Iisalmi 17.2.1940

Laskiaistiistaina 17.2.2015 on 75 vuotta siitä, kun talvisodan pommitukset alkoivat pakkaspäivän aamuna Iisalmessa.  Aunuksen lentotukikohdista lähteneet  33  sotakonetta, 27 pommikonetta ja 6 hävittäjää, lensivät Rautavaaran yli Kajaanin radalle, mitä pitkin suunnistivat Iisalmen rautatieasemaa kohti.  Ensimmäinen hälytys tuli Rautavaaralta. Äitini perhe asui lähellä Päiviönkadun itäpäässä sijainnutta kivikellaria, josta oli tehty tilapäinen sirpalesuoja. Meeri-tätini oli 10-vuotias koulutyttö, Aulikki-tätini 9-vuotias. Kun hälytyssireenit  alkoivat ulvoa ja ensimmäiset pommit putosivat rautatieasemalle, pakenivat tätini kellariin, Aulikin pitäessä paistinpannua päänsä suojana. Seuraavana päivänä tätini evakuoitiin vesikelkoilla jäätä pitkin Poroselän yli Laidinmäkeen  Eskelisen mökkiin. Meeri oli palelluttaa jalkansa lumihangessa  puun juurella.
Iisalmea pommitti 17.2. – 24.2.1940 yhteensä 80 lentokonetta yhteensä 11 kertaa, pudottaen yhteensä  844 räjähdys-tai palopommia.   Neuvostoliiton generalissimus  Josif  Stalinin ( 1878-1953 ) tavoitteena oli Suomen kansan puolustustahdon murtaminen, pommittamalla kotirintamamme  tehtaita, rautatieasemia, rautatie-ja maantiesiltoja ja muita siviilikohteita  ja herättämällä siviiliväestössä hätää ,  kauhua ja antautumisen mielialaa.  Kajaania pommitettiin 15 kertaa, Kuopiota 5 kertaa, Mikkeliä 10 kertaa, Tamperetta 12 kertaa. Miksi Iisalmea pommitettiin 11 kertaa niin  rajusti ja tuhoisasti?
Vuonna 1940 Iisalmen kaupungissa oli 3 665 asukasta, Iisalmen maalaiskunnassa oli 12 511 asukasta. Iisalmi oli  valtakunnallisesti merkittävä rautatiesolmukohta ja tärkeä rautatievarikko.   Paloisvirran uusi rautatiesilta oli valmistunut vuonna 1931. Iisalmen asukkaista yli 10% sai toimeentulonsa rautateiltä. Iisalmi-Kajaani -rata oli valmistunut   vuonna 1904  ja Iisalmi-Ylivieska-rata vuonna 1926.  Puolustusvoimat otti  30.10.1939  Iisalmen kauppahallin käyttöönsä, sijoittaen sinne Lapuan patruunatehtaan ammuslataamon, joka kuitenkin jo joulun jälkeen siirrettiin mahdollisimman salaa Viitaan koululle, jota Puna-armeijan tiedustelukoneet  seuraavina viikkoina  turhaan etsivät.
Sirpalesuojaan jysähti 17.2.1940  täysosuma, miinapommi surmasi 29 ihmistä, joukossa 6 lasta. Oli ihme, että 4 ihmistä pelastui: 12 -vuotiaan Sirkka Lyyran lähetti hänen isänsä sirpalesuojasta pois ennen toista tuhoisaa pommitusaaltoa, junailija Ville Komulaisen pieni tyttö pahasti särkyneenä, esimies Teodor Kettunen sekä 12 -vuotias koululainen Ellen Jutila, sittemmin Valtanen. Monet iisalmelaiset varmaan tuntevat seuraavan  tosi tarinan: asemamies huomaa sireenien ulvoessa  nuoren tytön  ratapihalla, mies hakee kiireesti tytön pois kiskoilta ,  he kiiruhtavat yhdessä sirpalesuojan luo, pyrkien sisään, mutta ovelta  sanotaan, että ei  mahdu, kellari on täynnä; mies ja lapsi jatkavat juosten matkaansa ja kohta heidän takaansa kuuluu valtava räjähdys.  Iisalmen  pommituksissa kuoli 41 ihmistä.
Iisalmi talvella ja kevättalvella  1940: siellä täällä suutareiksi jääneitä pommeja, palaneita, tuhoutuneita ja sortuneita rakennuksia, vääntyneitä ratakiskoja, kaatuneita junanvaunuja, särkyneitä ikkunoita, lasinsirpaleita,  pommimonttuja kaduilla ja torilla, järvien jäillä savimöykkyjä, kadulla sirpasuojasta pelastunut, toisen jalkansa menettänyt tyttö kainalosauvoineen. Iisalmessa uhrit siunattiin 8.3.1940, heistä 30 kaupunkiseurakunnan Kangaslammin hautausmaahan yhteishautaan, 3 maaseurakunnan hautausmaahan. Yhteensä 8 vainajaa haudattiin kotiseuduilleen muualle Suomeen.
 

Jätä kommentti

*