Maastrichtin sopimus

Kesällä 1995  Euroopan komission asiantuntija Tiina Heiskanen lähetti minulle Brysselistä kortin, jonka toiselle puolelle oli painettu seuraava teksti: ”You´re sick? -No, I´m European.”  -”Voitko pahoin? En, olen Eurooppalainen.” Niinpä, myös me suomalaiset olemme eurooppalaisia, olemme sekä Suomen että Euroopan unionin kansalaisia.  Suomen tasavalta, Itävallan tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta liittyivät Euroopan unionin jäsenvaltioiksi 1.1.1995 alkaen.
Sopimus Euroopan unionista allekirjoitettiin Maastrichtin kaupungissa 7.2.1992. Sopimus tuli voimaan 1.1.1993. Sopimusta Euroopan unionista  kutsutaan yleisesti Maastrichtin sopimukseksi. Maastrichtin kaupunki sijaitsee Hollannissa eli Alankomaissa, Maasjoen varrella Limburgin maakunnassa.
Suomennetuissa sopimuksissa Euroopan unionista ja Euroopan talousyhteisön perustamisesta pöytäkirjoineen on tiukkaa tekstiä melkein 300 sivua. Johdanto-osassa viitataan Euroopan yhdentymisen vakavaan historialliseen taustaan, maailmansotiin ja kylmän sodan kauteen,  eli sopimusvaltiot ”palauttavat mieleen Manner-Euroopan jaon päättymisen historiallisen merkityksen ja tarpeen luoda vakaa perusta tulevaisuuden Euroopan rakentamiselle”.
Maastrichtin sopimus  sisältää  tärkeitä asioita.  Kun keskustellaan ja kiistellään  yhteisistä eurooppalaisista  isoista kysymyksistä, kuten Euroopan turvallisuudesta, kannattaa myös  katsoa, mitä Maastrichtissa on sovittu.  Olen pannut merkille, että samaan aikaan kun Suomessa ja Ruotsissa keskustellaan  Nato -jäsenyyden mahdollisista eduista tai haitoista, tasavallan presidentti Sauli Niinistö näyttää  muistuttavan  myös Euroopan yhteisen turvallisuuspolitiikan merkityksestä. Presidentillä on varmasti monia perusteluja kannanotolleen, mutta juristina hän tietysti on lukenut, mitä unionin jäsenvaltiot ovat sopineet : ”Ovat päättäneet toteuttaa yhteisen ulko -ja turvallisuuspolitiikan, mukaan lukien pitkällä aikavälillä määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen, sekä näin lujittaa Euroopan ominaislaatua ja riippumattomuutta rauhan, turvallisuuden ja edistyksen edistämiseksi Euroopassa ja maailmassa.”