Aho -päivät 2023 ( www.iisalmi.fi ) järjestetään huomisesta 4.8. alkaen tohtori, kirjailija Juhani Ahon ( 1861 – 1921 ) jalanjäljillä Lapinlahdella, Iisalmella, Vieremällä ja Sonkajärvellä, jälleen kerran; KIITOKSET Juhani Ahon Seuralle, Iisalmen kaupungille, Helsingin yliopistolle, yrityksille , yhteisöille ja yksityisille, Kaarina Kaikkoselle, Inka Kallenille, Ari Honkaselle, Alli Nissinen-Marjatta Miettiselle, Ylä-Savon Oppaille, Juhani Ahon museolle, Brofeldtin ja Soldanin suvuille, Karhun Kellarille, Koljonvirran kartanolle, tiedotusvälineille, kaikille , kaikille esiintyjille , Aho -päivien ystäville, tukijoille ja osallistujille.
Ensimmäiset Aho -päivät järjestettiin 2. – 10. elokuuta 1980. Tiedotuslehti sisältää kolme tervehdystä:
– Iisalmen kaupungin tervehdys: Apulaiskaupunginjohtaja Pertti Mustonen.
– Juhani Ahon Seuran tervehdys: Juhani Ahon Seuran puheenjohtaja Niilo Väätäinen.
– Aho -toimikunnan tervehdys: Aho -toimikunnan puheenjohtaja Aarno Kellberg.
Seuraavassa poimintoja laajasta alueellisesta ohjelmasta:
– Aho -päivien avaus 2.8. Lapinlahden Taidekeskuksessa ( nykyisin Taidemuseo Eemil ); Taiteilija, tohtorinna Venny Soldan-Brofeldtin kuvataidenäyttelyn avaus.
– Juhani Ahon Seuran kirjallisuusseminaari 4.8. Seurakunnan työkeskuksessa Iisalmen Mansikkaniemellä. Professori Väinö Kaukonen ( 1911 – 1990 ): ”Juhani Aho ja Kalevala.” Professori Kai Laitinen ( 1924 – 2013 ): ”Juhani Ahon pienoisromaanit.” Kaukonen : ”Sekä Kalevala että Kanteletar olivat Juhani Aholle rakkaita teoksia, jotka vaikuttivat syvällisesti ja monipuolisesti Ahon kirjalliseen taiteeseen vuosikymmenien ajan.” Laitinen: ”… Ahon tuotannossa on seitsemän pienoisromaania: Muuan markkinamies, Rautatie ( molemmat 1884 ), Papin tytär ( 1885 ), Hellmannin herra ( 1886 ), Helsinkiin ( 1889 ), Yksin ( 1890 ), Maailman murjoma ( 1895 ).”
– Aho -juhla 8.8. Vieremällä Kyrönniemen pappilassa ( Vieremän kulttuurilautakunta ): Iisalmen Teatterin esitys ”Siihen aikaan kun isä lampun osti”.
– Perhokalastuskurssi 9.8. Sonkajärven Koirakoskella Nurmijoen varrella; Nurmijoen kilta – Juhani Ahon Perhokerho.
Aho -toimikunnan 1980 lehtityöryhmään kuuluivat Reino Eriksson, Reijo Järvinen, Aarno Kellberg, Tuula Laatikainen, Pertti Mustonen, Raimo Saarenvirta ja Eero Sillanpää. Tiedotuslehden vastaavia toimittajia olivat Tuula Laatikainen ja Raimo Saarenvirta.
Ensimmäisten Aho -päivien henkeä kuvastaa kauniisti päivien motto, joka on Juhani Ahon vuonna 1891 ilmestyneestä lastusta ”Kosteikko, kukkula, saari”: ”Ja on elämässäkin joskus sunnuntaihetkiä, niinkuin on korvessa kosteikko, niinkuin kukkula alangon keskellä, niinkuin saari suuressa meressä.”
Tartossa syntynyt virolainen runoilija, professori Gustav Suits ( 1883 – 1956 ) on vuonna 1905 huudahtanut: ”METSÄ, METSÄ! SE ON AHON SUURIN RAKKAUS.”
