Isabellat

Kynttilänpäivänä ja Lainan nimipäivänä puhaltaa pureva  päivänsankarin nimikkotuuli. Huomenna on  siskoni Raijan sekä Raisan  nimipäivä, tiistaina  Elinan, Ellan, Ellenin ja Elnan  nimipäivä ,  keskiviikkona Iisan ja Talvikin , mutta myös Isabellan nimipäivä.  Suomen itäpuolella nimipäivää pidetään usein tärkeämpänä kuin syntymäpäivää.  Onnitteluni nimipäiväsankareille!
Iisalmen komppanian kapteenin, sittemmin  everstiluutnantti  Carl Fredrik Tavastin  ( 1761 – 1828 ),  virkatalo oli Iso-Partala Iisalmen  Partalassa eli Iirannalla.  Lisänimeltään ”Tavastenin”  oma maatila oli Maaningan Halola, joka oli aikansa mallitila.  Vanhalla sukutilalla kasvatettiin myös  isabellahevosia.
Tavast oli voimamies ja tarkka-ampuja. Hän oli tarmokas  maanviljelijä. ”Häntä ylistettiin yleisesti etevänä maanviljelijänä.” Hän matkusti paljon  tuoden  Skotlannista Halolaan uusimpia maanviljelystyökaluja.  Juuri  ennen Suomen sodan 1808-1809 syttymistä hän lahjoitti päällikölleen,  Joroisten Torstilan kartanon  isännälle, eversti, sittemmin sotamarsalkka  Johan August Sandelsille ( 1764-1831 ) ”huomattavan kauniin ja eloisan isabellanvärisen hevosen”.  Teoksessaan Savon prikaatin miehistä  1808-1809  kirjoittaa E. S. Tigerstedt: ”Mahtoiko juuri tämä hevonen olla kenraali Sandelsin jalo Bijou!”  Vuonna 1998  Oulun yliopiston vararehtori Irma Sorvali lähetti minulle sivuja  Lundissa vuonna 1935  painetusta Ruotsin Akatemian ruotsinkielen sanakirjasta, jonka mukaan  ”keltaisilla hevosilla eli isabelloilla oli keltainen karva, valkoinen harja ja valkoinen häntä sekä vaaleat jalat”.  Suuren sanakirjan tiedot ovat vuodelta 1794. Isabellahevosten  nimi juontuu  Kastilian ja  Espanjan kuningattaren Isabella Katolilaisen ( 1451-1504 ) hoviin ja likaisenkeltaisiin liinavaatteisiin, mutta  se tarina  on jo oman  bloginsa väärti.
 

Jätä kommentti

*