Lauri Mähönen metsän ja Ylä-Savon asialla

Maanviljelijä Lauri Juho Mähönen ( 1906 – 1965 ) syntyi Iisalmen maalaiskunnassa 20. helmikuuta  1906. Hänen kotitilansa maalaiskunnan Ruotaanlahdessa  oli nimeltään Kuoluharju eli Harju. Hänen puolisonsa oli Jenny Katri Saviniemi. Lauri Mähösen siunaustilaisuudessa Iisalmen maaseurakunnan eli Kustaa Aadolfin kirkossa 26.marraskuuta 1965 muistopuheen piti päämetsänhoitaja Eero Paatero, joka sanoi: “Jo hänen tiensä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtävissä metsänhoitoyhdistyksen liiton puheenjohtajaksi, Keskusmetsäseura Tapion sekä metsänomistajain kaupallisen yhteiselimen Metsäliiton hallintopaikoille antaa tervetulleen tilaisuuden seurata ja arvioida hänen työnsä mittavuutta.” ( Rouva Meeri Hölzlen  arkisto ).

Lauri Mähönen teki pitkän ja ansiokkaan päivätyön metsänhoidon edistämiseksi. Hän tutustui metsänhoitoon myös Saksassa ja Norjassa. Hän palveli metsänhoidon alueellisissa, maakunnallisissa ja valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Hän oli 15 vuotta Pohjois-Savon metsänhoitolautakunnan jäsen. Kun tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen sunnuntaina 1. heinäkuuta 1962 vierailivat Toivalassa  Pohjois-Savon metsänhoitajakoululla,  presidenttiparia olivat vastassa koulun johtaja  Eero Paatero ja maanviljelijä Lauri Mähönen. Haapaniemen havaintotilalla metsänhoitaja Paatero selosti, kuinka  huonot koivikot tullaan suunnitelman mukaisesti muuttamaan “viljelykuusikoiksi”. Lehtikuvassa presidentti istuttaa koulun pyynnöstä vierailunsa muistoksi lehmusta, taustalla  rouva Kekkosen vieressä seisoo Lauri Mähönen. “Istuttaminen oli jo etukäteen suoritettu puolittain, mutta reippaasti sekä presidentti että rouva Kekkonen heittivät puuttuvat lapiolliset multaa puun juurelle.” ( Savon Sanomat 2.7.1962 ). Toukokuussa 1964 presidentti Kekkonen myönsi Lauri Mähöselle talousneuvoksen nimen ja arvon.

Talousneuvos Mähönen oli myös Ylä-Savon asialla. Hän oli tarmokas  kotiseutumies ja aktiivinen nuorisoseuralainen, palvellen monia vuosia Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton puheenjohtajana.  Toiminnanjohtaja, sotakamreeri Aki Leinonen kutsui  häntä “esimieheksi”.

Nimimerkki “Ilmari” julkaisi  muistokirjoituksen nimeltään “Lähdön jälkeen”, josta seuraava laina: “Lauri Mähönen oli nuorisoseuramies. Oman järjestönsä riveissä hän kynti syvän vaon yläsavolaiseen kulttuurin sarkaan. Tältä saralta hänen askeleensa johtivat pitemmille ja leveämmille saroille, maakunnallisten järjestöjen johtoon ja valtakunnallisten yhteisöjen hallintopaikoille. Hän oli kotiseutumies, mutta myös uudistusten mies. Se oli oikeata nurkkapatriotismia. Sellaisia patriootteja tarvitaan.” ( Iisalmen Sanomat 20.11.1965 ).

1940 -luvun lopulla kansanedustaja Tahvo Rönkkö, Lauri Mähönen ja kaupunginjohtaja Eino Korpijaakko alkoivat ideoida ja suunnitella Ylä-Savon talousalueen voimien kokoamista yhteisten asioiden taakse. Kun Rönkkö palasi viikonlopuksi junalla  Helsingistä kotiinsa Vänninmäelle, hän ensin käveli Iisalmen kaupungintalolle, nykyiselle Raatihuoneelle, jossa Korpijaakko ja Mähönen yleensä jo odottivat. Rönkkö oli todennut, että asioidessaan yksin Helsingissä  ministeriöissä ja virastoissa, hän oli kansanedustajana  Ylä-Savon etuja  ajaessaan tuntenut  tarvitsevansa yhtenäisen talousalueen tuen ( Kunnallisneuvos  Tahvo Rönkön kertomus Vänninmäen Lehtolassa vuonna 1979 ).

Iisalmessa 21.tammikuuta 1949 päivätyssä, Ylä-Savon kunnanvaltuustoille osoitetussa kirjeessään, Ylä-Savon taloudellinen neuvottelukunta esitti “pysyväisen Ylä-Savon kuntien taloudellisen neuvottelukunnan perustamista”. Sitaatti kirjeestä: “Taloudellinen neuvottelukunta onkin senvuoksi päätynyt siihen, että neuvottelukunnan olisi jatkettava suunniteltua tehtäväänsä aloitteiden tekemiseksi Ylä-Savon kuntien yhteisissä erikoiskysymyksissä ja niiden valmistelemiseksi ja ajamiseksi Ylä-Savon kuntien YHTEISENÄ YHDYSSITEENÄ…” Kirjeen olivat allekirjoittaneet kansanedustaja Tahvo Rönkkö ja maanviljelijä  Lauri Mähönen, joka toimi neuvottelukunnan sihteerinä.

 

Jätä kommentti

*