Keskiviikko 10. lokakuuta 2018 on jälleen liputuspäivä ja Aleksis Kiven sekä suomalaisen kirjallisuuden päivä. Nuoren Juhani Ahon mestariteos “Rautatie eli kertomus ukosta ja akasta, jotka eivät olleet sitä ennen nähneet”, ilmestyi joulukuussa 1884. Rautatie on myös matka yhteiskunnallisten muutosten ristipaineissa ponnistelevan ihmisen hämmentyneeseen mieleen . Korventaustan Matti ja Liisa ovat aina ajankohtaisia, myös 2000 -luvulla yksi ja toinen tuntee itsensä Matiksi ja Liisaksi, uteliaaksi, mutta myös epävarmaksi ja epäluuloiseksi, katsellen ja kuulostellen uskomatonta menoa kuin Matin ja Liisan silmin ja korvin.
Kirjallisuudentutkijat ovat suhtautuneet kriittisesti Korventaustan Matin ja Liisan mallien etsimiseen, epäilemättä laajoihin ja päteviin tieteellisiin tutkimuksiin perustuen. Kuitenkin kirjailija itse ja myös kirjailija Kauppis-Heikki ovat kertoneet tunteneensa vieremäläiset esikuvat. Juhani Aho kirjoitti vuonna 1889 professori Eliel Aspelinille: “Vieremän pappila on sydänmaalla ja siellä sain tilaisuuden tutustua kansaan, jonka keskuudessa siellä ollessamme yksinomaan elelimme. Sieltä ovat esikuvat muun muassa ´Rautatien´Mattiin ja Liisaan.” ( Juhani Ahon kirjeitä, toim. Juhani Niemi, SKS 1986 ).
Antti J. Aho kirjoittaa: “Vieremäläisen perintätiedon mukaan on mallina ollut Matti ja Liisa Kerman, jotka opettaja Santeri Rissasen ja tohtori Ilmari Havun mukaan asuivat Vieremänjärven toisella puolella Mikkosensuo -nimisessä mökissään. Kirkonkirjoihin on Matts Kerrmanin merkitty syntyneen 21/ 9 1819 ja hänen vaimonsa Anna-Liisa Kaikkosen 30/5 1829. Matti kuoli 80 -vuotiaana 1899 ja Liisa vuonna 1893. He eivät olleet ennen palvelleet pappilassa, mutta heidän pienikokoisuutensa ja lapsettomuutensa on yhtäpitävä kertomuksen kanssa. Sanotaan Matin mielellään kerskailleen voimillaan ja Liisalla oli Ahon sisarien muistitiedon mukaan ollut kehruuksia pappilasta… Kirjassa esiintyvät paikannimet, kuten Valkeiskylä, Talvilahti, Naulalampi ym., vastaavat todellisuutta ja niiden sijoitus Matin kotimatkan kuvaukseen osoittaa, että Korventaustan mökki on ajateltu sijainneeksi Vieremän perukoilla.” ( Antti J. Aho, Juhani Aho – Elämä ja teokset, WSOY 1951 ).
Vuonna 1976 haastattelin vieremäläistä Sylvester Hukkasta, joka kertoi, että Vieremän Petäjäselässä sijainnut mökki oli siirretty Vieremän Viitaniemeen, Iisalmi – Vieremä -maantien tuntumaan. Vuonna 1910 mökki oli ollut vielä paikallaan. Mökin asukas Tahvo Heikkinen oli kertonut, että mökissä oli aikaisemmin asunut Matti -niminen mies. – “Mökillä oli käynyt herroja.” Mökissä oli yksi huone, 4 x 5 metriä, matalat penkit ympäriinsä, kaksi lasia istuimen korkeudella. Porstuaa ei ollut, oli sisäänlämpiävä uuni, pihassa navetta ja sisäänlämpiävä sauna.
Matts ja Anna-Liisa Kerrman lepäävät Iisalmen Vanhalla hautausmaalla.
