Tänään tiistaina lokakuun 27 päivänä 2020 Iisalmella sataa vettä. Tasan 212 vuotta sitten eli torstaina lokakuun 27 päivänä 1808 päivä oli erittäin kaunis, syksyisen kaunis ( Liprandi, 1808 ). Lohtajan aseleposopimus päättyi kello 12. Iltapäivällä ja illalla Koljonvirran ja Pikku-Iin yli syöksivät tulta tuhannet kiväärit ja yhteensä 32 tykkiä, 22 Dolgorukin ja Tutshkovin tykkiä ja […]
Iisalmen Sanomissa on tänään lokakuun 15 päivänä 2020 seuraava seurakuntauutinen: “KIURUVESI. Lauri Winberg pitää saarnan kirkossa.” Yläsavolaista seurakuntaelämää on kautta aikojen siunattu lahjakkailla saarnaajilla, kappalaisilla, pastoreilla, kirkkoherroilla ja rovasteilla sekä kysytyillä, sytyttävillä maallikkopuhujilla. Herännäisjohtaja Påhl Henrik eli Paavo Ruotsalainen ( 1777 – 1852 ) oli rippikoulussaan Iisalmen kirkolla pyytänyt rovasti Johan Lagusta jättämään kirkonkirjoista pois […]
Kuluvana vuonna joulukuun 15 päivänä on 85 vuotta kirjailija Eino Säisän syntymästä Iisalmen maalaiskunnassa. Hänen laajaa tuotantoaan on julkaistu myös venäjäksi Neuvostoliitossa ja viroksi Virossa. Vuonna 1986 julkaisi Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton valtiollinen kustantamo Raduga Moskovassa Säisän romaanin “Viimeinen kesä” sekä yksitoista ( 11 ) novellia ( Posledneje leto, povest´, rasskazy, perevod s finskogo, Moskva Raduga […]
Vajaan vuoden päästä on 160 vuotta kansalliskirjailijamme tohtori Juhani Ahon ( 1861 – 1921 ) syntymästä. Hän lepää juurillaan Iisalmen Vanhalla hautausmaalla eli entisellä Iisalmen maaseurakunnan hautausmaalla, Kustaa Aadolfin kirkon pohjoispuolella, kirkon ja kellotapulin välissä. Hänet laskettiin tammiarkussaan kallioon louhittuun hautaansa myöhään iltapäivällä lauantaina elokuun 13 päivänä 1921. Syyskuussa 1921 Maailma -lehti julkaisi Björn eli […]
Arvi A. Karisto Oy:n Hämeenlinnassa kustantama “Maailma – Suomen johtava kirjallistaiteellinen loistolukemisto”, on kesäkuussa 1920 julkaissut Yrjö Kajavan kirjoituksen “RUNNI, 9 KUVAA”. Tammelassa syntynyt ja Helsingissä kuollut Yrjö Henrik Kajava ( 1884 – 1929 ) oli lääketieteen tohtori, dosentti ja anatomian professori. Hänen hierontahoitonsa on tunnettu nimellä “Kajava -terapia”. Kirjoitus on esitelty seuraavasti: “Runni on […]
“Suomalainen gentlemanni” ( Antti J. Aho, 1948 ), kansakoulunopettaja Heikki Kauppinen eli kirjailija Kauppis-Heikki syntyi kesäkuun 7 päivänä 1862 Iisalmen keisarillisessa seurakunnassa, Vieremän Valkeiskylässä, saunassa, joka “sijaitsi vanhalta maantieltä Remekseen vievän tien varrella notkossa” ( Pertti Hyvärinen, 2001 ). “Vanha maantie” on Iisalmi-Vieremä -tietä Valkeiskylästä Vieremänjoen yli , edelleen Kyrönniemen pappilan ohi Vieremän kirkolle. Kauppis-Heikin […]
Kuluvan vuoden marraskuussa on 110 vuotta kirjailija, kreivi Leo Nikolajevitsh Tolstoin ( 1828 – 1910 ) kuolemasta. Tolstoin suuri klassikkoromaani “Sota ja rauha” – Vojna i mir – on kertomus värikkäistä ihmiskohtaloista ja myrskyisistä vuosista 1805 – 1813 Venäjällä ja Euroopassa ( Wikipedia ). Leo Tolstoi lepää Moskovan eteläpuolella kreivillisen sukunsa maatilalla toivomassaan paikassa kotikartanonsa […]
Suomen sodissa 1939 – 1945 haavoittui 200 000 suomalaista miestä ja naista. Pysyvästi vammautuneita eli sotainvalideja oli 96 000. Kuluvana vuonna keskuudessamme on 1000 sotainvalidia, naisjäseniä vajaat 200, puoliso -ja leskijäseniä 5000. Sotainvalidien keski-ikä on 95 vuotta. Nyt elokuussa ilmestyi Sotainvalidilehden 80 -vuotisjuhlanumero 2020 : “Sotainvalidi – Krigsinvaliden 80. Sodassa vammautuneiden tukena 80 vuotta.” ( […]
Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi sijaitsee Äänisen eli Äänisjärven rannalla. Ääninen, karjalaksi Oniegu-järve, on Euroopan toiseksi suurin järvi. Petroskoissa on 262 000 asukasta. Vuonna 1785 Petroskoissa on ollut 3 254 asukasta, vuonna 1897 jo 12 522 ja vuonna 1914 lähes 21 000 henkeä. Vuonna 1703 Venäjän tsaari Pietari I Suuri käski perustaa Lohijoen suistoon rautavalimon ja […]
Ylä-Savon 68. Maakuntajuhlien pääjuhlan piti olla sunnuntaina 28. kesäkuuta 2020, mutta koronapandemian vuoksi juhlaa siirrettiin. Pääjuhla voidaan kuitenkin järjestää sunnuntaina 2. elokuuta 2020 kello 12.00 alkaen Iisalmen Mansikkaniemellä juhlakentällä ja kirjailija Juhani Ahon museon pihapiirissä. Käkisalmessa elokuussa 1908 syntynyt Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton edesmennyt toiminnanjohtaja, sotakamreeri Aki Leinonen ylisti usein maakuntajuhlien pitopaikkaa: “Sotahistorian kirkas lehti, ja […]
Koronakesänä 2020 on maailmalla kiistelty kiivaasti muistomerkkien ja patsaiden tarkoituksesta, merkityksestä ja arvosta. Patsaat ja muistomerkit ovat konkreettinen, näkyvä osa ihmisten, yhteisöjen, kansojen ja ihmiskunnan muistia. Suomen tasavallan valtiollisessa sydämessä Helsingin Senaatintorilla kohoaa Venäjän keisarin Aleksanteri II:n patsas vuodelta 1894. Iisalmen Kirkkopuistossa on kansalliskirjailijamme Juhani Ahon näköispatsas syyskuulta 1961. Iisalmella Koljonvirran luoteispuolella, Pikku-Iijärven länsirannasta nousevalla […]
Kun presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto, presidentti Martti Ahtisaari ja pääministeri Paavo Lipponen, vuoron perään, vuosia sitten vierailivat Ylä-Savossa, Iisalmella he kaikki mielellään tutustuivat Koljonvirran 1808 taistelupaikkoihin ja Mansikkaniemellä kirjailija Juhani Ahon kotimuseoon. Heitä tuntuivat kiinnostavan historiallisten taistelujen kansainväliset taustat ja niihin liittyen erityisesti “Tilsitin kuriiri” ja hänen kohtalonsa. Ensi viikolla on 213 […]
1760 -luvulla Iisalmen kuninkaallisessa seurakunnassa kuten muuallakin Savossa yleisiä kuolinsyitä ovat olleet kuume, pistokset, punatauti, hinkuyskä ja rokkotauti. “Kulkutaudit olivat ongelmana pitäjänkokouksissa myös hautausten osalta” ( Kortelainen, 1977 ). Vakava asia on ollut esillä Iisalmen pitäjänkokouksessa vuonna 1773. Tarttuvien kulkutautien pelossa, niiden leviämisen estämiseksi, on voitu valita kirkkomaan lisäksi muita sopivia hautauspaikkoja, jotka on saatettu […]
“Jokainen ihminen on laulun arvoinen”, laulaa Kotkassa syntynyt ja Haminassa kuollut Veikko Lavi (1912 – 1996 ). Savon Sanomissa on tänään lauantaina 13. kesäkuuta 2020 uutinen ( Liisa Tanninen, Pieksämäki ), “Sotamiehen kotiinpaluu”, jonka mukaan “sankarivainaja, Karjalassa 1944 kaatunut Väinö Suhonen haudattiin 76 vuoden jälkeen”, saaden viimeisen leposijansa kotiseutunsa Jäppilän sankarihaudassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen […]
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on tänään 5. kesäkuuta 2020 jättänyt eduskunnalle esityksensä vuoden 2020 neljännestä ( 4. ) lisätalousarviosta, joka on historiallisen suuri, 5,5 miljardia euroa. “Toimenpidekokonaisuudella pyritään tukemaan talouden elpymistä. Elvytyskokonaisuuteen sisältyy useita väyläverkon kehittämishankkeita, joiden valtuudet ovat yhteensä noin 404 miljoonaa euroa” ( VNK, 2.6.2020 ). Esityksessä varataan 60 miljoonaa euroa Kuopion ratapihan […]
Kansalliskirjailijamme, tohtori Juhani Ahon nimikkopäivät eli Aho -päivät 2020 piti järjestää Ylä-Savon sydämessä Iisalmella 24. – 26. heinäkuuta. Vieremäläinen historioitsija, rehtori Tapio Toivola olisi kertonut kirjailija Kauppis-Heikistä. Perinteisen Iisalmen kulttuurikeskuksessa kokoontuvan kirjallisuusseminaarin teemana olisi ollut Juhani Ahon viimeinen romaani “Muistatko -?Kukkia keväiseltä niityltä” ( WSOY, Porvoo 1920 ). Korona -pandemian johdosta Juhani Ahon seura ry […]
Tunsin puutarhuri, kansakoulunopettaja Maj Karin Snellmanin ( 1889 – 1990 ), sittemmin Kivekkään, myöhemmin Helan, monien vuosien ajan. Hänen isovanhempansa olivat senaattori Johan Vilhelm Snellman ja rouva Johanna Lovisa Wennberg. Hänen vanhempansa olivat todellinen valtioneuvos Karl Snellman ja rouva Ellen Sofia Elisabet Möller. Maj Helan ensimmäinen puoliso Matti Kivekäs ( 1888 – 1918 ) oli […]
Vuonna 1902 ilmestyi Helsingissä teos nimeltään “Vänrikki Stoolin miehet”, painettu Porvoossa, Werner Söderströmin Kirjapainossa: “Muotokuvat suomalaisten taiteilijain piirtämät. Elämäkerrat suomalaisten kirjailijain tekemät.” “Hinta 13 mk.” Vänrikki Stoolin miehistä ovat kirjoittaneet seuraavat kolmetoista ( 13 ) kirjailijaa: – Gustaf Grotenfelt – Magnus Gottfrid Schybergson – Torsten Hartman – Harald Dalström – Johan Jacob Ahrenberg – Tor […]
Tänään Kansallisena veteraanipäivänä 2020 etsin arkistostani kirjoitukseni helmikuulta 1993: “SAVOLAINEN KENRAALI eli persoonallisia piirteitä jääkärikenraalimajuri Antti Kääriäisestä ( 1891 – 1967 ).” Antti Kääriäinen syntyi Iisalmen kaupungissa kesäkuun 5 päivänä 1891. Hänen vanhempansa olivat talonomistaja Antti Kääriäinen ja rouva Johanna Auvinen. Äiti piti perheen kotona Satamakadulla ( 2 ) pientä pullapuotia, kaupaten kuumaa kahvia ja […]
Kotona koronakaranteenissa tartuin kirjaseen, jonka iisalmelaiset Anja ja Arvi Tsokkinen olivat marraskuun 28 päivänä 2001 omistaneet puolisolleni ja minulle tyttärensä ” Annamarin muistoksi”. Sokeutuneen Annamari Tsokkisen tutkielma on nimeltään “SUURI VIERAS. Ihmisestä ja kuolemasta Väinö Linnan teoksissa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla”. ( Toim. Risto Turunen, Joensuu 2001 ). Tutkielman ovat julkaisseet Annamari Tsokkisen […]
Professori Panu Rajala on julkaissut kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin ( 1804 – 1877 ) muhkean elämäkerran, 416 sivua, Minerva 2020: “Kansallisrunoilija. J. L. Runebergin elämä”. Dosentti Osmo Pekonen on kirjoittanut 19.4. teoksesta Savon Sanomiin otsikolla “Runoilija ja hänen muusansa. Oli runoilijan onni, ettei hänen aikanaan ollut lööppijulkisuutta”. Osmo Pekonen päättää teoksen esittelyn seuraavasti: “Panu Rajalan […]
