Teoksen ensilehdellä on omistus: ”Juhannuksena 1988 ystävyydellä Joukolle ja Eijalle Nina ja Martti Rewell.” Tekijä kirjoittaa esipuheessaan: ”Tämä teos on tarina miehestä, jonka koko elämä oli aatteille omistettu, pyhitetty alinomaiselle pyrkimiselle oikeuteen ja totuuteen. Se on selonteko siitä, miten tämä mies – AUGUST FREDRIK SOLDAN oli hänen nimensä – kaikissa vaiheissaan ja vastuksissaan, kaikissa taisteluissaan, kärsimyksissään ja kiusauksissaan koetti pitää puhtaiden periaatteiden lippua levällään ja puristaa sen tankoa rintaansa vasten vaikeimmissakin vastatuulissa.”
Tekijä on kansalliskirjailijamme JUHANI AHO ja ”AATTEIDEN MIES” on hänen appensa, toisin sanoen, hänen puolisonsa taidemaalari, tohtorinna VENNY SOLDAN-BROFELDTIN isä.
Juhani Ahon kirjoittama elämäkerta on nimeltään ”Aatteiden mies – piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä – varustettu Soldanin y.m. tekemillä kuvilla”, 388 sivua, WSOY, Porvoo 1901.
Pelkästään sisällysluettelo on huikea aikamatka nimihenkilön mukana maailmalle ja kuohuvalle 1800 -luvulle:
– ” Esipuhe – Haminan kadettikoulussa – Insinööriopistossa Pietarissa – Insinööriupseerina Dünaburgissa – Apuopettajana Sota-akatemiassa – Opintomatka Saksassa 1847 – 48 – Vallankumous 1848 – Matkalla vallankumoukseen – Pariisissa – Pakolaisena Norjassa ja Ruotsissa – ”Filosoofi Soldan” – Atlantinmerellä – Ensimmäiset vuodet Ameriikassa – Pennsylvanian hiilimailla – Viimeiset vuodet Ameriikassa – Kotia kohti – Isänmaata palvelemassa – Teos, joka ei valmistunut – Mietteitä uskonnosta ja siveys-opista – Mietteitä kansallisuuskysymyksestä.”
Vuonna 1856 Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernööri Berg kutsui rautatieinsinööri Soldanin Amerikasta Suomeen , ”rakentamaan rautateitä Suomeen”. Soldan palasi Saksan, Sveitsin ja Ruotsin kautta Suomeen keväällä 1858.
August Fredrik Soldan syntyi heinäkuun 3 päivänä 1817 Sortavalan Helylässä ja kuoli helmikuun 5 päivänä 1885 Helsingissä. Hän oli Suomen Rahapajan suunnittelija, perustaja ja ensimmäinen johtaja. Hänen puolisonsa, johon hän oli tutustunut New Yorkissa, oli saksalainen Marie Müller ( 1839 – 1927 ). Juhani Ahon anoppi ja appi lepäävät Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla, Soldanien sukuhaudassa.
Post Scriptum: Antti Juhani Aho ( 1900 – 1960 ) on kirjoittanut, että ”viimeisten vuosikymmenien ajan ja varsinkin sotavuosina 1939 – 1945 hänen äitinsä Wendla Irene eli Venny Soldan-Brofeldtin ( 1863 – 1945 ), VSB:n, työpöydällä oli jatkuvasti avoinna Juhani Ahon teos AATTEIDEN MIES, vuodelta 1901”. VSB:n isä oli kiteyttänyt arvonsa ja ajattelunsa seuraaviin sanoihin: ”Täydellinen ajatuksen vapaus.” VSB:n ohjelmajulistus kuului seuraavasti: ”Vapaus, ennen kaikkea vapaus!” – ”KUN OLISI SIIVET!”
