Datum Stockholm d. 15 de Februarij Anno 1627

”Tutkimushanke kertoo meistä. OLVI -säätiön runsas lahja 130 -vuotiaalle Iisalmelle ja yläsavolaisille.” ( Pirjo Nenola, Iisalmen Sanomat,  5.12.2020 ).

Teollisuusneuvos Heikki Sirviö näyttää sanoneen tästä kauaskantoisesta kulttuuriteosta, jolla on kansallista ja kansainvälistä merkitystä,  että ”OLVI -säätiö tukee apurahalla Ylä-Savon alueen kotiseututyötä ja samalla juhlistaa 130 -vuotiasta Iisalmen kaupunkia”. Lahjaraha  on yli 500 000 euroa. Laajassa hankkeessa vuosina 2020 -2023 tutkitaan ”elämisen ehtoja” Ylä-Savossa kolmella vuosisadalla eli 1600 – 1700 – ja 1800 -luvuilla.  Jyväskylän yliopiston professori Jari Ojala kertoo, että ”kansainvälisestikin alue (  Öfre Savolax eli Ylä-Savo ) on kiinnostava asutuksen leviämisen ja elinkeinojen näkökulmasta erityislaatuisena tapauksena, mutta myös aika tyypillisenä, myöhään asutettuna alueena”.

Onnea  OLVI -säätiö, Jyväskylän yliopisto, Ylä-Savon Kotiseutuyhdistys, Ylä-Savon Kotiseutumuseo, Matti Pehkonen, Heikki Rantatupa,  Ilkka Peunu, ensi vuonna 130 -vuotisjuhlavuottaan juhliva  Iisalmen kaupunki sekä kaikki iisalmelaiset ja yläsavolaiset ja kotiseutumme ystävät, meillä ja maailmalla.

Mistä tähän on tultu?  Kirjailija  Santeri Rissasen kirjoittamassa ”Iisalmen entisen pitäjän historiassa”, Kuopio 1927, on julkaistu sekä ruotsiksi että suomennettuna  Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin Tukholmassa helmikuun 15 päivänä 1627 allekirjoittama kuninkaankirje Iisalmen kirkko -ja hallintopitäjän eli Iisalmen kuninkaallisen seurakunnan perustamisesta. Seuraavassa virkamiesten kirjoittama ja kuninkaan hyväksymä ja  allekirjoittama kuninkaan ”avoin kirje” suomennettuna:

”Me Kustaa Aadolf, Jumalan armosta Ruotsin, Götan ja Venden kuningas, Suomen suuriruhtinas, Viron ja Karjalan herttua, Inkerinmaan herra, teemme tiettäväksi, että koska Viipurin piispa on määrännyt Iisalmeen erikoisen kirkkopitäjän ja kirkon ja lohkaissut siihen Kuopion kirkosta Vähässä-Savossa kaksisataa manttaalia, ja koska siellä ei ole ollut ennen kirkkoa, niin ei siellä ole ollut pappilaakaan, minkä vuoksi pappila on alamaistemme nöyristä pyynnöistä suotu ja sallittu, jonka mekin nyt tämän avoimen kirjeemme voimalla sallimme ja suomme  edellämainitun Iisalmen pitäjän pappilaksi neljä veromarkanmaata, nimittäin kaksi veromarkkaa, joita Lauri Pulkkinen ja kaksi veromarkkaa, joita Yrjö Tihinen olivat ennen Iisalmessa viljelleet ja hallinneet, metsineen ja maineen, kalastuksineen ja kalavesineen sekä myllykoskineen, mitään eroittamatta, ikuiseksi omaksi, papin sekä tiedetyistä että tietämättömistä suorituksista vapaasti ja maksutta nautittaviksi, viljeltäviksi ja hallittaviksi. Jota maaherramme, käskynhaltijamme, kamreerimme ja kaikki muut, joita tämä koskee, noudattakoot, aiheuttamatta nyt olevalle tai vastedes sinne määrättävälle kirkkoherralle tässä missään määrässä estettä taikka haittaa.

Tukholmassa 15 päivänä helmikuuta 1627.

Kustaa Aadolf,

Vidi

J. Falk.”

Perustamiskirjeessä mainittu Viipurin hiippakunnan  piispa oli nimeltään OLAUS ERICI  ELIMAEUS.  Alkuperäisessä kirjeessä kuninkaan nimi on sekä  GUSTAVUS ADOLPHUS että GUSTAFF ADOLPH.  Iisalmi on IDENSALMI,  Kuopio on CUOPIO,  Vähä-Savo on LJILL SAFVOLAX,  Lauri Pulkkinen on LARS PULKINEN ja Yrjö Tihinen on JORAN TIHIN.

 

 

Kommentit

  • Arja Hakala

    Sitaateissa sanottua
    Tuolloinkin arvokkaasti aateltu
    Vaikkei monikaan silloin kirjoittanut

  • Arja Hakala

    Sitaateissa kirjoitettua
    Satoja vuosia sitten pohdittu
    Monikaan ei silloin kirjoittanut
    Te jaoitte sanat meille lukuintoisille

Jätä kommentti

*