Iisalmen Paloisvirralla 210 vuotta sitten

Suomen sodan aikana kesällä 1808 Sandelsin  5. suomalainen  prikaati linnoitti Iisalmella Paloisvirran ( Palois Ström )  ja idässä Kilpikosken ( nykyisin Kilpivirta ) rannat. Päämajan lähettämä majuri Nyberg suunnitteli puolustusasemat, työt tehtiin kapteeni Burmanin johdolla. Iisalmelaisia  talonpoikia oli päivittäin töissä 200 – 300 miestä, päiväpalkka oli 8 killinkiä päivässä. Poroveden ( Poro Wessi )  itäiselle rantatöyräälle Mähösen torpan lähelle rakennettiin rantapatteri, Kilpikosken pohjoisrannalle  kanuuna-asema, Paloisvirran pohjoisrannalle  kolme tykkipatteria ja kaksi rintavallitusta jalkaväkeä varten ( Burman, Stockholm 1865 ).

Aamulla 6.10.1808 everstiluutnantti Conradi, kapteeni Burman, maanmittari Boisman ja kaksi adjutanttia ratsastivat venäläisen armeijakunnan leiriin Alapitkän kylään. Kenraali Tutshkov tarjosi neuvottelijoille kohteliaasti runsaan päivällisen. Sandelsin esikunnan kenttämittausupseeri, kapteeni Johan Jacob Burman, joka puhui venäjää, istui ruhtinas, kenraaliadjutantti  Dolgorukin ja kenraali Rahmanovin välissä.

Prikaatinpäällikkö Sandelsin  määräyksestä  Conradi ehdotti Tutshkoville, että poiketen Lohtajan aseleposopimuksesta alue Iisalmen kirkon molemmin puolin, Lindbergin nimismieskartanosta Paloisilta ( Palois By ) Koljonvirralle määrättäisiin puolueettomaksi. Päivällisen jälkeen Tutshkov otti Burmania käsipuolesta ja pyysi hänet ja Conradin huoneeseensa. Paikalla oli myös Tutshkovin adjutantti, insinöörikapteeni Alexander Amatus Thesleff.  Tutshkov tuntui jo myöntyvän vieraittensa  ehdotukseen ( Burman, 1865 ), kunnes Dolgoruki tuli nopein askelin huoneeseen ja lopetti neuvottelut käskevään sävyyn:

“Hyvät herrat, sen jälkeen kun ylipäällikkömme kreivi Buxhövden ja Ruotsin armeijan ylipäällikkö Klingspor ovat tehneet aseleposopimuksen, jossa aselepolinjat on selvästi määrätty, on kaikkien näiden herrojen käskyvallan alle kuuluvien asiana vain totella ja mukautua heidän määräyksiinsä!”

Seuraavat merkinnät ovat venäläisen armeijakunnan sotapäiväkirjasta ( Venäjän federaation sotahistoriallinen  ja sotatieteellinen arkisto, Moskova, suom.  Juri Shikalov ):

5.10.1808   “Etujoukko saapui Savojärven kylään klo 11 aamulla,  armeijakunnan esikunta ja pioneerikomppania asettuivat tänään Alapitkän kylään.”

6.10.1808   “Alapitkän kylässä kävi muutama ruotsalainen upseeri everstiluutnantti Conradin johdolla aselepolinjan määräämisen takia, vaikka sopimuksessa on sanottu, että rajana toimii Iisalmen kirkonkylä, niin he halusivat, että rajaksi otettaisiin joki Paloiskylän lähellä; lopuksi kenraaliluutnantti Tutshkov 1.  päätti lähettää huomenna kapteeni Thesleffin tiedustelemaaan, onko Paloisjoen lähellä joku vartioitu paikka, ja jos on – niin tätä paikkaa ei missään tapauksessa luovuteta heille.”

7.10.1808   “Taipaleen kylän takana kapteeni Thesleff sai kiinni perääntyvän ruotsalaisen kolonnan, joka koostui kolmesta jalkaväkipataljoonasta, joiden mukana oli 8 tykkiä, joista kaksi oli 3 -naulaista kuparitykkiä ja kuusi 12 -naulaista valurautatykkiä, sekä yhdestä rakuunaeskadroonasta ja muutamista sadoista kivääreillä varustetuista rekryyteistä, joilla ei vielä ollut univormuja ja jotka muodostivat jälkijoukon. Paloisten kylässä kapteeni Thesleff keskusteli everstiluutnantti Conradin, everstiluutnantti Christierninin ja kapteeni Burmanin kanssa, jotka lopussa luovuttivat Paloisjoen lähellä sijaitsevat asemat ja linnoitukset. Klo 7 illalla saapui kenraali Aleksejev etujoukon kanssa ja valtasi Iisalmen kirkonkylään vievän suuren tien sekä kaikki asutuspaikat, jotka sijaitsivat tämän kirkonkylän eteläpuolella, kuten kylät Palois, Pakkas ja Taipale… PÄIVÄ OLI TUULINEN JA SATOI VETTÄ.”

( Huom./ JP:  Gustav Vilhelm Conradi oli Vaasan rykmentin päällikkö, Adolf Ludvig Christiernin oli Karjalan rakuunarykmentin päällikkö ) .

8.10.1808   “… Kasakat ovat Kirkonkylässä lähellä Iisalmen kirkkoa… Pioneerikomppania on Paloiskylässä tuhoamassa ruotsalaisia linnakkeita.”

 

Jätä kommentti

*