Kainuun Joulu 2021 – Rautatie Kajaaniin 1904

Kansalliskirjailijamme Juhani Ahon ajaton romaani ”RAUTATIE eli kertomus ukosta ja akasta jotka eivät olleet sitä ennen nähneet” ilmestyi  joulukuussa 1884.  Eero Järnefeltin ”kuvilla varustama”  Rautatie ilmestyi  1892,  Raimo Puustisen kuvittamana  1973.

Kainuun Kirjailijat ry:n julkaisema anniltaan  mielenkiintoinen ja  laadukas ” Kirjallinen vuosialbumi” –  ”Kainuun Joulu 2021”- sisältää   filosofian tohtori Hannu Remeksen artikkelin ”Kun Tartossa kukkivat sireenit ja lauloivat satakielet – Eino Leinon Viron matkasta sata vuotta”.  Hän  kirjoittaa: ”Professori Gustav Suits tervehti Leinoa jo huhtikuussa ( 1921 ) aikakauslehdessä Murrang ( Murros ) lämpimin sanoin: – Tervetuloa keväiseen Viroon, Eino Leino! Sinun virolaiset ystäväsi ovat odottaneet Sinua jo pitkään.  Suomen kirjallisuuden harrastajat Virossa tietävät useita veljeskansan arvostettuja sanataitureita. Mutta Suomen kirjallisuuden tuntemusta ei ole Virossa ilman JUHANI AHOA ja EINO LEINOA.  Kalevalan jälkeen on Juhani Ahon ja Eino Leinon anti ollut Viron sivistyksessä tuntuvinta.”

LUKIJALLE: ”Kansankirjailija ja kansanperinteen kerääjä HEIKKI MERILÄISEN ( 1847 – 1939 ) syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 175 vuotta… Heikki Meriläinen oli myös aktiivinen puuhamies rautatien saamisessa Kuopiosta Kajaaniin. Aiheesta kirjoittaa lehdessä Esko Piippo.”

Rautatie Kuopioon oli valmistunut vuonna 1889.

Kiuruvedellä syntyneen kainuulaisen kirjailijan Esko Piipon kirjoitus on nimeltään ”Heikki Meriläinen ja rautatie Kajaaniin”. Entäpä jos?  Entäpä jos rautatie Kuopiosta Iisalmeen ja Kajaaniin olisikin rakennettu Karttulan ja Pielaveden kautta? Esko Piippo kirjoittaa: ”Rautatietä suunniteltiin jo Karttulan / Pielaveden kautta, koska ei uskottu ylitettävän Kallaveden salmia. Epäilemättä Meriläinen pystyi vaikuttamaan lopullisiin rautatielinjauksiin, sillä hänellä oli Anders Lönnbohmin monivuotisena maanmittauksen mittamiesajalta kykyä katsoa konkreettisemmin maastollisia olosuhteita. Meriläisen tekemät havainnot ja sinnikkäät tutkimukset Kallaniemen ja Toivonniemen väliin yhteen linjaan sijoittuvista saarista sai komitean suuntaamaan rautatien suoraan linjaan saarilinjaan kuuluvan Sorsasalon kautta yli Kallaveden Iisalmeen. Meriläinen sai ensiksi puolelleen kauppias Savolaisen ( kuopiolainen toimikunnan jäsen Matti Savolainen ) sekä sai uskoteltua kuvernööri Aminoffille saarien kautta kulkevan rautatielinjan mahdollisuudesta. Aminoff ei tuntenut saarien olemassaoloa.”

Ensimmäinen juna Iisalmeen ajoi Paloisvirran rautatiesillasta yli lokakuun 23 päivänä 1901. Rata Kuopiosta Iisalmeen avattiin virallisesti yleiselle liikenteelle heinäkuun 1 päivänä 1902.  Rautatie Iisalmesta Kajaaniin avattiin liikenteelle  lokakuun 10 päivänä 1904.

Kainuulaisten kirjallisessa joululahjassa on 69 sivua. Päätoimittaja on Mirja Kananen. Painopaikka on Kajaanin Offsetpaino Oy.  Etukannen kuva on Pekka Helon  Kaunislahden talomuseo, Hyrynsalmi 2018. Kirjoittajia on yli 40, albumissa on myös viisi  IN MEMORIAM -kirjoitusta.

Katse on jo Kainuun  kesässä 2022: ”Rakkaudesta Leinoon ja runouteen. Kesällä 2022 Leino talolla. Runon ja suven päivä 6.7. Eino Leino talon kirjapäivät 16.-17.7. Kainuun Eino Leino -Seura. Paltaniemi Kajaani.” ”Kajaanissa 6.-10.7.2022. Kajaanin runoviikko. Sana ja sävel. Taiteellinen johtaja Kati Outinen.”

Juhani Aho kirjoittaa  Matin ja Liisan taipaleesta Lapinlahden rautatieasemalle, joka ”on tehty ihan metsän sisään”:  – ”Odotahan Matti… Kyllä minä tulen… elähän jätä! Ja Matin perään koki Liisa pyrkiä, jaloillaan kiireesti kaaputellen maantien kuumunutta hiekkaa ja hameensa helmoja aina vähän väliä kouriinsa kooten. Hänen edellänsä kulki Matti, kiireenlaiseen väännätellen siniset piikkohousut haaroistaan vuorotellen veppaisten.”

Mirja Kananen toivottaa ”muistorikkaita lukuhetkiä” sekä ”Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2022!”

 

 

Jätä kommentti

*