Lotta Svärd

Lottaperinneyhdistyksen Iisalmen osasto oli kutsunut minut puhumaan lottatoiminnan merkityksestä ja historiallisista juurista.  Lotat tuntevat järjestönsä vaiheet  paremmin kuin minä, niinpä  kerroin  aluksi  Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärdistä.  Koska tänään on  Koljonvirran  taistelun 27.10.1808  -muistopäivä, kirjoitan tällä kertaa  Runebergin Lotta Svärdin historiallisista taustoista.
Lohtajan aselepoviikkoina lokakuussa 1808 ilmestyi Iisalmelle  Sandelsin ja Tutshkovin joukkojen leireihin juutalaisia kahvi -ja viinikauppiaita.  Kustaan sodassa 1788-1790 ja  Suomen sodassa 1808-1809 oli myös   sotilaiden vaimoja,  jotka jopa lapsineen seurasivat miehiään sotaan,  sitoen heidän haavojaan tai kaatuneen miehensä aseveljien haavoja tai huoltaen miehiään kaikin mahdollisin tavoin.
Professori  Johan Wrede kirjoittaa, että Runebergin Lotta Svärd on sotilaille äiti ja itsensä Suomen vertauskuva,  Äiti Suomi.  Runebergin Lotta on sotilas  Svärdin morsian, joka seuraa  miestään   ”Ruotsinmaan kolmannen Kustavin” sotaan.  Svärd kaatuu sodassa.  Mutta kun  Suomen sota syttyy, ”ja hän taas tuli meidän luo”,  puhelevat  runon sotaurot  Svärdin  leskestä toisilleen: ”Näet, helmi hän oli, se eukkonen, ja helmipä kalliskin.”
Svärd eli Miekka on sotilasnimi.  Lotta tulee ruotsalaisesta nimestä Charlotta. Runebergin aikalainen ja ystävä professori Rancken on vuonna 1864 kirjoittanut, että Lotta Svärdin esikuva olisi ollut ”tuntematon kuopiolainen nainen”.  Johan Wrede mainitsee, että esikuviksi olisi tunnistettu myös  Kokkolan naiset  Nilla Sundbäck  ja Brita Johanna Granlund.  Lotta Svärdin muistokivi on Oravaisissa  Oravaisten  14.9.1808 -taistelutantereella.  Lotta Svärd -järjestön nimi tulee Runebergin runosta Lotta Svärd.
 
 
 
 

Jätä kommentti

*