Anna Luodon monta elämää

Emeritakätilö Anna Luoto kuoli Pyhäjoella tiistaina 16.9.2014. Hänet siunattiin lauantaina  4.10.   Pyhäjoen kirkossa ja haudattiin perinteisellä tavalla, saattoväen lapioidessa haudan umpeen; minäkin tartuin lapioon. Anna Luodon mukana Pyhäjoen hautausmaan hiekkaan laskettiin  paljon rohkean ja sisukkaan suomalaisen naisen historiaa. Anna Luodolla oli monta elämää. Hän oli  rintamalotta, kätilö, perheenäiti, kirjailija ja isoäiti.
Anna Inkeri Rytkönen syntyi Iisalmen maalaiskunnassa , Ruotaanlahden Niskalassa  18.4.1922.  Sodan töihin hän lähti kesällä 1941 korkealta kotipaikaltaan Vieremän Haajaisten  Eikanmäeltä, jota poikamme kutsui lapsena   Kesämäeksi.  Eräänä juhannuksena  Anna Luoto kirjoitti Eikanmäellä  omin käsin kirjaansa ”Unia ja enkeleitä – Lapsuuteni Ylä-Savossa: ”Ihanat ovat  nuoruuteni kotikunnaat!”
Hän  palveli kenttäsairaaloiden lääkintälottana jatkosodassa ja Lapin sodassa,  Karjalan Kannaksella,  Itä-Karjalassa ja Lapissa.  Teoksessaan ”Näin sodan armottomat kasvot”  hän kirjoitti: ”Olin saanut pitää kuolevaa sotilasta kädestä. Nyt syntyi käsiini melkein joka päivä elämän ihme, lapsi. Lapsissa oli Suomen tulevaisuus.  He rakensivat sen, minkä sota oli särkenyt.”
Anna Luoto  valmistui kätilöksi Helsingin Kätilöopistosta vuonna 1948, palvellen kunnankätilönä Muhoksella ja Pyhäjoella yhteensä 26 vuotta.  Vuonna 1999 Anna Luoto julkaisi neljännen kirjansa ”Kätilö-Liinu”, joka kertoo Vieremän kunnan ensimmäisestä kunnankätilöstä Anna Viliina Huttusesta –  tyttönimeltään  Heiskanen –  joka oli syntynyt Iisalmen Iirannan Moisiossa vuonna 1895.   Kirjansa  Anna Luoto  omisti Vieremän äideille.
Anna Inkeri Rytkönen ja Erkki Aleksanteri Luoto vihittiin avioliittoon 3.8.1952.  Helsingin kesäolympialaiset päättyivät hääpäivänä. Suomessa elettiin niukkaa, mutta toiveikasta ja työntäyteistä jälleenrakentamisen vuosikymmentä.  Aviopari sai kolme lasta.  Lapsenlapsi  Annareetta Vaara kirjoittaa tuoreissa  Pyhäjoen Kuulumisissa  :  ”Anna -mummo  on ollut minulle esimerkki naisesta, jonka elämällä on ollut merkitystä monien ihmisten elämään, eikä vähiten omaani.  Anna -mummo on esimerkki naisesta, joka oli päättäväinen, sinnikäs eikä antanut periksi.”
 

Kommentit

  • Pauli Taskinen

    Sain juuri puoli tuntia sitten luetuksi kirjan ”Unia ja enkeleitä.” Silmistäni vuotaa kovin harvoin kyyneleitä, mutta äsken niitä tuli runsaasti. Ne olivat vain osaksi surun tuottamia, enin osa oli lukukokemuksen antamaa hyvää mieltä ja onnea nuoren tytön selviytymisestä tärkeäksi isänmaan palvelijaksi. Arvokas elämä, jonka tältä sivulta saadun tiedon perusteella huomaan jo päättyneen reilu vuosi sitten.
    Anna Luoto on minulle henkilökohtaisesti kiinnostava henkilö sen vuoksi, että oma äitini oli saman ikäinen ja samoilla seuduilla syntynyt. Hän, Saara Mähönen syntyi Vieremän kirkonkylässä 24.12.1922. Sai Pikkuveljen, Pentin vuonna 1925. He jäivät isästään orvoksi Saaran ollessa viisivuotias. Muuttivat myöhemmin Iirannalle. Saaran ja Pentin äiti meni uusiin naimisiin, josta liitosta syntyi pieniä Ahosia, yksi poika ja kolme tytärtä.
    Saara muutti 1939 Kuopioon, pestautuen palvelijaksi Hirvolanniemi nimiseen, entiseen sotilasvirkataloon Kuopion Toivalaan. (Nykyinen Ranta-Toivala) Talon vanhapoika Toimi (s.1899) koitui Saaran kohtaloksi, he avioituivat 1942. Liitosta syntyi viisi lasta, joista minä nuorin (s.1949) ja hallinnoin tätä tilaa vaimoni kanssa. Saara Taskinen kuoli 2001, levollisesti ja yllättäen päiväunillaan. Hän nukkui ikiuneen kyljellään, kädet vastakkain posken alla. Se lähtö oli äidin toiveiden mukainen, ei tarvinnut päivääkään olla toisten hoidettavana. P.T.

Jätä kommentti

*