Juhani Aho ja Latvia

Juhani Ahon Seuran vuosikokous pidettiin tiistaina  21.3.2017 Helsingin Eirassa,  Latvian tasavallan suurlähetystössä, katuosoitteessa Armfeltintie 10. Walter Jungin suunnittelema kaunis talo on valmistunut vuonna 1922. Lähellä sijaitsevassa kirjailija Juhani Ahon nimikkopuistossa on syyskuun 11 päivänä 1961 paljastettu Aimo Tukiaisen veistämä Juhani Ahon patsas, jonka sisarpatsas kohoaa Iisalmen kirkkopuistossa. Werner Söderström Osakeyhtiö on tänä vuonna julkaissut  Suomi 100 vuotta WSOY -klassikot -sarjassa juhlapainoksena Ahon  ” Rautatien eli kertomuksen ukosta ja akasta, jotka eivät olleet sitä ennen nähneet”. Teoksen ensimmäinen painos on ilmestynyt vuonna 1884. Juhlakirjaa on painettu 2 000 kappaletta, meillä on numero 1789. Jälkisanat on kirjoittanut dosentti Riikka Rossi: ”Vaikka uhkakuvat ja modernin pelko värittävät RAUTATIETÄ,  Aho tarttuu aiheeseen, joka historiallisesti ajatellen vauhditti taloudellista kehitystä ja toi hyvinvointia. Rataverkoston rakentaminen Suomeen 1800 -luvulla avasi ikkunat Eurooppaan. Juna vei Pietariin, Kölniin ja Pariisiin, yhdisti köyhän rajamaan Euroopan kasvukeskuksiin.”
Seuran puheenjohtajana jatkaa Taina Saloheimo, jonka isoisovanhempia olivat Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt. Kokouksen jälkeen Latvian suurlähettiläs Ugis Bambe toivotti vieraansa lämpimästi tervetulleiksi. Ilmassa oli nostalgiaa,  Juhani Ahon Seuran puhujavieraaksi oli Jurmalasta  saapunut Latvian suurlähettiläänä Helsingissä vuosina 1992 – 1998 toiminut Anna Zigure.  Kääntäjä, kirjailija Anna Ziguren suomeksi julkaistuja teoksia ovat  Kuitenkin niin lähellä, 1997, ja Latvian maa ja taivas, 2000. Anna Zigure luennoi aiheesta ”Aho, muita suomalaisia kirjailijoita ja Latvia” . Hän  kertoi 1990 -luvun alusta, että ”Latvia palasi tähän taloon”.  Latvia sijaitsee Itämeren rannalla. Rajanaapureita ovat Viro, Liettua, Venäjä ja Valko-Venäjä. Itämereen ulottuvan rantaviivan pituus on 494 kilometriä. Järviä on 2 300.  Suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Riika, Daugavpils, Liepaja, Jelgava ( Mitau ), Jurmala, Ventspils ja Rezekne.  ”Laulun maan Latvian” virallinen kieli on latvia, joka kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan balttilaiseen kieliryhmään, balttilaisia kieliä on jäljellä kaksi: latvia ja liettua. Latvian pääkirkko on evankelis-luterilainen. Itä-Latvia on roomalaiskatolinen. Latviassa on myös ortodoksinen vähemmistö. Latviassa on 2,3 miljoonaa asukasta, joista pääkaupungissa Riikassa 730 000.
Kalevala on ilmestynyt latviaksi vuonna 1924. Latviassa latviaksi julkaistujen suomalaisten kirjailijoiden ja näiden teosten luettelo on pitkä: Johan Ludvig  Runeberg, Pietari Päivärinta, Aleksis Kivi,  Eino Leino, Frans Emil Sillanpää, Martti Larni, Hella Wuolijoki, Mika Waltari, Väinö Linna  sekä Juhani Aho, joka on Anna Ziguren mukaan edelleen ylivoimaisesti käännetyin suomalainen kirjailija Latviassa. Juhani Ahon teoksia on julkaistu Latviassa vuodesta 1893 alkaen. Teoksia on käännetty viron, saksan ja venäjän kielistä, ”arvostaen ja ihaillen”. Latvialaiset  kokivat  samaistua Ahon teoksiin ja tekstiin. Hänen lastujaan julkaistiin sanomalehdissä, myös jatkokertomuksina. Ahoa julkaistiin sanomalehdissä 80 kertaa.  Maailman murjoma -kertomus julkaistiin kahdeksan kertaa, Alakuloisuuden ylistys seitsemän kertaa. Romaanit Papin tytär,  Papin rouva ja Juha  ilmestyivät 1900 -luvun alussa.  ”Ahosta tuli  ilmiö Latviassa.  Latvialaiset kirjailijat saivat vaikutteita Juhani Ahosta, joka  oli latvialaisille Suomen ja suomalaisuuden symboli.”
 
 

Jätä kommentti

*