Kustaa IV Aadolf ( 1778-1837 )

Svenska dagen, Ruotsalaisuuden,  päivä on myös Kustaa Aadolfin päivä. Kuningas Kustaa III suostui Iisalmen pitäjän alamaisimpaan  anomukseen Iisalmen kolmannen kirkon nimittämisestä kruununprinssin mukaan Kustaa Aadolfin kirkoksi. Kuninkaan päätös on päivätty 14.11.1780 Mariefredin kaupungissa, Mälarenjärvellä, vanhassa historiallisessa Gripsholmin linnassa. Kustaa IV Aadolfin puoliso, Badenin prinsessa  Fredrika Dorotea Wilhelmina ( 1781-1826 ), oli Venäjän keisarinna Elisabetin sisko.  Kustaa IV Aadolf ja Fredrika Dorotea Wilhelmina  saivat viisi lasta: Gustav ( Vaasan prinssi ), Sofia, Carl Gustav ( Suomen suuriruhtinas, joka kuoli 3 -vuotiaana ), Amalia ja Cecilia. Lähteiden mukaan Kustaa IV Aadolf oli hyvin uskonnollinen. Hänen tunnuslauseensa oli ”Jumala ja kansa”.
Ruotsin  vaikeaan tilanteeseen turhautuneet sotilaat vangitsivat kuninkaansa kesken Suomen sodan taistelujen Tukholmassa 13.3.1809. Kuningas luopui kruunustaan. Kustaa IV Aadolf perheineen kuljetettiin  kotiarestiin Gripsholmin linnaan. Joulukuussa 1809 perhe karkotettiin Ruotsista.  Fredrika Dorotea ja lapset asettuivat Badeniin, Kustaa IV Aadolf matkusti Sveitsiin.  Aviopari erosi vuonna 1812. Aikalaislähteiden mukaan kruununsa, Suomen ja perheensä menettänyt, vallasta syösty yksinäinen ja masentunut Kustaa IV Aadolf liikkui vuosia eri puolilla Eurooppaa esiintyen  Eversti Gustafssonin ja Kreivi Gottorpin salanimillä.  Hän kuoli majatalossa Sveitsissä Sankt  Gallenissa 1.11.1837. Vuosia myöhemmin hänen arkkunsa tuotiin Tukholmaan ja haudattiin Riddarholmenin kirkkoon. Fredrika Dorotea kuoli Sveitsissä Lausannessa 25.9.1826. Hän lepää kotiseudullaan Saksassa.
Kesä-elokuussa 1802 Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf teki yhdessä puolisonsa kuningatar Fredrika Dorotean kanssa eerikinretken Suomeen. Seurueen käytössä oli 236 hevosta ja viisi kyytikärryä mukaan luettuna keittiö-ja kellarivaunut. Kuopiossa  Savon ja Karjalan läänin maaherra Anders Johan Ramsay ja maaherratar Johanna Barbara Ramsay järjestivät kuningasparille komea juhlan, maaherrattaren hääriessä taitavana seremoniamestarina. Pieni valkopukuinen tyttö ojensi kuningattarelle silkkisen runsaudensarven, joka oli ”täynnä appelsiineja, pomeransseja, sitruunoita ja omenia” ( Kuningas matkustaa, Helsingin kaupunginmuseo, 2000 ).
Kun kuninkaallinen seurue saapui Iisalmelle kirkonkylään, nähtiin Paloisvirran ja Kustaa Aadolfin kirkon välillä yksitoista torppaa. Kun lähestyttiin kirkkoa, jäi hautausmaa maantien länsipuolelle. Kirkko oli kustavilainen keltainen puukirkko. Se oli valmistunut heinäkuussa 1779. Kirkon pohjoispuolella oli kellotapuli. Koivujaa ei silloin ollut. Pappila pihapiireineen oli kuin kylä. Kuninkaallisia oli vastassa kontrahtirovasti, valtiopäivämies Johan Lagus ( rovastinna  Lovisa Benedicta Kraftman oli kuollut vuonna 1791 ). Rovasti Tuomas Kortelainen kirjoittaa kirjoittamassaan Iisalmen seurakunnan historiassa 1627-1977 ( Iisalmen seurakunta, Kiuruveden Kirjapaino Oy, 1977 ): ”Iisalmen pitäjänkokouksen pöytäkirjassa on 10.10.1802  ylistävä kuvaus hänen majesteettinsa armollisesta vierailusta Iisalmessa ja hänen lempeästä olemuksestaan. Maan lempeän isän sanottiin  huojentaneen alamaistensa murheita siirtämällä uusien verojen määräämistä ja lupaamalla, että Iisalmen komppanian jalkaväen harjoittaminen tapahtuu Kuopiossa, jollei rykmentin harjoittaminen muuta vaadi.  Kuopiossa oli silloin 700-800 asukasta.”
 
 

Jätä kommentti

*