Johanna Lovisa eli ”Jeannette” Snellman

Sunnuntai 9. toukokuuta 2021 on Äitienpäivä ja Eurooppa -päivä.  Keskiviikko 12. toukokuuta 2021 on J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivä.

Johanna Lovisa eli Jeannette  Wennberg ( 1828 – 1857 )  syntyi Sortavalassa tammikuun 13 päivänä 1828. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Anders Wennberg ja rouva Aurora Olsoni.

Tukholman satamassa Patience -fregatilla  toukokuun 12 päivänä 1806  syntynyt Johan Vilhelm Snellman ( 1806 – 1881 ) aloitti kesällä 1843 Kuopion yläalkeiskoulun rehtorina.  Vuoden 1844 alussa hän alkoi julkaista ruotsinkielistä Saima -lehteä ja suomenkielistä Maamiehen Ystävä -viikkolehteä. Johanna Lovisa Wennbergin ja Johan Vilhelm Snellmanin kihlajaisia vietettiin Harjulan kartanossa Kuopiossa Johannan  nimipäivänä heinäkuun 21 päivänä 1845.  J.V. Snellmanin mielestä mamselli  Jeannette oli ”houkuttelevan kaunis ja viehko”.  FT Venla Sainio kirjoittaa kihlajaisista: ”Oli puheita ja punssia, laulua ja tanssia, kuvernöörin harmiksi Marseljeerikin kajahti Kuopion torilla.” ( Kuopion läänin kuvernöörinä vuosina 1833 – 1854 palveli eversti Gustaf Adolf Ramsay ).

Kihlapari vihittiin avioliittoon Kuopiossa Malmbergin talossa marraskuun 18 päivänä 1845.  Vuonna 1847 Varkauden tehtaan omistaja Eric Johan Längman ja J. V. Snellman matkustivat Keski -ja Länsi – Eurooppaan tutustumaan ”metsätalouden näkymiin”.  Snellman oli matkalla heinäkuusta 1847  lokakuuhun 1847 ( Baltia – Saksa – Belgia – Ranska – Englanti ), Tallinnassa  heinäkuun 5 päivänä,  paluu kotiin Kuopioon lokakuun 15 päivänä.

Miehensä  Euroopan matkan aikana Jeannette Snellman oli rovasti  Robert Valentin Frosteruksen ja rovastinna Anna Auroora Matilda Lybeckerin vieraana Iisalmen pappilassa, Kirkonsalmen itärannalla.

Tammikuussa 1850 Snellmanit muuttivat Helsinkiin. He saivat seitsemän ( 7 )  lasta: Johanna eli Hanna, Anders Henrik,  Johan Ludvig, Wilhelm, Magdalena, Karl ja Gustaf, joista Magdalena kuoli 2 -vuotiaana, Gustaf eli vain päivän. Perheeseen kuului myös  J. V. Snellmanin orvoksi jäänyt  veljenpoika Calle.  Isännän villakoira oli nimeltään Toveri. Helsingissä he asuivat katuosoitteessa Liisankatu 17, keväällä 1855  osoitteessa Kirkkokatu 12, syksyllä 1855 Sahlbergin talossa Yrjönkatu 24.

J. V. Snellmanille  vaimo oli ”Oma pienoinen, rakas Eukkoni”, Jeannettelle  mies  oli ”Kaivattu ukkoseni”, lapset olivat  hellittelynimiltään   ”Palleroita” ja ”Pikku variksia”.

Kaksi ensimmäistä lasta, Johanna eli perheen kesken Hanna sekä Anders  Henrik syntyivät Kuopiossa vuosina  1846 ja 1848.

Nuori äiti Johanna Lovisa eli Jeannette Wennberg eli rouva Snellman kuoli lapsivuoteeseen 29 -vuotiaana kesäkuun 4 päivänä 1857.  ”Eurooppalainen ajattelija”, senaattori, valtiomies, filosofi ja professori  Johan Vilhelm Snellman kuoli heinäkuun 4 päivänä 1881.  Aviopari  ja heidän Magdalena -tyttärensä lepäävät Helsingissä Hietaniemen hautausmaan Vanhalla alueella, korttelissa V6 , rivi 12, paikka 10.

Lähteitä:

–  Sainio, Venla, Jeannette Snellman, Voimamiehen voimanlähde, Kainuun Sanomat 15.1.2006

– Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14 / 2005,  J. V. Snellman 200 vuotta, juhlaohjelma vuonna 2006, pääsihteeri Raimo Savolainen, puhemies Paavo Lipponen, valtiosihteeri Risto Volanen

 

 

Jätä kommentti

*