Arkkitehti Anders Granstedt 220

Arkkitehti Anders Fredrik Granstedt syntyi tammikuun 24 päivänä 1800 Hankoniemessä ja kuoli Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1849. Hänen vanhempansa olivat linnoitusupseeri Pehr Granstedt ja Johanna Fredrika Du Bois. Hänen puolisonsa oli Wilhelmina Theodora Plant. Pariskunnan tytär Hilda Eloise Granstedt ( 1841 – 1932 ) oli piirustuksenopettaja ja taidemaalari ( Wikipedia ).

Anders Granstedt oli saksalaisen arkkitehdin Carl Ludvig Engelin oppilas. Anders Granstedt oli ensimmäinen Helsingin kaupunginarkkitehti. Hän suunnitteli Ruotsin Helsingin suurlähetystön, Helsingin kaupungintalon, presidentinlinnan sisustuksen sekä Viipurin kaupunginteatterin ja Seurahuoneen. Hän suunnitteli Raahen raatihuoneen sekä  Limingan, Ylistaron,  Ruskealan ja Saarijärven kirkot sekä vuonna 1847 Puruveden rannalla Etelä-Savossa sijaitsevan Kerimäen kirkon, joka on maailman suurin puukirkko. Kerimäen kirkkoon mahtuu 5000 ihmistä, 3000 istumaan ja 2000 seisomaan. Alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin, joka on maalannut myös Iisalmen Vanhan eli Kustaa Aadolfin kirkon alttaritaulun.

Ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgorukin ( 1780 – 1808 ) kaatumispaikalle, Iisalmelle,  Koljonvirran itärannalle, maantien eteläpuolelle, hiekkakuopan äärelle, pystytettiin  Suomen sodan jälkeen korkea puinen muistomerkki, jonka luo keisari Aleksanteri I pysähtyi elokuun 27 päivänä 1819. Vuonna 1828 kohosi  rapistuneen patsaan paikalle uusi  puinen obeliski.  Kesällä 1848 paljastettiin  Dolgorukille kolmas muistomerkki, Varkauden tehtaalla valettu musta rautapatsas, maantien tuntumaan Mansikkaniemen männikköön.  Muistomerkissä on Dolgorukin ruhtinassuvun kullattu vaakuna. Patsas on lain suojaama muinaisjäännös.

Johannes Brofeldt, sittemmin Juhani Aho,   ja  hänen siskonsa Lydia Sofia eli  Lyydi ja muut sisarensa mielellään leikkivät Dolgorukin muistomerkin rautaketjuissa, vaikka se oli kielletty tai ehkä juuri siksi, kutsuen rautapatsasta “PIKKUKIRKOKSI”. Vuonna 1917 kansalliskirjailija, tohtori Juhani Aho kirjoitti Suomen Kuvalehdessä: “Lapsuuteni varhaisimpia muistoja on ruhtinas Dolgorukin muistopatsas Virransillan taistelutantereella. Se on muistomerkki miehestä, joka kaatui itse ja menetti taistelunsa, mutta kuitenkin sen voitti, koska vastustaja vetäytyi pois. Se oli kotini portin ja maantien välissä musta rautatorni, jonka ympärysaitapylväät olivat valetut kanuunan muotoisiksi, joita yhdisti kahleet ja jotka seisoivat kanuunankuulain päällä. Oli ankara kielto sitä lähestyä, mutta tietysti sitä lähestyttiin, vaikka varkain, aitauksen alatse, kiikkumaan patsaiden ketjuissa.” ( Antti J. Aho, Juhani Aho ja hänen aikaansa, WSOY, 1948 ).

Vuonna 1848 pystytetyn Dolgorukin muistomerkin suunnitteli arkkitehti Anders Fredrik Granstedt ( Marja Terttu Knapas, Minnesmärket över furst Dolgorukij i Idensalmi, Helsingfors 2005 ).

 

 

Jätä kommentti

*