Perinteisen hiihtäjä

Koljonvirran taisteluissa loka-marraskuussa 1808 kaatui, haavoittui, joutui sotavangiksi tai katosi yhteensä 1 500 suomalaista, ruotsalaista ja venäläistä sotilasta. Kaatuneet, joukossa 18 ruotsalaista tulikasteensa saanutta  Itä-Göötanmaan henkikrenatööriä, haudattiin Koljonvirran kenttähautoihin ( Kenraaliluutnantti Tutshkov 1:n armeijakunnan päiväkirja 1808, Generalstabens krigshistoriska afdelning, Stockholm 1910 ); kenraaliluutnantti, ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgorukin ( 1780 – 1808 ) Iisalmella palsamoitu ruumis […]

Perjantai 5. helmikuuta 2021 on  J. L. Runebergin päivä, kalenterissa vuodesta 1950. Päivän juuret ovat kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin kotikaupungissa Pietarsaaressa, jossa on juhlittu runoilijan 50 -vuotissyntymäpäivää 5. helmikuuta 1854. Runebergin tunnetuin teos on varmaankin Vänrikki Stoolin tarinat – Fänrik Ståls sägner – jonka I kokoelman hän julkaisi ruotsiksi omakustanteena Porvoossa joulukuussa 1848. Vänrikki Stool […]

Tänä vuonna on 160 vuotta kansalliskirjailijamme, Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin,  JUHANI AHON ( 1861 – 1921 ) syntymästä. Aho lepää kotiseudullaan, toivomassaan paikassa Iisalmen Vanhan kirkon eli Kustaa Aadolfin kirkon pohjoispuolella, kirkon ja kellotapulin välissä, vanhan maantien tuntumassa. Aho on jatkuvasti ajankohtainen. Iisalmella ja Ylä-Savossa on vietetty kirjailijan nimikkopäiviä, Aho -päiviä, joka toinen vuosi vuodesta […]

”Tutkimushanke kertoo meistä. OLVI -säätiön runsas lahja 130 -vuotiaalle Iisalmelle ja yläsavolaisille.” ( Pirjo Nenola, Iisalmen Sanomat,  5.12.2020 ). Teollisuusneuvos Heikki Sirviö näyttää sanoneen tästä kauaskantoisesta kulttuuriteosta, jolla on kansallista ja kansainvälistä merkitystä,  että ”OLVI -säätiö tukee apurahalla Ylä-Savon alueen kotiseututyötä ja samalla juhlistaa 130 -vuotiasta Iisalmen kaupunkia”. Lahjaraha  on yli 500 000 euroa. Laajassa […]

Tiistaina joulukuun 15 päivänä 2020 on tasan 85 vuotta kirjailija Eino Säisän ( 1935 – 1988 ) syntymästä. Hänen teoksensa ”Niin aika menee – Novelleja ja lyhyttä proosaa”, Tammi 1977, sisältää novellin ”Kotipuolesta”. Siinä hän kirjoittaa: ”Jylhiä kivimäkiä, ja niin leutoa lepikkoa, koivikkorantaa rihmana vesiä kiertämässä – hellä järvimaisema. Kotiseutuni oi, sulle hiljainen laulu soi- […]

Helsingin Sanomissa eilen  julkaistun uutisen otsikko on seuraava: ”Uutta materiaalia suomalaisuhreista. HISTORIA. Stalinin uhreiksi joutuneista suomalaisloikkareista on löydetty ennennäkemättömiä arkistokuvia Venäjältä. HS julkaisee nyt osan kuvista.” Seuraavassa sitaatti jutusta: ”Jopa noin 20 000 suomalaisen on epäilty kuolleen Stalinin ajan vainoissa ja puhdistuksissa. Tutkimuksessa täytetäänkin tähän mennessä valkoisiksi jääneitä sivuja Suomen historiankirjoituksessa. Aikaväli on vuodet 1917 […]

”Niin aika menee” on nimeltään  kirjailija Eino Säisän novellikokoelma, novelleja ja lyhyttä proosaa ( Tammi, 1977 ). Mannerheim -ristin ritarit olivat  tiistaina ja keskiviikkona  8. -9. kesäkuuta 1999 kesäpäivillään Iisalmella OLVI -säätiön vieraina, säätiön  puheenjohtajan  Erkki Sonnisen  ja asiamies Markku Rönkön toimiessa isäntinä.  Ritareita puolisoineen oli paikalla neljätoista ( 14 ). Ritareilla oli kokous Luuniemellä. […]

Tänään tiistaina lokakuun 27 päivänä 2020 Iisalmella sataa vettä. Tasan 212 vuotta sitten eli torstaina lokakuun 27 päivänä 1808 päivä oli erittäin  kaunis, syksyisen kaunis ( Liprandi, 1808 ). Lohtajan aseleposopimus päättyi  kello 12.  Iltapäivällä ja illalla Koljonvirran ja Pikku-Iin  yli syöksivät tulta  tuhannet kiväärit ja yhteensä 32 tykkiä, 22  Dolgorukin ja  Tutshkovin tykkiä ja […]

Iisalmen Sanomissa on tänään lokakuun 15  päivänä 2020 seuraava seurakuntauutinen: ”KIURUVESI. Lauri Winberg pitää saarnan kirkossa.” Yläsavolaista seurakuntaelämää on kautta aikojen siunattu lahjakkailla saarnaajilla, kappalaisilla, pastoreilla, kirkkoherroilla ja rovasteilla sekä kysytyillä, sytyttävillä  maallikkopuhujilla. Herännäisjohtaja Påhl Henrik eli Paavo Ruotsalainen ( 1777 – 1852 ) oli rippikoulussaan Iisalmen kirkolla pyytänyt rovasti Johan Lagusta  jättämään kirkonkirjoista pois […]

Kuluvana vuonna  joulukuun 15 päivänä  on 85 vuotta kirjailija Eino Säisän syntymästä Iisalmen maalaiskunnassa.  Hänen laajaa  tuotantoaan on julkaistu myös venäjäksi Neuvostoliitossa ja viroksi Virossa. Vuonna 1986 julkaisi Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton valtiollinen kustantamo Raduga Moskovassa  Säisän romaanin ”Viimeinen kesä” sekä yksitoista ( 11 ) novellia ( Posledneje  leto, povest´, rasskazy, perevod s finskogo,  Moskva Raduga […]

Vajaan vuoden päästä on 160 vuotta kansalliskirjailijamme tohtori Juhani Ahon ( 1861 – 1921 ) syntymästä.  Hän lepää juurillaan Iisalmen Vanhalla hautausmaalla eli entisellä Iisalmen maaseurakunnan hautausmaalla, Kustaa Aadolfin kirkon pohjoispuolella, kirkon ja kellotapulin välissä. Hänet laskettiin tammiarkussaan  kallioon louhittuun hautaansa myöhään iltapäivällä lauantaina elokuun 13 päivänä 1921. Syyskuussa 1921 Maailma -lehti julkaisi Björn eli […]

Arvi A. Karisto Oy:n Hämeenlinnassa kustantama ”Maailma – Suomen johtava kirjallistaiteellinen loistolukemisto”, on kesäkuussa 1920 julkaissut Yrjö Kajavan kirjoituksen ”RUNNI, 9 KUVAA”. Tammelassa syntynyt ja Helsingissä kuollut Yrjö Henrik Kajava ( 1884 – 1929 ) oli lääketieteen tohtori, dosentti ja anatomian professori. Hänen hierontahoitonsa on tunnettu nimellä ”Kajava -terapia”. Kirjoitus  on esitelty seuraavasti: ”Runni on […]

”Suomalainen gentlemanni” ( Antti J. Aho, 1948 ), kansakoulunopettaja Heikki  Kauppinen eli kirjailija Kauppis-Heikki syntyi kesäkuun 7 päivänä 1862 Iisalmen keisarillisessa seurakunnassa, Vieremän Valkeiskylässä, saunassa, joka ”sijaitsi vanhalta maantieltä Remekseen vievän tien varrella notkossa” ( Pertti Hyvärinen, 2001 ). ”Vanha maantie” on Iisalmi-Vieremä -tietä Valkeiskylästä  Vieremänjoen yli , edelleen Kyrönniemen pappilan ohi  Vieremän kirkolle. Kauppis-Heikin […]

Kuluvan vuoden marraskuussa on 110 vuotta kirjailija, kreivi Leo Nikolajevitsh Tolstoin ( 1828 – 1910 ) kuolemasta. Tolstoin suuri klassikkoromaani ”Sota ja rauha” – Vojna i mir – on kertomus värikkäistä ihmiskohtaloista ja myrskyisistä vuosista 1805 – 1813 Venäjällä ja Euroopassa ( Wikipedia ). Leo Tolstoi lepää  Moskovan  eteläpuolella kreivillisen sukunsa maatilalla toivomassaan paikassa kotikartanonsa […]

Suomen sodissa 1939 – 1945 haavoittui 200 000 suomalaista miestä ja naista. Pysyvästi vammautuneita eli  sotainvalideja oli 96 000. Kuluvana vuonna keskuudessamme on 1000  sotainvalidia, naisjäseniä  vajaat 200, puoliso -ja leskijäseniä 5000. Sotainvalidien keski-ikä on 95 vuotta. Nyt elokuussa  ilmestyi Sotainvalidilehden 80 -vuotisjuhlanumero 2020 : ”Sotainvalidi – Krigsinvaliden  80. Sodassa vammautuneiden tukena 80 vuotta.” ( […]

Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi sijaitsee Äänisen eli Äänisjärven rannalla. Ääninen, karjalaksi Oniegu-järve,  on Euroopan toiseksi suurin järvi. Petroskoissa on 262 000 asukasta. Vuonna 1785 Petroskoissa on ollut 3 254 asukasta, vuonna 1897 jo 12 522 ja vuonna 1914 lähes 21 000  henkeä. Vuonna 1703 Venäjän tsaari Pietari I Suuri käski perustaa Lohijoen suistoon rautavalimon ja […]

Ylä-Savon 68. Maakuntajuhlien pääjuhlan piti olla sunnuntaina 28. kesäkuuta 2020, mutta koronapandemian vuoksi juhlaa siirrettiin. Pääjuhla voidaan kuitenkin järjestää  sunnuntaina 2. elokuuta 2020 kello 12.00 alkaen Iisalmen Mansikkaniemellä  juhlakentällä ja kirjailija Juhani Ahon museon pihapiirissä.  Käkisalmessa elokuussa 1908 syntynyt Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton edesmennyt  toiminnanjohtaja, sotakamreeri Aki Leinonen ylisti usein maakuntajuhlien pitopaikkaa: ”Sotahistorian kirkas lehti, ja […]

Koronakesänä 2020 on maailmalla kiistelty kiivaasti muistomerkkien ja patsaiden tarkoituksesta,  merkityksestä ja arvosta. Patsaat ja muistomerkit ovat konkreettinen, näkyvä  osa ihmisten, yhteisöjen, kansojen ja ihmiskunnan muistia. Suomen tasavallan valtiollisessa sydämessä Helsingin Senaatintorilla kohoaa Venäjän keisarin Aleksanteri II:n patsas vuodelta 1894. Iisalmen Kirkkopuistossa on kansalliskirjailijamme Juhani Ahon näköispatsas syyskuulta 1961. Iisalmella Koljonvirran luoteispuolella, Pikku-Iijärven länsirannasta nousevalla […]

Kun presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto, presidentti Martti Ahtisaari ja pääministeri Paavo Lipponen, vuoron perään,  vuosia sitten vierailivat Ylä-Savossa, Iisalmella he kaikki  mielellään tutustuivat Koljonvirran 1808 taistelupaikkoihin ja Mansikkaniemellä kirjailija Juhani Ahon kotimuseoon.  Heitä tuntuivat  kiinnostavan historiallisten  taistelujen kansainväliset taustat ja niihin liittyen erityisesti ”Tilsitin kuriiri” ja hänen kohtalonsa. Ensi viikolla on 213 […]

1760 -luvulla Iisalmen kuninkaallisessa seurakunnassa kuten muuallakin Savossa yleisiä kuolinsyitä ovat olleet kuume, pistokset, punatauti, hinkuyskä ja rokkotauti. ”Kulkutaudit olivat ongelmana pitäjänkokouksissa myös hautausten osalta” ( Kortelainen, 1977 ). Vakava asia on ollut esillä Iisalmen pitäjänkokouksessa  vuonna 1773. Tarttuvien kulkutautien  pelossa, niiden leviämisen  estämiseksi, on voitu valita  kirkkomaan lisäksi muita sopivia hautauspaikkoja, jotka on saatettu  […]

”Jokainen ihminen on laulun arvoinen”, laulaa Kotkassa syntynyt ja Haminassa kuollut Veikko Lavi (1912 – 1996 ). Savon Sanomissa on tänään lauantaina 13. kesäkuuta 2020 uutinen ( Liisa Tanninen, Pieksämäki ), ”Sotamiehen kotiinpaluu”, jonka mukaan ”sankarivainaja, Karjalassa 1944 kaatunut Väinö Suhonen haudattiin 76 vuoden jälkeen”, saaden viimeisen leposijansa kotiseutunsa Jäppilän sankarihaudassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen […]