Eläköön kotiseutu

Itä-Suomen yliopiston tohtori Tuija Saarinen puhui Iisalmessa   kotiseututyöstä ja sen merkityksestä. Yhteisö on ihmisryhmä, jonka tunnussana on ”me”. Samaistumme yhteisöön, tunnemme kuuluvamme samaan yhteisöön, tunnistamme samoja arvoja ja saman kotiseudun.  Kuhmon Tuulikki  Karjalainen  siteerasi  vuosia sitten samassa Karl Collan -salissa erästä kansainvälistä kulttuurin määritelmää: kulttuuri on kuulumista johonkin.
Tuija Saarinen  tutkii kulttuuria. Hänen työpaikkansa on Karjalan tutkimuslaitoksessa Joensuussa. Kun  suistamolaiset ja tuhannet  muut rajakarjalaiset sotien jälkeen ”ryhtyivät kuokkaan”  täällä Ylä-Savossa,  kulttuurit kohtasivat. Uudella kotseudullaan evakot etsivät  jotakin, johon tuntisivat  aidosti kuuluvansa. Jälleenrakennuskaudella he   kanta-asukkaiden rinnalla paiskivat  töitä uuden kotiseutunsa  hyväksi,   vahvistaen  suuresti alueemme taloudellista  ja henkistä elämää sekä elintärkeää voimien kokoamista, alueellista yhteistyötä.  Olen kasvanut Iisalmen maalaiskunnassa kylässä, jota asuttivat savolaiset, karjalaiset ja pohjalaiset . Kylää leimasi  me -henki, ihmiset auttoivat toisiaan.
Kotiseututyön  juuret ovat 1600 -luvun Ruotsissa.  Ensimmäiset suomalaiset kotiseutuliikkeet perustettiin 1890 -luvulla. Kotiseututyömme kukoistuskautta elettiin 1950 -luvulla.  Kotiseutuharrastus on jälleen kasvussa.  Kotiseututyöllä on monet kasvot.  FT  Saarinen sanoi: ”Kotiseututyö on kokonaisvaltaista toimintaa kotiseudun hyväksi.”
Maassamme  on ainakin 362 paikallismuseota.  Itä-Suomen yliopiston opiskelija tekee parhaillaan   tutkimusta  Alapitkällä sijaitsevasta Suomen  Asutusmuseosta.  Karl Collan -salissa vieressäni istuivat  emeritusopettaja ,  kotiseutuneuvos  Lauri Winberg sekä Ylä-Savon Kotiseutumuseon amanuenssi,   maisteri Kaisa Harju. Kotiseudun asioissa   ikäpolvet kohtaavat.   Kotiseututyö yhdistää  ”junan tuomia ”.  On   kaukaa saapuneita ihmisiä, jotka ovat tosissaan  pistäneet itsensä likoon uuden kotiseutunsa Ylä-Savon hyväksi,  Iisalmessa, Keiteleellä, Kiuruvedellä,  Lapinlahdella, Pielavedellä, Rautavaaralla, Sonkajärvellä, Varpaisjärvellä, Vieremällä ja Pyhäjärvellä.
Kotiseudun  sydän on synnyinkoti. Ihmisellä voi olla useita kotiseutuja.  Ylä-Savon Seura ry tekee arvokasta työtä Helsingissä.   Kotiseututyö tekee tekijälleen hyvää. Kotiseututyö  kasvattaa  yleistä ja yhteistä hyvinvointia. Eläköön kotiseutu,  eläköön yhteinen kotiseutumme  Ylä-Savo!
 
 
 

Jätä kommentti

*