Aho-päivillä 2023 on Juhani Ahon Seuran kirjallisuusseminaari Iisalmen kulttuurikeskuksessa, iisalmelaissyntyisen säveltäjän Karl Collanin nimikkosalissa, lauantaina 5.8. kello 13 alkaen. Musiikista vastaavat oopperalaulaja Marjatta Airas ja pianisti Petri Herranen. Seminaarin juontaa Brofeldtin sukuun kuuluva Simo Juva.
Kirjallisen iltapäivän teema on ”JUHANI AHO JA TUNTEET”. Professori emeritus Jyrki Nummi luennoi Olavin ja Ellin soutelusta kesäiltaisella järvellä – ”Olavin ja Ellin pas de deux ( suom. ´parin askeleen päässä´, vai kuinka… ) kesäiltaisella järvellä.” Iisalmelainen saattaa tunnistaa järven Kirkonsalmeksi ja Porovedeksi. Professori Riikka Rossin aiheena on ”ALAKULOISUUDEN YLISTYS JA SANATON KAIHO – TUNTEITA JUHANI AHON TEOKSISSA”.
”Ikkunasta näkyvät koivukäytävä ja vainiot ja kirkko ja silta ja kirkonsalmi ja kaukana tummametsäiset vaarat: yhteisen onnemme elinpaikka ja olinpaikka, taulu ja sen kehys.” ( Juhani Aho, Muistatko -? Kukkia keväiseltä niityltä, WSOY, Porvoo 1920 ).
Juhani Ahon romaani ”Papin tytär” ilmestyi vuonna 1885, kirjailija oli silloin 24 -vuotias. Luin teoksen pitkästä aikaa uudelleen; nuori Aho kirjoittaa hyvää kaunokirjallisuutta, kieli on rikasta, kuin värikynällä maalattua:
– ”Taivas ruuhotti melkein maata myöten…”
– ”Kierä jää kiilsi päivän paisteessa ja ulvahteli salaperäisesti siellä täällä.”
– ”Soma olisi soudella tuossa, antaa venheen kellua itsekseen ja sitä välistä melalla auttaa! Elli meni nuottakodan luo, jonka kupeella venheet lepäsivät teloillaan ja jonka saumoissa liikkuva vesi silloin tällöin lokkasi. Nuotta riippui kuivana nauloillaan, västäräkki lennähti jostain nuottakodan sisästä kuivalle rantasavelle… keikutteli siinä ruumistaan ja lähti sirpattaen pitkin rantaa lentämään, seisahtuen vasikkain kohdalle…”
Iisalmelainen on tunnistavinaan romaanin paikoista myös Iisalmen Vanhan eli Kustaa Aadolfin kirkon, vanhan kellotapulin – ”tapulista on avara näköala, tuli Elli sanoneeksi, kun kirkko oli nähty” – sekä vanhan Koivukujan, kirkolta Iisalmen Iso-pappilaan, joka on siirretty Helsingin Seurasaareen; Aho kutsuu Koivukujaa myös ”Kirkkokujaksi”, ”Lehtikujaksi” ja ”Koivukäytäväksi”. Puheena oleva ” Koivukäytävä” on peräisin rovastien Pehr Johan Collanin ja Robert Valentin Frosteruksen kausilta, 1820 -ja 1830 -luvuilta, jolloin rippikoululaiset – perimätiedon mukaan tytöt – ovat alkaneet istuttaa koivuntaimia pappilan ja kirkon välille ehtoollisensa kunniaksi.
( Keskellä Iisalmen kaupunkia on toinen , nuorempi, Pohjolankadun Koivukuja, Esplanaadi eli ESPIS , johon koivuntaimia on alettu istuttaa 1880 -luvulla, tehtailija William Gideon Åbergin aloitteesta ).
Juhani Ahon Seuran puheenjohtajan Anne Helttusen ja lehtori Tuula Uusi-Hallilan aiheena on ”Juhani Aho kartalle – Digitaalista matkailua kansalliskirjailijan kanssa”.
Kello 18 alkaen on Iisalmen kulttuurikeskuksessa, kirjailija Eino Säisän nimikkosalissa ,”SIELUNSA TULTA” -monologi iisalmelaissyntyisen kansanedustajan, opettajan ja kirjailijan Alli Nissisen ( 1866 – 1926 ) elämästä ja työstä, käsikirjoitus ja ohjaus Eppu Nuotio, Alli Nissisenä eli Virran Allina Marjatta Miettinen.
