Juuret

Ruotsalaisuuden päivänä Suomen liput lepattavat marrastuulessa. Dosentti  Heikki Rantatuvalla on tapana sanoa, että ”pojat, menkää Ruotsiin, Suomi on siellä”.  Arvostettu karttamies puhuu Ruotsin karttakokoelmista ja muista arkistoista sekä Suomen ja Ruotsin pitkästä yhteisestä historiasta.  Ruotsissa asuu satoja tuhansia siirtosuomalaisia. Monet lapsuuteni kavereista lähtivät Ruotsiin töihin.  Ruotsi on myös täällä meillä ja meissä. Suomen tasavallan toinen virallinen kieli on ruotsi. Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkko on Ruotsin kruununprinssin ja sittemmin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin nimikkokirkko. Ylä-Savossa asuu Ruotsin kansalaisia. Monien yläsavolaissukujen juuret ovat Ruotsissa. Koljonvirran taistelujen1808 prikaatinpäällikkö Sandels oli ruotsalainen aatelismies ja ruotsalaisen vuorineuvoksen poika.
Otava julkaisi vuonna 1991 Suomen itsenäisyyden 75 -vuotisjuhlan kunniaksi ulkosuomalaisten runoantologian ”Juuret  Suomessa” – ”Roots in Finland 1992”. Teos sisältää  150 runoa, joista 59 runoa on lähetetty Ruotsista. Anne Appelgren kirjoittaa: ”Luulin itseni vapaaksi lähtemään, vapaaksi unohtamaan. Ja kuitenkin – jäi pala itkua, pala naurua, jäi pala elämää. Koskaan emme lähteneet kokonaan.”
Tuula Teriö-Poutiaisen lapsuusmuistoissa elää mustikkametsä. Tuula Teriön koti oli asutustila Iisalmen maalaiskunnassa, Poskilammen rannalla. Tuulan kotona  kulttuurit kohtasivat. Tuulan äiti oli  Pohjanmaalta Ylistarosta, isä oli Laatokan Karjalasta Suistamolta. Monina aamuina ennen kouluun lähtöä kipaisin polkua pitkin  lähimetsän  halki hakemaan Teriön porstuasta peilarillisen tinkimaitoa. Tuula muutti Ruotsiin. Hän kirjoittaa: ”Lapsuuden muistot upoksissa olleet nostelen kuivumaan. Haikeasti ne lepattavat. Haistelen niitä yksitellen: puhdasta on. Mitä tekee taiwanilainen leikkilapio minun mustikkametsässäni?”

Kommentit

  • Ulkopuolinen

    ”Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkko on Ruotsin kruununprinssin ja sittemmin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin nimikkokirkko.”
    Sitä sopiikin nykyaikana ihmetellä. Yli kahdensadan vuoden takainen hallitsijoiden mielistely saisi toki kuulua omaan aikaansa. ”Iisalmen vanha kirkko”-nimitystä käytetään myös ainakin epävirallisissa yhteyksissä. Se sanookin jotakin ja on komeampikaikuinen kuin tuo vanhentunut, vieraantuntuinen ja koreileva nimi.

  • Ulkopuolinen

    ”Ruotsi on myös täällä meillä ja meissä.” Ruotsi on kyllä pysynyt jo parisataa vuotta omalla puolellaan. Eli korulauseet korulauseina, emme ole itäruotsalaisia, Sehän on loukkaavaa ajatuksenakin, ikään kuin olisimme jotakin meille vierasta ja suomalaisuus ei täyteen ihmisarvoon vieläkään olisi kylliksi. Kyllä meidän täytyy jo riittää ilman vierasta elementtiäkin, olipa se sitten ruotsalainen tai venäläinen.

  • Ulkopuolinen

    Jos taas ajatellaan sitä, että sivistyksemme perusta rakentui aikanaan paljolti emä-Ruotsista tulleista vaikutteista, niin ne eivät juurikaan olleet ruotsalaisuuden ansiota, vaan sekin sai liki kaiken etelämpää, Keski- ja Länsi-Euroopan suurista kulttuureista, tietysti paikallisiin oloihin ja tarpeisiin soveltaen. Ja niin mennään ajassa yhä taaksepäin ja paikassa etelämmäksi. Eivät Kreikka ja Roomakaan luoneet kaikkea itse, vaan saivat vaikutteita vielä etelämpää. Eli voi tietyllä logiikalla sanoa kaikkien länsimaisen sivistyksen edustajien olevan vaikkapa egyptiläisiä – ”Egypti on myös meillä ja meissä” – joskin ihmissivistystä oli rakennettu jo miljoonien vuosien ajan.
    Ja koko ajan on jotakin saatu aikaan tässäkin suomalaisugrilaisessa yhteisössä, nyttemmin paljonkin.

Kommentointi on suljettu.