jälkeen”, saaden viimeisen leposijansa kotiseutunsa Jäppilän sankarihaudassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen […]

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on tänään 5. kesäkuuta 2020 jättänyt eduskunnalle  esityksensä vuoden 2020 neljännestä ( 4. ) lisätalousarviosta, joka on historiallisen suuri, 5,5 miljardia euroa. “Toimenpidekokonaisuudella pyritään tukemaan talouden elpymistä. Elvytyskokonaisuuteen sisältyy useita väyläverkon kehittämishankkeita, joiden valtuudet ovat yhteensä noin 404 miljoonaa euroa” ( VNK, 2.6.2020 ). Esityksessä varataan 60 miljoonaa euroa Kuopion ratapihan […]

Kansalliskirjailijamme, tohtori Juhani Ahon nimikkopäivät eli Aho -päivät 2020 piti järjestää Ylä-Savon sydämessä Iisalmella 24. – 26. heinäkuuta. Vieremäläinen historioitsija,  rehtori Tapio Toivola olisi kertonut kirjailija Kauppis-Heikistä. Perinteisen Iisalmen kulttuurikeskuksessa kokoontuvan kirjallisuusseminaarin teemana olisi ollut Juhani Ahon viimeinen romaani “Muistatko -?Kukkia keväiseltä niityltä” ( WSOY, Porvoo 1920 ). Korona -pandemian johdosta Juhani Ahon seura ry […]

Tunsin puutarhuri, kansakoulunopettaja  Maj Karin Snellmanin ( 1889 – 1990 ), sittemmin Kivekkään, myöhemmin Helan,  monien vuosien ajan. Hänen isovanhempansa olivat senaattori Johan Vilhelm Snellman ja rouva Johanna Lovisa Wennberg.  Hänen vanhempansa  olivat todellinen valtioneuvos Karl Snellman ja rouva Ellen Sofia Elisabet Möller. Maj Helan  ensimmäinen puoliso Matti Kivekäs ( 1888 – 1918 ) oli […]

Vuonna 1902 ilmestyi Helsingissä teos nimeltään “Vänrikki Stoolin miehet”, painettu Porvoossa, Werner Söderströmin Kirjapainossa: “Muotokuvat suomalaisten taiteilijain piirtämät. Elämäkerrat suomalaisten kirjailijain tekemät.” “Hinta 13 mk.” Vänrikki Stoolin miehistä ovat kirjoittaneet seuraavat  kolmetoista ( 13 ) kirjailijaa: – Gustaf  Grotenfelt – Magnus Gottfrid Schybergson – Torsten Hartman –  Harald Dalström – Johan Jacob Ahrenberg – Tor […]

Tänään Kansallisena veteraanipäivänä 2020 etsin arkistostani kirjoitukseni  helmikuulta 1993: “SAVOLAINEN KENRAALI eli persoonallisia piirteitä jääkärikenraalimajuri Antti Kääriäisestä ( 1891 – 1967 ).” Antti Kääriäinen syntyi Iisalmen kaupungissa kesäkuun 5 päivänä 1891. Hänen vanhempansa olivat talonomistaja Antti Kääriäinen ja rouva Johanna Auvinen. Äiti  piti perheen kotona  Satamakadulla ( 2 ) pientä pullapuotia, kaupaten  kuumaa kahvia ja […]

Kotona koronakaranteenissa tartuin kirjaseen, jonka iisalmelaiset Anja ja Arvi Tsokkinen olivat marraskuun 28 päivänä 2001  omistaneet puolisolleni ja minulle tyttärensä ” Annamarin muistoksi”. Sokeutuneen Annamari Tsokkisen tutkielma on nimeltään “SUURI VIERAS. Ihmisestä ja kuolemasta Väinö Linnan teoksissa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla”. ( Toim. Risto Turunen, Joensuu 2001 ). Tutkielman ovat julkaisseet Annamari Tsokkisen […]

Professori Panu Rajala on julkaissut kansallisrunoilijamme  Johan Ludvig Runebergin  ( 1804 – 1877 ) muhkean elämäkerran, 416 sivua, Minerva 2020:  “Kansallisrunoilija. J. L. Runebergin elämä”. Dosentti Osmo Pekonen on kirjoittanut 19.4. teoksesta Savon Sanomiin  otsikolla “Runoilija ja hänen muusansa. Oli runoilijan onni, ettei hänen aikanaan ollut lööppijulkisuutta”. Osmo Pekonen päättää teoksen esittelyn seuraavasti: “Panu Rajalan […]

Kristiinan kaupungissa vuonna 1840 syntynyt farmaseutti Johan Erik Bergman sai apteekkioikeudet kesäkuun 9 päivänä 1864. Hänen puolisonsa oli Augusta Lagus,  Iisalmen rovastin  Johan Lorenz Laguksen ja rouva  Amalia Tammelanderin tytär. Vuonna 1869 Bergmanit rakennuttivat Iisalmen kauppalaan, Haukiniemen mäelle, silloisen Ylätorinkadun, nykyisen Kauppakadun  varteen tontille numero 15 apteekkikartanon. Se  oli kauppalan suurin rakennus. Kauppalassa oli 202 […]

Parantumaton kotiseuturomantikko, kiuruvetinen  opettaja Lauri Winberg asuu puolisonsa kanssa nykyisin Iisalmen Kirkonsalmella. Kirsti Winberg, Kiuruvedeltä hänkin,  on ristiäisnimeltään Kirsti Tikkanen. Lauri on kirjoittanut: “Toiviaiskylästä löytyi 17 -vuotias ihana tyttö, Kirsti Tikkanen. Ensitapaamisemme tapahtui 17.12.1955 opintokerhoni joulujuhlassa.” Lauri Winberg on äskettäin julkaissut yhdeksännen kirjansa “Rinteelän kammarista kansakoulunopettajaksi 2”. ( Valokuvat kotialbumi, taitto Joni Pekkonen TOIMI -säätiö, […]

Arkkitehti Anders Fredrik Granstedt syntyi tammikuun 24 päivänä 1800 Hankoniemessä ja kuoli Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1849. Hänen vanhempansa olivat linnoitusupseeri Pehr Granstedt ja Johanna Fredrika Du Bois. Hänen puolisonsa oli Wilhelmina Theodora Plant. Pariskunnan tytär Hilda Eloise Granstedt ( 1841 – 1932 ) oli piirustuksenopettaja ja taidemaalari ( Wikipedia ). Anders Granstedt oli saksalaisen […]

Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä selailin Aho -päivien arkistoamme.  Aho -päiviä on vietetty Iisalmella ja muualla Ylä-Savossa joka toinen vuosi vuodesta 1980 alkaen. Seuraavat  Aho -päivät pidetään  ensi kesänä perjantaista sunnuntaihin,  24.-26. heinäkuuta  2020. Juhani Ahon Seuran perinteisessä kirjallisuusseminaarissa Iisalmen kulttuurikeskuksessa lauantaina heinäkuun 25 päivänä teemana on kirjailija Juhani Ahon teos “Muistatko -? Kukkia keväiseltä […]

Koljonvirran taistelussa torstaina iltapäivällä lokakuun 27 päivänä 1808 Sandelsin suomalaisen  prikaatin tykkitulessa  kaatuneen ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgorukin ( 1780 – 1808 ) ruumis palsamoitiin Iisalmen  Paloisilla , hänen esikunnassaan, Lindbergin nimismieskartanossa, samalla pöydällä, miltä nuori kenraali oli aamulla nauttinut aamiaisensa ( Liprandi, 1808 ). Palsamointia johti ruhtinaan henkilääkäri, Navaginskin musketöörirykmentin lääkäri, kirurgi Nikolai Fedorovitsh Arendt […]

J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa, Sandels -runossa, mainitaan myös nuori venäläinen kenraali Dolgoruki: “Det är Dolgoruki som brådskar igen; ett glas till hans ära, min vän!” – “Dolgoruki se taasen nyt kiirehtää; hänen terveikseen lasi tää!” ( Suom. , Paavo Cajander ). Ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgoruki  kaatui Sandelsin tykkipatterin tykinkuulasta Koljonvirran itärannalla torstaina iltapäivällä […]

Keskiviikkona helmikuun 5 päivänä 2020  vietetään perinteistä J. L. Runebergin päivää. Sosiaalineuvos Harald eli Harri Eljanko  ( 1900 – 2001 ) soitti minulle elokuun 25 päivänä 1980. Hän oli kuunnellut radiosta haastatteluani, jossa kerroin Koljonvirralla  1808 vaikeasti haavoittuneesta Vaasan rykmentin Mustasaaren komppanian sotilaasta Johan Zacharias Bångista ( 1782 – 1845 ), jota runoilija Runebergin ystävä […]

Ruotsalaisuuden päivänä kirjoitan ruotsalaisesta Gustav Vilhelm Conradista, joka talvella 1808 määrättiin Vaasan uuden rykmentin päälliköksi. Everstiluutnantti Conradin rykmentissä oli kuusi komppaniaa, neljä ruotsalaista ja kaksi suomalaista: Mustasaaren, Närpiön, Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren, Isonkyrön ja Ilmajoen komppaniat. Maaliskuun lopulla rykmentti marssi Vaasasta Uudenkaarlepyyn kautta Pietarsaareen, missä rykmentti tarkastettiin. Ihmiset sanoivat: “Näitä nuoria, reippaita miehiä näyttää elähdyttävän sotainen henki.” […]

Helsingin Kirjamessuilla  on esitelty teos nimeltään “Suomen suurin – Helsingin Sanomat 1889 – 2019”: “Mahti, jonka kaikki tiesivät, mutta jota kukaan ei tuntenut. Suomen suurimman päivälehden historia. Siltala.” ( Sunnuntaina 27.10.2019, Kruununhaka 15.30 – 16.00: Niklas Jensen-Eriksen, Aleksi Mainio, Reetta Hänninen ). Kenraalikuvernöörin hallinto oli 3. heinäkuuta 1904 lakkauttanut Päivälehden, mutta jo 7. heinäkuuta 1904 […]

Sunnuntaina lokakuun 27 päivänä 2019 on tasan 211 vuotta Koljonvirran eli Virran sillan  taistelusta. Prikaatinpäällikkö  Sandelsin esikunnassa Fredriksdalin kartanossa palvelivat eversti Fahlander, adjutantit Brusin, Wallgren ja Fahlstedt, kenttämittausupseerit Burman ja Neiglick, insinööri Lagerberg, prikaatinlääkäri Rano, sotakanslisti Jansson, komissariaatin  yliadjutantti Andersin, rykmentinkirjuri Antell ja kenttäpostimestari Sjöberg ( Generalstabens krigshistoriska afdelning, Stockholm 1910 ). Nuorempi kenttämittausupseeri, Savon […]

Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajat taistelevat historiallisen Halolan  puolesta: “Halolan tutkimusnavetan kansainvälisestikin korkeatasoinen nautakarjatutkimus tulee säilyttää.” ( Savon Sanomat 4.10.2019 ). Iisalmen komppanian päällikkö Carl Fredrik Tavast syntyi vanhempiensa  maatilalla Maaningan pitäjän Halolassa toukokuun 4 päivänä  1761. Hänen kapteenin  virkatalonsa oli Iso-Partala Iisalmen Iirannalla eli Partalan kylässä. Majuri Tavastin puoliso oli Ulrika Christina Printz ( 1778 – […]