Muistatko -? Kukkia keväiseltä niityltä

Elokuussa 1919 kirjoitti kirjailija Juhani Aho eräälle ”kovia kokeneelle” ystävälleen: ”… Ymmärrän niin kovin hyvin kaipauksesi onnesta. Mutta minusta on välistä niin, että ONNEN KAIPAUS ONKIN ITSE ONNI. Minulla on juuri siitä kirjan aihe: miehestä, jolta vaimo on kuollut ja joka istuu kirjoittamaan kaikesta siitä onnesta, minkä he olivat yhdessä eläneet. Hän ei kirjoita eikä […]

Lue lisää

Savon kesää 2021 ja 1896

Kuluvana vuonna 2021 Iisalmella ja Ylä-Savossa vietetään monia merkkivuosia; Iisalmen kaupunki perustettiin 130 vuotta sitten, kansalliskirjailijamme Juhani Ahon syntymästä on 160 vuotta ( 6. – 8. elokuuta vietetään Aho -päiviä 2021 ), Vieremän seurakunta on 100 -vuotias, akateemikko , säveltäjä Joonas Kokkosen syntymästä on 100 vuotta, Halosten Museosäätiö  / Taidemuseo Eemil Lapinlahdella perustettiin 50 vuotta […]

Lue lisää

Sanaseppo Paavo Tikkanen

”Onko tieteellä tulevaisuutta suomeksi? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 190 vuotta.” ” Runsas 190 vuotta sitten joukko maistereita kokoontui keskustelemaan ´suomalaisista KIRJA KEINOISTA, liiantenki  Suomen kielestä, mitenkä sitä parahiten saataisi tointumaan kirjallisiin menoihin´. Pari viikkoa myöhemmin kokouksen sihteeri Elias Lönnrot esitti seuralle nimen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Sana ´kirjallisuus´ keksittiin seuran nimeä varten ( Tuomas M. S. Lehtonen, […]

Lue lisää

Kaukaiset rannat – Eero Purasen ”lokikirja”

Siitä  lauantaista Iisveden rannalla Tervossa on tänä kesänä 45 vuotta. Ottamassani valokuvassa mökkirannassa  hymyilevät  merikapteeni Eero Puranen ja hänen kesävieraansa Tauno ja Laina Kukkonen ja Kukkosten  lapset Jyrki ja Eija-Kaarina sekä puolisoni Eija Pennanen.  Eero Puranen lahjoitti  ”Kaukaiset rannat” -kirjansa seuraavin  omistuksin: ”Muistoksi Karhunpesällä käynnistä Jouko Pennaselle 7.8.1976 EERO PURANEN.” Oli korkea aika lukea  Karhunpesän […]

Lue lisää

Lotta-Svärd yhdistys 100

Toukokuun 16 päivänä 1918 ratsuväenkenraali, ylipäällikkö Mannerheim puhui Suomen naisille: ”Taistelutantereella laupeudensisarina tai Lotta Svärdeinä tai kodeissa uupumattomasti aherrellen sotilaiden varustamiseksi ja muonittamiseksi, kaikkialla, kaikilla aloilla on Suomen nainen työskennellyt hiljaisuudessa ja vaatimattomasti muistamatta unta ja lepoa.” Iisalmen suojeluskuntapiirin Koljonvirta -lehdessä on tammikuussa 1941 julkaistu ”Iisalmen lottapiirin ensimmäisten kurssien kurssikronikka”, jonka on kirjoittanut lotta Hilja […]

Lue lisää

Suuri tulipalo Helluntaina 1894

Viime viikolla kirjoitin SavoBlogeissa  taidemaalari Anna Sahlsténista ja hänen öljyvärimaalauksestaan ”Virran talo 1891”, taiteilijan teokseensa ikuistamasta ”Virran talosta”. Merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, opettaja, toimittaja, kirjailija, runoilija  ja kansanedustaja Aliina Augusta eli Alli Nissinen ( 1866 – 1926 ) syntyi joulukuun 28 päivänä 1866 Iisalmen maalaiskunnan Ulpasmäessä.  Vuonna 1868 perhe muutti Koljonvirran länsirannalle, Virran taloon, entiseen Kauppilaan. […]

Lue lisää

Anna Sahlstén ja Virran talo 1891

Piirustuksenopettaja, taidemaalari Anna Sahlstén viihtyi  tätinsä rouva  Laura Sofia Collanin, s. Heinricius,  luona Itikan tilalla Iisalmen maalaiskunnassa. Hän myös maalasi vuonna 1865 valmistuneesta Itikan  ( Itikanniemi eli Kyöstilä ) kartanosta öljyvärityön ”Itikan talo Iisalmessa”. Taidemaalarin kuolemasta on tänä vuonna 90 vuotta. Anna Sofia Sahlstén syntyi syyskuun 22 päivänä 1859 Moision talossa Iisalmen Iirannalla eli Partalassa, […]

Lue lisää

Iisalmen 295 sankarihautaa

Sunnuntai 16. toukokuuta 2021 on Kaatuneitten muistopäivä. Suomen sodissa 1939  – 1945 – osana toista maailmansotaa –  kaatui yli 94 000 suomalaista, joista naisia 383, heistä lottia 283. Siviilejä kuoli 2 700.  ( Sotiemme ankaruudesta puhuu omaa rankkaa kieltään  myös tieto siitä , että Suomen rintamilla kaatui tai katosi ainakin 391 000 Neuvostoliiton Puna-armeijan sotilasta […]

Lue lisää

Johanna Lovisa eli ”Jeannette” Snellman

Sunnuntai 9. toukokuuta 2021 on Äitienpäivä ja Eurooppa -päivä.  Keskiviikko 12. toukokuuta 2021 on J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivä. Johanna Lovisa eli Jeannette  Wennberg ( 1828 – 1857 )  syntyi Sortavalassa tammikuun 13 päivänä 1828. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Anders Wennberg ja rouva Aurora Olsoni. Tukholman satamassa Patience -fregatilla  toukokuun 12 päivänä 1806  syntynyt […]

Lue lisää

Ihmisten välillä hyvä tahto

Kuluva vuosi 2021 on Vieremän seurakunnan 100 -vuotisjuhlavuosi. Vieremän seurakunta ja Vieremän kunta järjestävät Ylä-Savon yhteisen Kansallisen veteraanipäivän juhlan Vieremän kirkossa tiistaina huhtikuun 27 päivänä kello 10 alkaen, ilman yleisöä. Ohjelmassa ovat sanajumalanpalvelus ja sen jälkeen alkavassa juhlassa  kunnanjohtaja Mika Suomalaisen tervehdys ja ministeri Seppo Kääriäisen juhlapuhe, musiikkia esittävät Tomi Timlin ja Veteraanikuoro.  Radio Sandels […]

Lue lisää

Kai Laitinen Aho -päivillä 1980

Kotimaisen kirjallisuuden professori Kai Leo Kaarlo Laitinen oli kotoisin Pohjois-Savosta, tarkemmin sanottuna Sisä-Savosta. Hän syntyi syyskuun 27 päivänä 1924 Suonenjoella ja kuoli maaliskuun 11 päivänä 2013 Helsingissä.  Hänen puolisonsa oli rouva Irma Elina Kekäläinen. Kai Laitinen oli Estofiili eli Viron ystävä. Vuonna 1981 hän julkaisi kestävän  suurteoksen ”Suomen kirjallisuuden historia”. Perjantai 9. huhtikuuta 2021  on […]

Lue lisää

Valtioneuvosto 200 -juhlamitali 2009

”Pääministeri Matti Vanhanen luovutti perjantaina 4. joulukuuta ( 2009 )  tasavallan presidentti Tarja Haloselle VALTIONEUVOSTO 200 -JUHLAMITALIN. Valtioneuvoston kanslia tilasi juhlamitalin merkkivuoden 1809 ja oman hallinnon perustamisen muistamiseksi. Mitalin suunnittelijaksi kutsuttiin kuvanveistäjä Toivo Jaatinen” ( VNK 4.12.2009 ). Mitalissa kuvataan vuoden 1809 hallituskonselji eli valtioneuvoston edeltäjä aloittamassa ensimmäistä kokoustaan Richterin talossa Turussa. Pöydän ympärillä tuoleillaan  […]

Lue lisää

Kuvernööri Aminoffin tuliaiset 17.3.1892

Ministerivaltiosihteeri, kenraali Woldemar Carl von Daehn esitteli heinäkuun 22 päivänä 1891 Pietarissa Pietarhovin palatsissa keisari Aleksanteri III:lle esityksen Iisalmen kauppalan määräämisestä kaupungiksi. Keisarillinen Suomen senaatti julkaisi lokakuun 20 päivänä 1891  keisari Aleksanteri III:n ”Armollisen julistuksen”  Iisalmen kauppalan muuttamisesta Iisalmen kaupungiksi. Venäjän keisarikunnan kenraaliluutnantti, valtiopäivämies, vapaaherra Johan Fredrik Gustaf Aminoff ( 1844 – 1899 ) syntyi […]

Lue lisää

Minna Canth ja muita vieraita Iisalmen pappilassa

Ulrika Wilhelmina Johnson, sittemmin perheenäiti,  lanka -ja sekatavarakauppias ja kirjailija Minna Canth ( 1844 – 1897 ) syntyi Tampereella maaliskuun 19 päivänä 1844. Hänen puolisonsa oli lehtori Johan Ferdinand Canth ( 1835 – 1879 ). Sydänkesällä  1890 Minna Canth seurueineen vieraili Iisalmen pappilassa eli Brofeldtin rovastilassa, samaan aikaan kun nuori kirjailija Juhani Aho oli käymässä […]

Lue lisää

Vanhan Iisalmen ihmisiä

Professori Matti Klingen merkittävä teos Ylä-Savon vaiheista ja vaikuttajista  on nimeltään ”Iisalmen ruhtinaskunta – Modernin projekti sukuverkostojen periferiassa”, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2006. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf vahvisti Iisalmen kuninkaallisen seurakunnan perustamisen vuonna 1627, Venäjän keisari Aleksanteri II perusti Iisalmen kauppalan  1860 ja Aleksanteri III Iisalmen kaupungin 1891 eli 130 vuotta sitten. Pankin prokuristi […]

Lue lisää

Juhani Ahon mamma ja pappa

Kuluvana vuonna 2021 on kansalliskirjailijamme Juhani Ahon syntymästä 160 vuotta ja kuolemasta 100 vuotta. Juhani Ahon vanhemmat olivat rovasti  Henrik Gustaf Theodor Brofeldt ( 1837 – 1914 ) ja rovastinna  Karolina Fredrika Emelia Snellman ( 1836 – 1899 ). Kappalaisen apulainen  Theodor Brofeldt lähetti maaliskuun 21 päivänä 1860 Lapinlahdelta Väärnin pappilasta  Rantsilaan ruotsinkielisen kosimakirjeen mamselli […]

Lue lisää

Koljonvirran ja Vjazman kenttähaudat

Koljonvirran taisteluissa loka-marraskuussa 1808 kaatui, haavoittui, joutui sotavangiksi tai katosi yhteensä 1 500 suomalaista, ruotsalaista ja venäläistä sotilasta. Kaatuneet, joukossa 18 ruotsalaista tulikasteensa saanutta  Itä-Göötanmaan henkikrenatööriä, haudattiin Koljonvirran kenttähautoihin ( Kenraaliluutnantti Tutshkov 1:n armeijakunnan päiväkirja 1808, Generalstabens krigshistoriska afdelning, Stockholm 1910 ); kenraaliluutnantti, ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgorukin ( 1780 – 1808 ) Iisalmella palsamoitu ruumis […]

Lue lisää

Vänrikki Stool tarinoi

Perjantai 5. helmikuuta 2021 on  J. L. Runebergin päivä, kalenterissa vuodesta 1950. Päivän juuret ovat kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin kotikaupungissa Pietarsaaressa, jossa on juhlittu runoilijan 50 -vuotissyntymäpäivää 5. helmikuuta 1854. Runebergin tunnetuin teos on varmaankin Vänrikki Stoolin tarinat – Fänrik Ståls sägner – jonka I kokoelman hän julkaisi ruotsiksi omakustanteena Porvoossa joulukuussa 1848. Vänrikki Stool […]

Lue lisää

Tuiskuttaisit lunta, talvi…

Tänä vuonna on 160 vuotta kansalliskirjailijamme, Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin,  JUHANI AHON ( 1861 – 1921 ) syntymästä. Aho lepää kotiseudullaan, toivomassaan paikassa Iisalmen Vanhan kirkon eli Kustaa Aadolfin kirkon pohjoispuolella, kirkon ja kellotapulin välissä, vanhan maantien tuntumassa. Aho on jatkuvasti ajankohtainen. Iisalmella ja Ylä-Savossa on vietetty kirjailijan nimikkopäiviä, Aho -päiviä, joka toinen vuosi vuodesta […]

Lue lisää

Datum Stockholm d. 15 de Februarij Anno 1627

”Tutkimushanke kertoo meistä. OLVI -säätiön runsas lahja 130 -vuotiaalle Iisalmelle ja yläsavolaisille.” ( Pirjo Nenola, Iisalmen Sanomat,  5.12.2020 ). Teollisuusneuvos Heikki Sirviö näyttää sanoneen tästä kauaskantoisesta kulttuuriteosta, jolla on kansallista ja kansainvälistä merkitystä,  että ”OLVI -säätiö tukee apurahalla Ylä-Savon alueen kotiseututyötä ja samalla juhlistaa 130 -vuotiasta Iisalmen kaupunkia”. Lahjaraha  on yli 500 000 euroa. Laajassa […]

Lue lisää

Eino Säisän hinku Amerikkaan

Tiistaina joulukuun 15 päivänä 2020 on tasan 85 vuotta kirjailija Eino Säisän ( 1935 – 1988 ) syntymästä. Hänen teoksensa ”Niin aika menee – Novelleja ja lyhyttä proosaa”, Tammi 1977, sisältää novellin ”Kotipuolesta”. Siinä hän kirjoittaa: ”Jylhiä kivimäkiä, ja niin leutoa lepikkoa, koivikkorantaa rihmana vesiä kiertämässä – hellä järvimaisema. Kotiseutuni oi, sulle hiljainen laulu soi- […]

Lue lisää