Eesti silda ehitamas

Tallinnassa syntynyt virolainen kielitieteilijä, filosofian tohtori ANNEKATRIN KAIVAPALU toimii nykyisin suomen kielen professorina Turun yliopistossa. Suomalais – virolaisessa kulttuurilehdessä Elo,  Tuglas -seuran jäsenlehdessä 5 / 2022 ,  hän esittelee  HANNU REMEKSEN teoksen ”Eesti silda ehitamas. Valik artikleid 1978 – 2021. Emakeele Selts 2022”. Kaivapalu kirjoittaa: – ”Viron Tiedeakatemian Äidinkielen Seura on julkaissut toimitustensa sarjassa suomalaisen […]

Lue lisää

Mikä maailmaa odottaa

Iisalmen Sotainvalidit   julkaisi vuonna 1992 teoksen ”50 VUOTTA VELJESTYÖTÄ – SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON IISALMEN SOTAINVALIDIT RY 1942 – 1992”,  toim. Tarja Eskelinen ja Hannu Ala-Pappila. Historiateosta tukivat taloudellisesti  OLVI -säätiö – Ylä-Savon Säätiö – Suomen Yhdyspankki, Iisalmi – Iisalmen Osuuspankki – Laboratorio ja lääkärikeskus Iilab Oy, Iisalmi – Olvi Oy – Iisalmen Lääkärikeskus Oy – Autoputkola […]

Lue lisää

Sotilaiden ääniä Koljonvirralta 1808

Seuraavassa lähteisiin perustuvia ääniä,  sotilaiden omia sanoja, käskyjä ja huutoja Koljonvirran eli Virran sillan taistelukentältä ja sillalta torstaina lokakuun 27 päivänä 1808: Kenraaliadjutantti, ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgoruki iltapäivällä taistelun alussa -”Jumala kanssanne, hyvät herrat! Tuolla on teille Yrjönristejä! Nyt on meidän aikamme!” Dolgoruki adjutantilleen kreivi Fedor Ivanovitsh Tolstoille, vänrikki Ivan Petrovitsh Liprandille ja muille esikuntansa […]

Lue lisää

Keskiviikkona 214 vuotta sitten

Kenraaliluutnantti Tutshkovin armeijakunnan päiväkirja 19.10.1808: ”Kapteeni Thesleff 2 on lähetetty ruotsalaiseen päämajaan keskeyttämään solmittu aselepo.” ( Venäjän Federaation sotahistoriallinen arkisto, Pääesikunnan sotatieteellinen arkisto, Moskova, suom., Juri Shikalov ). Tutshkovin adjutantti, kenttämittausupseeri  Thesleff ratsasti Ollikkalasta eli Lapinlahdelta  Savojärven kylästä Iisalmelle, Ulmalan ja Paloisten kyliin, Paloisvirran yli,  Lohtajan aselepolinjalle Kustaa Aadolfin kirkolle , edelleen Koljonvirran sillasta yli […]

Lue lisää

Tavastenin Halola elää

”Tutkimusnavetta entistä ehompana. Luonnonvarakeskuksen Maaningan yksikkö selvisi leikkausuhista. Tutkimus tehostuu jatkossa laajan peruskorjauksen turvin… Maaningan yksikkö selvisi vaaran vuosista kukoistukseen. Luonnonvarakeskuksella juhlittiin peruskorjatun päärakennuksen ja uusien tutkimusinfrastruktuurien avajaisia.” ( Sami Vainio, Savon Sanomat, perjantaina 7.10.2022 ). Venäjällä syntynyt, Ruotsissa kuollut suomalainen historioitsija ja sukututkija, everstiluutnantti Edvard Severin Tigerstedt ( 1858 – 1911 ) on  julkaissut […]

Lue lisää

Armi Kuusela ja Coca-Cola sotainvalidien asialla 1952

Suomen Neito ja Miss Universum – Miss Universe 1952 – Armi Helena Kuusela syntyi Muhoksella elokuun 20 päivänä 1934. Helsingin kesäolympialaiset järjestettiin 19.7. – 3.8.1952. ”Tänä kesänä vietettiin Helsingin olympialaisten 70 -vuotisjuhlaa. Juhlavuoden tapahtumia muistellessa esiin nousevat myös sotainvalidit ja heidän liittonsa, jotka olivat näkyvästi mukana urheilutapahtumassa.” ( Marja Kivilompolo, Sotainvalidit ja Helsingin olympialaiset, Sotainvalidi  […]

Lue lisää

Squire Hellman and other Stories

Kuningatar Viktorian ( 1819 – 1901 ) valtakaudella ja viktoriaanisella aikakaudella, 130 vuotta sitten, ilmestyi Lontoossa englanniksi kokoelma kirjailija Juhani Ahon kertomuksia ja lastuja, nimeltään ”Squire Hellman and other Stories – Hellmannin Herra ja muita kertomuksia”. Teoksen sisältö on seuraava: –  Introduction ( Johdanto ) – Squire Hellman ( Hellmannin Herra ) – When Father […]

Lue lisää

Presidentti Kyösti Kallion nimikkorata 1917-1926

Ylä-Savon ja Kalajokilaakson  poikkiradasta oli Iisalmen kauppalassa keskusteltu jo vuonna 1887 ;  radasta saatiin myönteinen periaatepäätös vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä ( T. Räisänen, 1959 ). Ratalinjan tutkimukset tehtiin kesä-marraskuussa 1917. Iisalmi – Kiuruvesi – Pyhäsalmi – Haapajärvi – Nivala – Ylivieska -rataa rakennettiin vuosina 1917 – 1926.  Rata Iisalmesta Kiuruvedelle avattiin väliaikaiselle liikenteelle 1.12.1923. Iisalmi […]

Lue lisää

Siihen aikaan kun isä lampun osti

Aika aikaa kutakin. Filosofian tohtori Vilho Suomi ( 1906 – 1979 ) kirjoittaa ”Nuoren Juhani Ahon mestarinovellista”: ”Sillä novellilla, lastulla, tai miksi sitä nimitettäneenkin… on harvinaisen loistava esikoisasema sekä sen kirjoittajan omassa henkilökohtaisessa historiassa että laajemminkin, suomalaisen kirjallisuuden historiassa.” ”Siihen aikaan kun isä lampun osti” -lastun syntymävuosi on 1882. Seuraavana vuonna 1883 nimimerkki ”Jussin” kertomus […]

Lue lisää

Helvi Juvosta kantarellikesälle 2022

”Suomen luonnon päivää” on vietetty vuodesta 2013 alkaen. Lauantaina 27. elokuuta 2022  vedetään Suomen lippu salkoon. Vuosia sitten Rouva Jenni Haukio  soitti Yleisradioon  kertoen toimittajille ja kuuntelijoille, että hän haluaa kuulla Helvi Juvosen  ”Kalliopohja” -runon vuodelta 1955.  Helvi Juvonen ( 1919 – 1959 )  kirjoittaa: – ”Kun rakastan kiviä, kun rakastan graniittia, olkoon se sallittu […]

Lue lisää

Neuvostoliitto -kuvalehti 9.5.1990

Arkistoissa törmää asioihin, jotka vetävät sanattomaksi, hätkäyttävät, pysäyttävät,  saavat ajattelemaan. Moskovassa ilmestyi ”Voiton 45. vuosipäivänä” 9.5.1990 ”kerran kuukaudessa 22 kielellä ilmestyvä kuvalehti NEUVOSTOLIITTO”. ”Lehden on perustanut M. Gorki ( kirjailija Maksim Gorki )  v. 1930. Ennen v.1950 ilmestyi nimellä  SSSR na stroike ( Neuvostoliitto rakentaa ).” Kuvalehteä julkaistiin venäjän, suomen, kiinan, korean, hindin, bengalin, tamilin, […]

Lue lisää

Kuin olisit kirnun nuollut

Iisalmellakin Jaakko  heitti  taas kylmän kiven Kirkonsalmeen ja Koljonvirtaan. Elokuu 2022 on jo  kulman takana.  Sunnuntaina elokuun 8 päivänä 2021 oli 100 vuotta kirjailija, tohtori  JUHANI AHON  kuolemasta,  maanantaina elokuun 8 päivänä 1921 kello 13.20 Helsingissä Diakonissalaitoksella. Läsnä olivat puoliso, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt  sekä pojat  Heikki, Antti ja Björn eli Nisse ja käly Mathilda eli […]

Lue lisää

Sen Eeva Porrin Aikaisen Lyseon Uljaat Sankarit

Helsingissä vuonna 1977 perustetun Sepalusklubin – ”Sen Eeva Porrin Aikaisen Lyseon Uljaat Sankarit” –  45 v. -kesäpäivät olivat Iisalmessa 8.-10.7.2022. Klubin jäseniä,  Iisalmen lyseon alumneja , on 360. Sepalusjuhlassa Iisalmen kulttuurikeskuksessa lauantaina 9.7.  esiintyivät klubin Ukkomestari, maakuntaneuvos Matti Kämäräinen, toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen,  muusikko Katja Aminoff-Tyni perheineen, lukiolainen Pihla Sallinen, liikuntaneuvos Immo Kuutsa, kanslianeuvos Tero J. […]

Lue lisää

Jos pääsette hengissä kotiin

Joachim Zachris Duncker  ja hänen puolisonsa Maria Charlotta Tuderus ( 1788 – 1858 ) saivat  poikavauvan Gustafin Ristiinan Kosoniemessä lokakuun 4 päivänä 1807. Savon jääkärirykmentin IV henkipataljoonan Sulkavan jääkärikomppanian kapteeni, sittemmin everstiluutnantti,  J. Z.  Duncker haavoittui kuolettavasti heinäkuun 5 päivänä 1809 Hörneforsin taistelussa, Uumajan eteläpuolella. Hän ehti sanoa nuorelle kersantti Aksel Eberhard  Argillanderille: – ” […]

Lue lisää

Metsä! Metsä!

Onko kauniimpaa kuin  keväällä kukkiva omenapuu?  Onko huumaavampaa tuoksua kuin tuomi toukokuussa, pihlaja kesäkuussa? Kielo?  Väkevä suopursu?  Onko hienompaa kuin hennon kauniin vanamon  tuoksu juhannusviikolla , metsäpolun tuntumassa , kuivassa sammalikossa… VANAMO ( Linnaea borealis ) oli ruotsalaisen lääke-ja kasvitieteen professorin Carl von Linnén ( 1707- 1778 ) nimikko-ja lempikasvi;  taidan olla Uppsalan yliopiston kuuluisan […]

Lue lisää

Idensalmi

”Miksi Iisalmella on myös ruotsinkielinen nimi?” ( Veikko Virtanen, Savon Sanomat 6.6.2022 ). Veikko vastaa perusteellisesti  viitaten myös  Kiuruvedellä syntyneen nimistöntutkijan, filosofian tohtori Sirkka Paikkalan tutkimuksiin ja muihin lähteisiin,  Iisalmen nimen juurista, mukaan luettuna saamelaisten Savoon jättämiin jälkiin. Sirkka Paikkala näyttää  tulleen siihen johtopäätökseen, että Iisalmi on alkujaan  ollut nykyisen Kirkonsalmen nimi, eli  Koljonvirran alajuoksulta […]

Lue lisää

Latvavesillä Kiuruveden Niemiskylä

Iisalmen Sanomien pitkäaikainen pääkirjoitustoimittaja Heikki Pennanen on nukkunut pois kotonaan Kiuruvedellä. Hän oli syntynyt elokuun 30 päivänä 1952. Hänen syntymä-ja kotitilansa Kiuruveden  Niemiskylässä on  nimeltään Murto. ( Filosofian tohtori Pirjo Nenola, Iisalmen Sanomat,  Savon Sanomat, 5.6.2022 ). Vuonna 1988 ilmestyi Heikki Pennasen toimittama  ”Niemiskylän kylähistoriikki”, IS-paino Iisalmi.  Teoksen ”isä” on ollut rehtori Matti Remes. Tekijän […]

Lue lisää

Seitsemän ensimmäistä keväällä 1907

Tuomi kukkii , käki kukkuu.  Kevään 2022 ylioppilaat saavat   ansaitsemansa valkolakit. Elämä antaa ,  vie ja tuo,  kullakin on polkunsa, tarinansa ja kohtalonsa,  jättää jälkensä,  näyttää merkkinsä, kuten on ennenkin näyttänyt, laidasta laitaan. Iisalmen suomalaisesta yhteiskoulusta valmistuivat ensimmäiset ylioppilaat keväällä 1907. Varpaisjärven kirkkoherra, rovasti Tuomo Tuovinen kirjoittaa ”Ensimmäisten ylioppilaitten ajoilta”: ”Iisalmen yhteiskoulusta tuli ensimmäisen kerran […]

Lue lisää

Äidin mielirunoilija Saima Harmaja

Äitienpäivää on vietetty Yhdysvalloissa toukokuusta 1907 alkaen, meillä Suomessa vuodesta 1918 alkaen. Äitini oli libristi. Hän palveli vuosina 1941 – 1947 Maija ja  Isak Heilalan Kirja-ja paperikaupassa Iisalmessa,  Savonkadun ja Riistakadun kulmassa, nykyisessä Taikatalossa. Onerva -äitimme nukkui pois jo 29 -vuotiaana. Meitä jäi Tuure -isämme syliin neljä alle 7 -vuotiasta lasta.  Kauniina, haikeina  muistoina äidistämme […]

Lue lisää

Rauhan Erakko

Juhani Ahon Seuran vuosikokouksessa Helsingissä 11. huhtikuuta 2022 keskusteltiin aina uudelleen  ajankohtaisesta Juhani Ahon teoksesta ”RAUHAN ERAKKO”, joka ilmestyi I maailmansodan aikana maaliskuussa 1916. Teoksen kansilehdessä oli Venny Soldan-Brofeldtin piirtämä  ”RAUHAN MADONNA”. ”Juhani Ahon aikaa” -kuvateoksessaan , 1948, Antti J. Aho kirjoittaa – ohessa valokuva Alpeilta: ´Rauhan Erakon´ alppeja, joihin Aho rakastui jo vuonna 1897  […]

Lue lisää

Vuosikokous Päivälehden museossa

Juhani Ahon Seuran ( ry ) vuosikokous pidettiin maanantaina huhtikuun 11 päivänä 2022 Helsingissä, Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2-4. Uudeksi johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Anne Helttunen, joka on yhdessä Tuula Uusi-Hallilan kanssa julkaissut teoksen ”Juhani Aho – Vastakohtien tasapainoa”, WSOYpro, Helsinki 2010.  Kukitettu monivuotinen  puheenjohtaja Taina Saloheimo – Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon jälkipolvea – jatkaa johtokunnan […]

Lue lisää