Kallioon hakattu hauta

Jouluna palavat kynttilät haudoilla. Niin myös kansalliskirjailijamme, tohtori Juhani Ahon ( 1861 – 1921 ) haudalla Iisalmessa,  Kustaa Aadolfin kirkon pohjoispuolella. Kirjailija kuoli  Helsingissä Diakonissalaitoksella maanantaina 8.8.1921.  Iisalmen Sanomain arkistonhoitaja Anneli Kärkkäinen lähetti minulle ystävällisesti  Salmettaressa tiistaina 16.8.1921 julkaistun uutisen Juhani Ahon hautajaisista.  Salmettaren  juttu  on yksityiskohtainen aikalaiskertomus   ”Juhani Ahon wiime matkasta kotiseudun kirkolle”.
Juhani Ahon tammiarkku saapui postijunassa Iisalmen rautatieasemalle lauantaina 13.8.1921 päivällä  kello  3.26  .  ”Wiime matka”  ( 3 km ) oli havutettu   rautatieasemalta  Iisalmen kirkolle saakka.  ”Saattue oli waltawa ja teki suuremmoisen waikutuksen. Ajaen ja astuen kirkolle  wainajaa kyyditsewää kansaa oli tie mustanaan noin parin kilometrin pituudelta, useita tuhansia henkilöitä.”
Hautajaissaattue saapui kirkolle kello 5  iltapäivällä.  Juhani Ahon veljet Kalle ja Theodor  ,  pojat Antti ja Heikki sekä johtaja Jäntti, toimittaja Tuura, varatuomari Mattlar  ja metsänhoitaja Seppänen kantoivat arkun kirkkoon, joka oli  ”koristettu lehtewin koiwuin, seppelein ja kukkasin kesäisen kauniiksi”. Ruumiinsiunauksen toimitti  vainajan lanko kirkkoherra Jooseppi Lescelius, häntä  avustivat rovasti August Noponen,  pastori Kaarlo Parikka ja pastori Vilhelm Koivulainen. Ruumiinsiunaamisen jälkeen ”laskettiin arkku kukkasin ja hawuin kaunistettuun, ihanalla paikalla maantien lähellä koiwujen alla olewaan kallioon hakattuun hautaan”.
Kun sukulaiset olivat jättäneet jäähyväisensä vainajalle , laskettiin  seppeleet .  Pastori Parikka ilmoitti hautakummulla,  että lapinlahtelaiset olivat päättäneet perustaa Juhani Ahon nimeä kantavan stipendirahaston, josta ”jaetaan stipendejä niille  Lapinlahden kansak. ylimmän luokan oppilaille, jotka osoittawat erikoisempia kirjallisia harrastuksia”.  Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin poika Heikki Aho ilmoitti, että Kustannus Osakeyhtiö Otava oli lahjoittanut 1 000 mk. arvosta kirjallisuutta annettavaksi jollekin iisalmelaiselle kirjastolle. ”Lahjan saajan walitsewat wainajan sukulaiset.”
 
 

Kommentit

  • Ulkopuolinen

    Tuo ”Kustaa Aadolfin kirkko” on keinotekoinen nimi, mutta epävirallinen ”(Iisalmen) vanha kirkko” pitää paikkansa ja sitä voi käyttää käytetäänkin täsmällisenä ja kuvailevana nimityksenä.
    Samanniminen kirkko muuten on myös Eurajoella – tosin aikaisemman kuninkaan Kustaa II Adolfin kunniaksi – joten yleisemmissä yhteyksissä mainittuun nimeen joudutaan siihenkin liittämään paikkakunnan nimi.

  • Ulkopuolinen

    Papinpojan kodit
    Toinen Juhani Ahon muisto, Iisalmen vanha kirkkoherran pappila, seisoo punaisena Helsingin Seurasaaressa heti siinä pohjoispäässä päätien varrella. Siitä tosin puuttuvat kirjailijamme aikaiset matalat lisäsiivet kummastakin päästä ylä-ikkunoiden alta, ja Ahon aikainen ulkoväritys näkyy olleen vaalea.
    Toisessa noista vinttihuoneista Aho asusteli aina, kun kävi maailmalta vanhempiensa kodissa. Hänen varsinaiset lapsuuden- ja nuoruudenkotinsahan olivat Väärnin (Lapinlahti), Kyrönniemen (Vieremä) ja Mansikkaniemen (Iisalmi) kappalaispappilat.
    Alkuperäisellä isopappilan sijalla, vanhan kirkon pohjoispuolisella rantakumpareella sijaitsee nykyään vanhainkoti Aurinkokello. Vastapäätä Auringonkehrä-kadun toisella puolella seisoo vielä uudessa käytössä pappilan komea kivinavetta, jonka rakentamisen ajankohdasta minulla tosin ei ole nyt tietoa.

    • Ulkopuolinen

      Kyrönniemi ja Mansikkaniemi olivat Ahon elämänaikajärjestyksessä todellisuudessa päinvastoin kuin edellä. Kumpikin paikka on nyttemmin julkisessa käytössä ja yleisölle avoin.

  • Ulkopuolinen

    Muuten, tuo ”tohtori” on liikaa, sillä kyseessä oli vain kunniatohtorius, siis ei varsinainen titteli ainakaan nykyaikaisessa mielessä.
    Ahon akateemiset opinnothan jäivät kesken eikä hän saavuttanut mitään oppiarvoa.

Jätä kommentti

*