Kuluvan vuoden marraskuussa on 110 vuotta kirjailija, kreivi Leo Nikolajevitsh Tolstoin ( 1828 – 1910 ) kuolemasta. Tolstoin suuri klassikkoromaani ”Sota ja rauha” – Vojna i mir – on kertomus värikkäistä ihmiskohtaloista ja myrskyisistä vuosista 1805 – 1813 Venäjällä ja Euroopassa ( Wikipedia ).
Leo Tolstoi lepää Moskovan eteläpuolella kreivillisen sukunsa maatilalla toivomassaan paikassa kotikartanonsa Jasnaja Poljanan lähellä.
Kirjailija kertoo venäläisten sotilaiden leireistä 1800 -luvun alkupuolella ( Leo Tolstoi, Sota ja rauha, suom. j. A. Hollo, WSOY 1968 ): ”Denisov ja Rostov asuivat sotilaiden kaivamassa maakuopassa, joka oli katettu oksilla ja turpeilla. Sellaisia maakuoppia oli vasta viime aikoina alettu tehdä, ja ne olivat rakenteeltaan tällaisia: Kaivettiin puolenneljättä kyynärän syvyinen ja puolentoista levyinen oja. Ojan toiseen päähän kyhättiin portaat, ja niin oli eteinen valmis; oja muodosti varsinaisen suojan, jonka toiseen päähän, ainakin päälliköiden kuoppiin, rakennettiin paalujen varaan laudoista pöydän tapainen.”
Koljonvirran taistelun 27.10.1808 jälkeen Virran sillan itäpuolelle Hiekkamäkeen majoittui kolmeksi viikoksi venäläinen kenraali Rahmanovin prikaati, Räävelin ja Nizovin musketöörirykmentit. Toukokuussa 2003 maastossa tehtiin sota-arkeologisia koekaivauksia ( Oulun yliopiston arkeologian laboratorio, Tiina Kuokkanen ja Sanna Marin ). Maakuopista eli korsunpohjista löytyi tuohta, tuluspiitä, luuta, lyijykuulia, kupariraha, kuparin pala, tiiltä, hiiltä, palanutta kiveä, rautaveitsi, vihreää pullolasia ja vihreää ikkunalasia. Maakuopat eli korsut muistuttivat Leo Tolstoin kuvaamia maamajoja.
Kesällä ja syksyllä 1808 Pietarin diplomaattipiireissä puhuttiin ja kirjoitettiin ”epäinhimillisestä Ruotsin sodasta” Suomessa. Ruhtinas Mihail Petrovitsh Dolgorukin ( 1780 – 1808 ) esikunnassa palveli lokakuussa 1808 kielitaitoinen yleisesikuntaupseeri ,vänrikki Ivan Petrovitsh Liprandi , jonka suku oli Italiasta ja Espanjasta. Hänen isänsä oli nimeltään Pietro Liprandi. Sekä Liprandi että Dolgorukin adjutantti kreivi Fedor Ivanovitsh Tolstoi – Leo Tolstoin sukulainen – kirjoittivat päiväkirjoihinsa yksityiskohtaiset muistiinpanot Dolgorukin viimeisistä tunneista sekä hetkistä Virran sillan luona ja kehotuksista komentajilleen: ”Jumala kanssanne, hyvät herrat! Tuolla on teille yrjönristejä!” (Liprandi 1808, Djabelov-Djadkovski, Russkij Biografitsheskij slovar, S -Peterburg 1905 ).
Dolgorukin esikunnassa lokakuussa 1808 Liprandi asui ensin Rissalanrannassa Toivalassa ja sitten Lindbergin nimismieskartanossa Iisalmen Paloiskylässä. Marraskuussa 1808 hän majaili kolme viikkoa kenraalimajuri Ilja Ivanovitsh Aleksejevin esikunnassa Fredriksdalin kartanossa – nykyisellä Pölkkyinniemellä – kartanon toisessa sivu -eli kylkirakennuksessa.
Hän osallistui myös Borodinon taisteluun syksyllä 1812. Ivan Petrovitsh Liprandi ( 1790 – 1880 ), sittemmin sotahistorioitsija, elämäkertakirjailija, kriitikko, kenraalimajuri ja todellinen valtioneuvos, etsi ja haastatteli sotaveteraaneja. Hän julkaisi tutkimuksen Ranskan keisarin Napoleonin sotaretkestä 1812 Venäjälle.
Leo Tolstoi kirjoitti laajaa Sota ja rauha -romaaniaan vuosina 1862 – 1869. Liprandi hankki Tolstoille arvokasta aineistoa tämän suurteosta varten. Tolstoi lähetti Liprandille omistuskirjoituksin Sota ja rauha -romaaninsa ensipainoksen.
