Kynttilänpäivänä ja Lainan nimipäivänä puhaltaa pureva päivänsankarin nimikkotuuli. Huomenna on siskoni Raijan sekä Raisan nimipäivä, tiistaina Elinan, Ellan, Ellenin ja Elnan nimipäivä , keskiviikkona Iisan ja Talvikin , mutta myös Isabellan nimipäivä. Suomen itäpuolella nimipäivää pidetään usein tärkeämpänä kuin syntymäpäivää. Onnitteluni nimipäiväsankareille!
Iisalmen komppanian kapteenin, sittemmin everstiluutnantti Carl Fredrik Tavastin ( 1761 – 1828 ), virkatalo oli Iso-Partala Iisalmen Partalassa eli Iirannalla. Lisänimeltään ”Tavastenin” oma maatila oli Maaningan Halola, joka oli aikansa mallitila. Vanhalla sukutilalla kasvatettiin myös isabellahevosia.
Tavast oli voimamies ja tarkka-ampuja. Hän oli tarmokas maanviljelijä. ”Häntä ylistettiin yleisesti etevänä maanviljelijänä.” Hän matkusti paljon tuoden Skotlannista Halolaan uusimpia maanviljelystyökaluja. Juuri ennen Suomen sodan 1808-1809 syttymistä hän lahjoitti päällikölleen, Joroisten Torstilan kartanon isännälle, eversti, sittemmin sotamarsalkka Johan August Sandelsille ( 1764-1831 ) ”huomattavan kauniin ja eloisan isabellanvärisen hevosen”. Teoksessaan Savon prikaatin miehistä 1808-1809 kirjoittaa E. S. Tigerstedt: ”Mahtoiko juuri tämä hevonen olla kenraali Sandelsin jalo Bijou!” Vuonna 1998 Oulun yliopiston vararehtori Irma Sorvali lähetti minulle sivuja Lundissa vuonna 1935 painetusta Ruotsin Akatemian ruotsinkielen sanakirjasta, jonka mukaan ”keltaisilla hevosilla eli isabelloilla oli keltainen karva, valkoinen harja ja valkoinen häntä sekä vaaleat jalat”. Suuren sanakirjan tiedot ovat vuodelta 1794. Isabellahevosten nimi juontuu Kastilian ja Espanjan kuningattaren Isabella Katolilaisen ( 1451-1504 ) hoviin ja likaisenkeltaisiin liinavaatteisiin, mutta se tarina on jo oman bloginsa väärti.