Latvavesillä Kiuruveden Niemiskylä

Iisalmen Sanomien pitkäaikainen pääkirjoitustoimittaja Heikki Pennanen on nukkunut pois kotonaan Kiuruvedellä. Hän oli syntynyt elokuun 30 päivänä 1952. Hänen syntymä-ja kotitilansa Kiuruveden  Niemiskylässä on  nimeltään Murto. ( Filosofian tohtori Pirjo Nenola, Iisalmen Sanomat,  Savon Sanomat, 5.6.2022 ).

Vuonna 1988 ilmestyi Heikki Pennasen toimittama  ”Niemiskylän kylähistoriikki”, IS-paino Iisalmi.  Teoksen ”isä” on ollut rehtori Matti Remes. Tekijän ”apuna ja henkisenä tukena” on ollut Niemiskylän Nuorisoseuran  historiikkitoimikunta, johon ovat kuuluneet Eino Lilja, Kaisa Niskanen, Matti Lämsä, Petri Lonkila ja Maija-Liisa Linnilä. Valokuvista ovat vastanneet kiuruvetinen Tarja Tikkanen ja iisalmelainen Kari Jalkanen. Piirrokset ovat kuopiolaisen , entisen niemiskyläläisen Sulo  Väänäsen.

Teoksessa on 445 sivua. Sisällysluettelo on antoisa aikamatka:

– ”Latvavesillä – Kylä sai ihmisensä – Esi-isät 1500 -luvulta lähtien – Kylä kasvoi mittoihinsa – Uusi vuosisata, uudet tuulet – Kun maa itsenäistyi – Elämää sotien välillä  – Kahdella rintamalla – Uuden nousun aika.”

Sivulla 364 alkaa luku ”KYLÄN KULTAPÄIVÄ”: ”Niemiskylän sodan jälkeisessä urheiluelämässä on yksi huippu, kultasiru, joka erottuu selvästi kaikista muista. Hän on ´maailman pienin´ mestarihiihtäjä PAAVO LONKILA olympiavoittoineen Oslon talviolympialaisten viestinhiihdossa vuodelta 1952. Niemiskylän urheiluelämä eli Paavon saavutusten myötä kukoistuskauttaan.” Napakat tekstit valokuvien yhteydessä puhuvat puolestaan: ”Pieni mies ja suuri mies. Paavo Lonkila ja Juha Mieto. Hiihtäjinä suuria molemmat. Molemmilla olympiakultaa viestinhiihdosta.” ”Paavo Lonkila Luupuveden ns:n kisoissa vuonna 1948.” ”Paavo on osuutensa suorittanut.” ”Kultamitalijoukkue, Hasu – Lonkila – Korhonen – Mäkelä.”

”LATVAVESILLÄ. Kiuruveden Niemiskylä on kasvanut Niemisjärven ympärille. Niemisjärvi on Vuoksen vesistön latvavesiä Iisalmen reitin länsipäässä. Niemisjärven yläpuolella on enää kaksi järveä, Vaaksjärvi ja Kalliojärvi, jotka laskevat vetensä Niemisjärveen.”

Iisalmessa elokuun 20 päivänä 1988  kirjatuissa ”saatesanoissaan” Heikki Pennanen kirjoittaa: ”Kun 1980 -luvun lopun niemiskyläläinen tuntee kylänsä menneisyyden ja katsoo tulevaisuuteen, joutuu hän toteamaan – tulevaisuus on menneisyyttä köyhempi. Ei ehkä aineellisesti, mutta inhimillisen elämän kannalta.  Niemiskylän menneisyys on ollut niin moninainen, inhimillisesti rikas kuin vain suomalaisen maalaiskylän menneisyys olla voi. Tässä mielessä Niemiskylä on saanut elää suotuisten tähtien alla iloineen ja suruineen.  Osa tuosta kylän rikkaasta menneisyydestä on pyritty vangitsemaan tämän kirjan kansien väliin. Yhteishenki on aina elänyt voimakkaana Niemiskylässä. Sen hengen voimin on tämäkin kirja syntynyt – KYLÄLÄISTEN TALKOOTYÖNÄ:”