Juhani Ahon synnyinsijoilta…

”Muuhan se vielä olisi Väärnissä suurin piirtein jotenkuten sellaisena säilynyt – päärakennus, riihet, tallit, navetat, aitat, ladot, sauna, verkkovaja, pihaportin koivut, rantojen paksut petäjät ja monet muut – mutta itse  muistojen pääpyhättöä, Juhani Ahon syntymämajaa ja lapsuuskotia, Ahon isän, silloisen Väärnin kappalaisen apulaispapin asumaa pienoista pirttirakennusta porstuoineen, tupineen, keittiöineen ja kamareineen, pikku Hanneksen hyvää ja muistoisaa ´Meikälää´ ei ole enää olemassa. Se on jo vuosia sitten sieltä purettu ja muualle muuksi muutettu – mikäli muistellaan seudun ensimmäiseksi KIRJAKAUPAKSI Lapinlahden kirkonkylään.”

Sitaatti on iisalmelaisen kirjailijan, toimittajan ja kansakoulunopettajan Santeri Rissasen ( 1880 – 1939 ) kirjasesta ”Juhani Ahon synnyinsijoilta kotipoluilta ja lepomajalta, Kuvia ja kuvauksia, Porvoossa Werner Söderström Osakeyhtiö 1922”.

Teos sisältää seuraavat luvut: – Väärni – Mansikkaniemi – Vieremä – Iisalmen pappila – Viimeinen vaellus – Juhani Ahon hauta.

Mustavalkoisten valokuvien  ( 17 ) alla on seuraavia tekstejä:

– ”Vanha Väärni.”

– MANSIKKANIEMI. ”Ikkunastahan näkyvät koivukäytävä ja vainiot ja kirkko ja silta ja virta ja kirkonsalmi ja kaukaa tummametsäiset vaarat: yhteisen onnemme elinpaikka ja olinpaikka, taulu ja sen kehys.” (  Juhani Ahon teoksesta ”Muistatko -? Kukkia keväiseltä niityltä”, WSOY, Porvoo 1920 ).

– ”Koulutupa  Mansikkaniemessä.”

– ”Virran  silta.”

– ”JUHANI AHON TUPA Vieremän Kyrönniemen kärjessä.”

– ”Iisalmen pappilan RAUTATIESSÄ mainitut jyväaitat.”

– ”Kotoista kansaa Juhani Ahon haudalla.”

Tekijä S.R.  kirjoittaa Iisalmessa 1922:  ”Juhani Ahon hautajaistilaisuudessa Iisalmessa oli yleisön yhteisenä hartaana toivomuksena saada nähdä ennen pitkää julkisuudessa teos, joka – olematta mikään laaja elämäkertatutkimus – jäisi sanoin ja kuvin helppotajuisena kertomaan ´kaikelle kansalle´ hänen viimeisestä vaelluksestaan synnyinseudullaan ja hänen äsken kukitetusta hautakummustaan sekä samalla koruttomasti kuvaamaan hänen lapsuus-ja nuoruuskotejaan ympäristöineen – kaikille rakkaita muistoisia merkkipaikkoja.”

Postscriptum: Kotikirjastossamme on kaksi puheena olevaa Santeri Rissasen teosta, ”pikku kirjasta”, kuten hän itse kirjoittaa. Toisen kirjasen ensimmäisellä sivulla on leimasimella painettu ”Iisalmen yhteislyseon kirjaston” sininen leima. Toisen teoksen lehdelle on liimattu ” Ex Libris Emil Sainio”; kuinka Pornaisten kunnassa marraskuussa 1889 syntyneen ja joulukuussa 1939 talvisodassa kaatuneen jääkärin ja kirjailijan  Johan Emil Sainion omistama Santeri Rissasen kirjoittama kirja on lopulta kulkeutunut kokoelmiimme, on tarina sinänsä, johon saatan vielä palata.

Jätä kommentti

*