Iisalmen 295 sankarihautaa

Sunnuntai 16. toukokuuta 2021 on Kaatuneitten muistopäivä.

Suomen sodissa 1939  – 1945 – osana toista maailmansotaa –  kaatui yli 94 000 suomalaista, joista naisia 383, heistä lottia 283. Siviilejä kuoli 2 700.  ( Sotiemme ankaruudesta puhuu omaa rankkaa kieltään  myös tieto siitä , että Suomen rintamilla kaatui tai katosi ainakin 391 000 Neuvostoliiton Puna-armeijan sotilasta ja 15 000 Saksan armeijan sotilasta ).

Sotaorvoiksi jäi 55 000 suomalaista lasta, 100 000 vanhempaa, äitiä ja isää,  menetti poikansa tai tyttärensä.

Iisalmen Vanhalla hautausmaalla eli entisellä maaseurakunnan hautausmaalla, Kustaa Aadolfin kirkolla,  on 232 sankarihautaa. Nimikivet ovat Vehmaan punaista graniittia, reunakivet ovat iisalmelaista Paloisvuoren graniittia.  Helsinkiläisen arkkitehdin Rafael Blomstedtin ( 1885 – 1950 ) suunnittelema sankarihautausmaa-alue on vuodelta 1948. Juhla -eli seremonia-aukion laatoitus on Nilsiän liuskekiveä.  Suuren muistomerkin eli Kiviristin on veistänyt iisalmelainen Petter Hirvosen Kiviveistämö.

Sankariniemen hautausmaalla, Paloisvirran yläjuoksulla, kauniilla niemellä, lepää 63 viime sodissa kaatunutta Iisalmen kaupunkiseurakunnan jäsentä. Jokaisella haudalla on rautainen risti. Niemi on 1700 -luvulta alkaen ollut nimeltään Moleruksen niemi, paikalla asuneitten ja palvelleitten  kappalainen Abram Molleruksen ( 1697 – 1764 ) ja hänen poikansa varapastori Johan Henrik Molleruksen ( 1730 – 1790 ) mukaan;  1930 -luvulla niemen nimeksi vakiintui SANKARNIEMI, sittemmin nykyinen Sankariniemi.

SISU -kunniakirjalla palkittu,  Vuosalmella heinäkuussa 1944 vaikeasti  haavoittunut  maanviljelijä, iisalmelainen kädetön   sotainvalidi Martti Honkanen kertoi vuonna 1992: ”Särkyneiden haaveiden keskellä tunnen jotenkin onnistuneeni. Minulla on ollut hyvä ja värikäs elämä ja hyvä kumppani, joka on hoivannut ja auttanut. En tunne katkeruutta siitä, että jouduin kokemaan ja näkemään, kuinka lujassa tämän maan itsenäisyyden säilyttäminen on ollut ja antamaan omakohtaisen uhrin tälle maalle. RAKASTAN ELÄMÄÄ.”

Lähteitä:

Uino, Ari, Sotiemme veteraanit, Rintamalta rakentamaan, Tammenlehvän Perinneliitto ja SKS, Helsinki-Porvoo 2014

Kortelainen, Tuomas, Cudzucat Seuracunda Cocoon, Kiuruvesi 1979

Kortelainen, Tuomas, Iisalmen seurakunnan historia 1627 – 1977, Kiuruvesi 1977

50 vuotta veljestyötä, Sotainvalidien Veljesliiton Iisalmen Sotainvalidit ry 1942 – 1992, toim. Hannu Ala-Pappila, Tarja Eskelinen, Iisalmi 1992

Jätä kommentti

*