Kuperikeikka matolla

Viime aikoina on keskusteltu paljon liikunnan ja liikuntakasvatuksen tärkeydestä sekä koululiikunnan lisäämisestä.  Selailen Iisalmen keskikoulun ja sen jatkoluokkien kertomusta lukuvuodelta 1919 – 1920. Heti toisella sivulla on valokuva silloisesta opinahjosta eli nykyisestä Raatihuoneesta, Pohjolankadun ja Kauppakadun kulmassa. Kertomus  sisältää  keisarillisen Suomen määräyksiä. ”Uusien oppilaiden ottamisesta opistoon on nykyään voimassa 15.p. heinäk.1905 annettu Armollinen asetus.” ”Armollinen Koulujärjestys” on annettu elokuussa 1872.  Mihinkäpä keisarillisen ajan säännökset olisivat 1919 – 1920  kadonneet, olihan Suomen itsenäistymisestä kulunut vain 2 – 3 vuotta.
Aikautensa kuva on myös  luettelo keskikoulun  oppilaiden vanhempien säädyistä. Virkamiehiä ja vapaiden ammattien harjoittajia oli 41, suurliikkeen harjoittajia 5, pikkuliikkeen harjoittajia ja palvelusmiehiä 107, työväkeä 25, suurtilallisia 3, pikkutilallisia 53, torppareita ja maanviljelystyöväkeä 6, yhteensä 240. Säätyjen jakautuma heijastelee osuvasti myös oppikoulun toimintaympäristön ammatti-ja  elinkeinorakennetta. Kertomuksessa todetaan, että ”koulun oppilasmäärä on kasvanut edelleen” ja että ”ympäristöllä ja lähipitäjissä asuva maalaisväestö on entistä huomattavammassa määrässä ruvennut lähettämään lapsiaan oppikouluun”.
Koululiikunta oli voimistelua.  VOIMISTELU  on niin seikkaperäinen ja mielenkiintoinen kertomus, että en voinut olla kirjoittamatta siitä esimerkkejä. POJAT. ”Vapaaharjoitukset: lanne-, päälaki-ja niskaote, kätten nostoa, vientiä, työntöä ja lyöntiä, jalka-ja varvasasento pääsuuntiin, kyykky-, haara-ja sulkuasento, polvennosto, varpaille nousu… Telineharjoitukset: plintti- ja korkeushyppyjä, liikkeitä kiepputangolla, puola-ja tikapuilla, tangoissa ja köysissä, kuperikeikka matolla. -Leikkejä ja otteluharjoituksia, kuten erilaisia viestinjuoksuja, palloleikkejä ja juoksua nelinryömin… Otteluharjoituksia ja leikkejä, kuten viestinjuoksuja, surma- ja nurkkapalloa… Otteluharjoituksia ja leikkejä.” TYTÖT. ”Perusas. ja lepo. Rivien avaaminen peräkkäis- ja rintamarivistä. Yksinkertaisia käsi-, sääri- ja vartalonliikkeitä seuraten kurssikirjaehdotusta. Kohontaliikkeitä puolapuilla, köysissä, tangoissa, vaakasuorilla tikapuilla sekä kohonta- ja nojapuilla. Plintti-, korkeus-ja nuorahyppyjä sekä vapaita hyppäyksiä paikalla.  Leikkejä sisällä ja ulkona.”  Telineharjoitukset plintillä tarkoittivat harjoituksia hyppyarkulla.  Leikkejä ja otteluharjoituksia, leikkejä sisällä ja ulkona, pojilla myös osastojen väliset viestinhiihdot, jotka Iisalmen lyseossa  1960 -luvulla olivat Poroselän jäällä hiihdettyjä  luokkien välisiä unohtumattomia kamppailuja. Kun nyt ajattelen itsenäisyytemme alkuvuosien koululiikuntaa ja  liikuntakasvatusta,  minua miellyttää erityisesti  leikkien  paino ja runsaus .  Toivotan aikamme koululaisille ja opiskelijoille virkistävää kesälomaa sekä terveyttä ja voimia antavaa iloista  kesäliikuntaa, kuten retkeilyä luonnossa, voimistelua,  uintia, pyöräilyä, juoksua, otteluita ja erilaisia  leikkejä, vaikka sitten ”kuperikeikkoja” pihoilla, rannoilla ja  urheilukentillä.
 

Jätä kommentti

*