Iisalmen kauppala 160

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on tänään 5. kesäkuuta 2020 jättänyt eduskunnalle  esityksensä vuoden 2020 neljännestä ( 4. ) lisätalousarviosta, joka on historiallisen suuri, 5,5 miljardia euroa. ”Toimenpidekokonaisuudella pyritään tukemaan talouden elpymistä. Elvytyskokonaisuuteen sisältyy useita väyläverkon kehittämishankkeita, joiden valtuudet ovat yhteensä noin 404 miljoonaa euroa” ( VNK, 2.6.2020 ).

Esityksessä varataan 60 miljoonaa euroa Kuopion ratapihan korjaukseen.

Suomen tasavallassa ja Suomen suuriruhtinaskunnassa on aikojen kuluessa käynnistetty monia jälleenrakennusohjelmia. Näin myös vuonna 1856. Krimin sota 1853 – 1856 – Oolannin sota – päättyi 30. maaliskuuta 1856.  Venäjän keisari Aleksanteri II oli jo 24. maaliskuuta 1856 sanellut Suomen suuriruhtinaskunnan Senaatin pöytäkirjaan ”OMAN OHJELMANSA SUOMEN OLOJEN KEHITTÄMISEKSI”.  Ohjelma sisälsi kaupan ja meriliikenteen avustamisen, teollisuuden kehittämisen, kulkulaitoksen eli liikenteen parantamisen ja maaseudun kansanopetuksen edistämisen. Uudistusmielinen ”vapauttajakeisari” tunnetaan ja muistetaan erityisesti rautateiden rakentamisesta Venäjän keisarikunnassa ja Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Aleksanteri II:n ohjelmaa olivat valmistelleet   Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Friedrich Wilhelm Rembert von Berg, Senaatin varapuheenjohtaja Lars Gabriel von Haartman, senaattori Casimir von Kothen ja kreivi Mauritz Wladimir Armfelt ( Thomas Garof, Kenraalikuvernööri Berg, Suomalaisuuden synnyttäjä, Readme.fi, 2015 ).

Iisalmella ja Ylä-Savossa oltiin valveilla, keisarin tarjoamiin mahdollisuuksiin  tartuttiin ripeästi. Heinäkuun 15 päivänä 1856 maanviljelijä, sittemmin valtiopäivämies Petter Kumpulainen ( 1817 – 1880 ) jätti Vieremällä Pehkolanniemen kestikievarissa kenraalikuvernööri Bergin matkavaunuihin keisarille osoitetun anomuskirjelmän: ”Kaikkein nöyrin ja uskollisin alammainen PETTER KUMPULAINEN. Talonmies Marttisenjärven kylässä Iinsalmen pitäjäässä Kuopion läänistä, omasta ja koko kansakunnan ja erinomaisesti valtakirjassa nimitettyin kanssaveljieni puolesta. Omalla kädellä.” ( Rissanen, 1927 ).

Kumpulaisen ohjelma sisälsi kahdeksan ( 8 ) kohtaa eli ”vaikeroimista”. Viidennessä vaikeroinnissa Kumpulainen esitti ”Hänen Majesteetilleen ja Isoruhtinaalle” kaupungin perustamista Iisalmelle ”Paloisten ruununpuustellin maalle”.

Kesäkuun alussa 1857 herastuomari Paavo Wäisänen esitti Iisalmen kaupungin paikaksi Haukiniemeä: ”Se on vesistöjen risteyksessä ja sen koko länsiranta on syvää satamaksi.” Elokuussa 1857 kenraalikuvernööriBerg oli jälleen Iisalmella, nyt  neuvottelemassa  kaupungin paikasta. Kreivi Berg hyväksyi Kiuruvetisen maanviljelijän,  Hingunniemen isännän  Antti Tikkasen ehdotuksen: ”Iisalmen kirkkoherran virkatalon eli Pappilan maalla on Haukiniemi viljelemätön ja joutava maan paikka tähän tarkoitukseen.” Haukiniemen entinen nimi näyttäisi olleen Pulkkilanniemi, kaikesta päätellen siellä  1600 -luvulla  viljelleen Lars Pulkkisen mukaan. ”Haukiniemi oli todennäköisesti aikaisemmalta nimeltään Pulkkilanniemi.” ( Räisänen, 1959 ).

Petter Kumpulaisen mainitsemia ”kanssaveljiä” vaikeroimistensa takana  lienevät olleet ainakin mainitut herastuomari Paavo Wäisänen ja  Hingunniemen isäntä Antti Tikkanen sekä kauppias Johan Härkönen ja Iisalmen keisarillisen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Johan Lorenz  Lagus.

Keisari Aleksanteri II päätti Iisalmen kauppalan perustamisesta lokakuun 24 päivänä vuonna 1860  -Olkoon niin, hän sanoi Pietarissa.

Suomen tasavallan valtiollisen elämän sydämessä Helsingin Senaatintorilla kohoaa Senaatin tilaama Suomen suuriruhtinaan, Puolan tsaarin ja Venäjän keisarin Aleksanteri II:n ( 1818 – 1881 ) keväällä 1894  paljastettu patsas. Muistomerkin suunnittelivat yhdessä kuvanveistäjät Walter Runeberg ja Johannes Takanen.

Jätä kommentti

*