Lotta-Svärd yhdistys 100

Toukokuun 16 päivänä 1918 ratsuväenkenraali, ylipäällikkö Mannerheim puhui Suomen naisille: ”Taistelutantereella laupeudensisarina tai Lotta Svärdeinä tai kodeissa uupumattomasti aherrellen sotilaiden varustamiseksi ja muonittamiseksi, kaikkialla, kaikilla aloilla on Suomen nainen työskennellyt hiljaisuudessa ja vaatimattomasti muistamatta unta ja lepoa.”

Iisalmen suojeluskuntapiirin Koljonvirta -lehdessä on tammikuussa 1941 julkaistu ”Iisalmen lottapiirin ensimmäisten kurssien kurssikronikka”, jonka on kirjoittanut lotta Hilja Koponen, sekä kurssilaisten motto: ”Kuka silmänä on kuka korvanakin. Kuka tuiskut ja pakkaset tuntien oli sodassakin yhtä levollinen?”

Lotan nimipäivänä toukokuun 12 päivänä 2012 kello 14  on  Syvärannan Lottamuseossa, Rantatie 39, 04310 Tuusula, avattu  näyttely, jonka on  avannut  Rouva JENNI HAUKIO.

”Lottamuseo on saanut 2000 -luvun alussa iisalmelaisen yksityishenkilön lahjoittaman valokuva-albumin, johon on tallennettu savolaista, varsinkin iisalmelaista ja kuopiolaista lottahistoriaa vuodesta 1920 lähtien aina sodan alkuvuosiin saakka.” ( Jussi Kesonen, Savolaiskuvat vetonaulana, Lottamuseo: Uusittu museo hyödyntää uusinta kosketusnäyttötekniikkaa,  Savon Sanomat 12.5.2012 ).  Museoamanuenssi Eijakristina Sumelius kuvaa  uuden päänäyttelyn  satojen valokuvien kokoelmaa tämän kirjoittajalle 8.2.2012 seuraavasti: ”Iisalmen piiri sopii tähän erinomaisesti, sillä museon kokoelmiin kuuluva albumi Iisalmen piiristä on harvinaisuus. Albumi esittelee lottien työtä ja vapaa-ajan viettoa Iisalmessa ja heidän jokapäiväistä työtä suojeluskuntatalolla sekä kentällä.”

Vuosi 2021 on Lotta Svärd -järjestön 100 -vuotisjuhlavuosi.

Kustaan sodassa 1788 – 1790 ja Suomen sodassa 1808 – 1809 monet vaimot, joskus lapsineen, seurasivat miehiään sotaan, sitoivat heidän haavansa tai kaatuneen miehensä aseveljien haavoja, huoltaen ja auttaen  sotilaita kaikin mahdollisin tavoin. J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäinen kokoelma, suom. Paavo Cajander, sisältää runon LOTTA SVÄRD, josta seuraavat lainat:

  1. ”Yhä vieläkin Lotta Svärdistä

puhe syntyvi toisinaan,

kun iltavalkean ääressä

sotakumppani kohdataan.”

7. ”Ennenkuin Suomessa taisteltiin,

tuli morsioks hän sotilaan;

ja Svärd kun lähtöhön käskettiin,

hän Lottansa vei mukanaan.”

Runon Lotta jää Kustaan sodan aikana leskeksi, mutta lähtee seuraavaan  sotaan 1808 – 1809. Svärd – ”Miekka” – oli sotilasnimi,  Lotan ja hänen  aviomiehensä  sukunimi. Lotta on ruotsalaisesta Charlottasta. Runebergin ystävä professori Rancken on vuonna 1864 arvellut, että Lotta Svärdin historiallinen esikuva olisi ollut ”tuntematon kuopiolainen nainen”.  Professori Johan Wrede kirjoittaa, että esikuviksi olisi tunnistettu myös kaksi naista Kokkolasta: NILLA SUNDBÄCK sekä BRITA JOHANNA GRANLUND ( Jag såg ett folk… – Runeberg, Fänrik Stål och Nationen, Söderströms, 1988 ).

Professori Wrede on otsikoinut Lotta Svärd -tekstinsä  seuraavasti: ”Lotta Svärd – Moder Finland och hennes söner  eli  Lotta Svärd – Äiti Suomi ja hänen poikansa.” Wreden ja monien muiden tutkijoiden yhteenveto on lopulta se, että Runebergin Lotta Svärd on ”sotilaille äiti” ja että ”Lotta Svärd on itsensä Suomen vertauskuva”.

Oravaisissa Oravaisten  14.9.1808 -taistelun kentällä on ”Lotta Svärdin kivi”.

Jätä kommentti

*