Sotavuonna 1940 Ylä-Savon vaikutus-eli talousalueella – Iisalmen kaupunki sekä Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Rautavaaran, Sonkajärven, Varpaisjärven ja Vieremän maalaiskunnat – asui noin 78 000 ihmistä, sotien jälkeen vuonna 1950 noin 91 000 ja nykyisin ml. Pyhäjärvi 60 000 asukasta.

Vuonna 1991 ilmestyi Otavan kustantama teos nimeltään ”Juuret Suomessa, Ulkosuomalaisten runoantologia”; ” Roots in Finland 1992 ”.  Sitaatti takakannesta: ”Tämä kirja on syntynyt tuloksena runokilpailusta, jonka Suomi-Seura järjesti ulkosuomalaisille maamme itsenäisyyden 75 -vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kilpailuun osallistui yli 500 kirjoittajaa 25 maasta… Yli miljoona ulkosuomalaista tervehtii näin juhlavuotta viettävää Suomea.”

Viime sotiemme jälkeen lapsuuteni kylästä  Pitkälahdesta  ja lähiseudulta  muutti tuttuja ainakin Australiaan, Sveitsiin, Saksaan, Itävaltaan, Hollantiin  ja Ruotsiin. Liisa lähti Hollantiin, Kaija ja Tuula muuttivat Ruotsiin. Tuulan koti oli Iisalmen maalaiskunnassa Poskilammen rannalla. Evakkotilalla olivat omakotitalo, navetta, puuliiteri,  sauna , pihakaivo,  heinäladot, hevoshaka ja pihapiiriin antava koivukuja. Tuulan äiti oli kotoisin Pohjanmaalta Ylistarosta, siirtokarjalainen isä  Laatokan Karjalasta Suistamolta.

Seuraavassa Tuula Teriö-Poutiaisen Ruotsista lähettämä runo:

”Lapsuuden muistot / upoksissa olleet / nostelen kuivumaan / Haikeasti ne lepattavat  / Haistelen niitä yksitellen: Puhdasta on. /

Mitä tekee taiwanilainen leikkilapio / minun mustikkametsässäni?

__________________

Talon torso kynnöspellon keskellä: Kuolema tulee toukan askelin / Lintu lentää ikkunasta / tarkastaa tuhon vaiheet / Porraskiven vieressä kanto / itkijänainen / Vähiin on huvennut hautajaissaatto.”

Myös Anne Appelgren on lähettänyt runon Ruotsista:

”Luulin itseni / vapaaksi lähtemään / vapaaksi unohtamaan / JA kuitenkin – jäi / pala itkua / pala naurua / jäi pala elämää / KOSKAAN EMME LÄHTENEET KOKONAAN.”

Nostalgisen  runokokoelman viimeisen runon on lähettänyt Elina Badur Saksasta:

”SITÄ NUORENA LUULEE. Sitä nuorena luulee / maailman löytyvän jostain kaukaa / Myöhemmin kokee / kaiken muuttuneen / Vanhana ymmärtää / maailman pyöreäksi: mitä kauemmaksi menee / sen lähemmäksi tulee / OMIA JUURIAAN.”

Lars Huldén kirjoittaa esipuheessaan, että kilpailuun lähetettiin lähes 3 000 runoa.