Elämää Saimaan latvavesillä 1893

19. Aho -päivät 2016 onnistuivat mielestäni erinomaisesti, kiitos Iisalmen kaupungin ja Juhani Ahon Seuran sekä monien muiden mahtavien yhteistyökumppaneiden ja loistavien esiintyjien. Oma vaatimaton osuuteni tapahtui leppeillä laineilla 19.6. kesäristeilyllä m/s UKKO -laivalla Iisalmesta Kuopioon. Olin antanut esitykseni nimeksi seuraavan: ”Lastuja purjehduksesta sisävesillä 1893 – Juhani Ahon, Venny Soldan-Brofeldtin ja Tilly Soldanin huikeasta vesitiematkasta Viipurista Saimaan kanavan kautta Iisalmelle Kirkonsalmen rantaan Ison pappilan laituriin.” Kertomukseni jäsentely oli seuraava:

  • ”Runollinen näkemys” Iisalmesta 1869
  • Juhani Aho ja hänen ”matruusinsa” Venny ja Tilly
  • Iisalmea 1893 Ahojen silmin, tiedoin, ajatuksin ja mahdollisin tuntein
  • Saimaan latvavesiltä Viipuriin
  • Senterbordi -vene
  • Antti Juho Aho kirjoittaa isänsä, äitinsä ja tätinsä vesitiematkasta 1893
  • Annetaanpa Juhani Ahon itsensä kertoa ( Purjehdus sisävesillä, Nuori Suomi -albumi 1893 )

Viipurin kaupunki oli arkisesti läsnä 1800 -luvun itäsuomalaisten, yläsavolaisten ja iisalmelaisten elämässä. Rovasti Johan Lorentz Lagus oli palvellut Viipurin kymnaasiossa venäjänkielen ja kirjallisuuden lehtorina. Katovuonna 1866 rovasti Lagus oli tilannut Viipurista Hackman&Kumppanin kauppahuoneelta Iisalmelle 2 000 mattoa venäläistä jauhosäkkiä ( jauhomatto eli kuli oli 9 puutaa eli 147,42 kg ). Iisalmen Höyrylaiva Oy oli tilannut Viipurin Konepajalta purjehduskaudeksi 1876 Iisalmi -nimisen laivan Iisalmi-Lyypekki -linjalle, viedäkseen voita, puolukkaa ja nahkoja Lyypekkiin. Viipurin uusi luterilainen kirkko, sittemmin Tuomiokirkko, valmistui vuonna 1893, jolloin lapinlahtelainen taidemaalari Pekka Halonen maalasi kirkkoon alttaritaulun nimeltään ”Kristuksen ristiltä otto”.  Kirkkoherran apulainen, sittemmin rovasti  Henrik Gustaf  Teodor Brofeldt kävi Mansikkaniemen pappila-aikanaan enonsa Felix Mechelinin luona Viipurissa, tuoden tuliaisina pojilleen ”isokokoisia leikkihevosia” ( Antti J. Aho, Juhani Aho, Elämä ja teokset, edellinen osa, WSOY, Porvoo. Helsinki 1951 ). Viipuri oli tuttu kaupunki myös  Iisalmen Ison pappilan eli Brofeldtien miniälle  Wendela Irene eli Venny Soldan-Brofeldtille ( 1863 – 1945 ), joka oli nuorena helsinkiläisenä asunut 1870 -luvun lopulla tätinsä Alexandra Soldanin luona Viipurissa, opiskellen Ida Behmin johtamassa saksankielisessä tyttökoulussa. Viipuri ja vesitiet olivat arkinen, luonnollinen osa  1800 -luvun elämänmenoa Saimaan latvavesillä.  Kun Brofeldtin perhe elokuussa 1883 muutti Vieremältä Kyrönniemen pappilasta Iisalmelle Isoon pappilaan, Salahmin rautaruukin hinaajan vetämä lotja kuljetti tavarat ja koko Brofeldtin perheen, piiat ja rengit mukaanluettuina, vesitse Kirkonsalmelle pappilan rantalaituriin. Juhani Aho kirjoitti hänen ja hänen ”matruusiensa” sisävesipurjehduksen päättämisestä: ”Jo huomataan pappilassa tulijat, jo nostaa tuttu hevonen rantaniityllä päätään ja hirnahtaa, jo juoksee kotiväki rantaan ja purtemme käännäksen pitkässä kaaressa rantalaituria kohti, jota sen kokka koskettaa. Vavahtaa vähän koko venhe, puistaa kuin paljon juossut hevonen valjaitaan, purjenuora laukiaa, purje hulmahtaa alas ja me olemme päättäneet purjehdusretkemme, jonka lähtöpaikkana oli Lauritsala ja määränä Saimaan vesistön perimmäinen pohjukka.”
 

Jätä kommentti

*