Matti Tossavaisen mukana Koljonvirralla

Maanviljelijä Matti Paavali Tossavainen syntyi Iisalmen maalaiskunnassa tammikuun 24 päivänä 1923. Hänen vanhempansa olivat toimitusjohtaja Taavetti Tossavainen ja rouva Lyydi Partanen. Keskiviikkona syyskuun 13 päivänä 1978 Matti Tossavainen uskoi minulle Koljonvirran taisteluun 27.10.1808 liittyviä tietojaan historiallisista paikoista ja löydöistä.  Hän näytti taistelussa palaneen Kauppilan kartanon paikan. Venäläisten tykistö oli sytytyskuulilla sytyttänyt  herastuomari Johan Kauppisen perheen  rakennukset tuleen. Pihapiiristä kauempana sijainnut, säilynyt ja uudelleen katettu  eloaitta on 1960 -luvulla siirretty Koljonvirran itäpuolelle, Mansikkaniemelle, kirjailija Juhani Ahon kotimuseon tuntumaan.

Keväällä 1920 oli Koljonvirran tilalla kaivettu riihenpohjaa. Huhtikuun 18 päivänä oli Pajanotkon luota paljastunut sotilashauta, josta oli ilmoitettu Museovirastolle. Riihi oli sitten rakennettu viereen. Haudasta oli löytynyt “luita, pääkalloja, nappeja, vaatteiden jätteitä ja nahkankappaleita”. Sakari Pälsin raportti “Sotilashauta Koljonvirran Nissilässä Iisalmella” on päivätty huhtikuun 27 päivänä 1920. Pälsi kirjoittaa  peltomaasta tulleen  esiin “luita, univormun osia, saappaiden jätteitä, nappeja, kangasta, nahkaa, lyijyluoti ja piinpalanen”. Pääkalloja oli 12 , reisiluupareja 16 kappaletta.

Koljonvirran kartanon pihamaalla Matti Tossavainen piirsi hiekkaan kaksi samansuuntaista viivaa, joiden väli oli runsaat kaksi metriä. Maatilalle  oli vuonna 1977 suunniteltu vesijohtoja. Kauhakuormaaja oli katkaissut runsaan metrin syvyydestä hirren. Maasta oli paljastunut  kaksi samansuuntaista hirsikerrosta, kummassakin  oli ollut näkyvissä  kolme hirttä päällekkäin. Kaivaminen oli  keskeytetty. Matti Tossavainen arveli, että paikalla oli ollut Sandelsin joukkojen vallihauta. Maasta löytyneitä hirsiä  ei ole vuoden 1977 jälkeen kaivettu esiin.

Koljonvirran taistelun alussa 27.10.1808 Kauppilan pihapiirissä oli etuvartioketjuna taistellut everstiluutnantti Berndt Adolf Grotenfeltin ( 1769 – 1836 ), Joroisten Frugårdin isännän, komentama Savon IV  henkivartiopataljoona, Sulkavan ja Kerimäen jääkärikomppaniat ( Tigerstedt, 1908 ).  Venäläiset kutsuivat värvättyjä Dunckerin ja Malmin komppanioita “ruotsalaisiksi tarkka-ampujiksi” – “ryhmityksessä ( Dolgorukin etujoukon ) 4. jääkärirykmentin täytyi ( Virran sillan ) ylimenon jälkeen heti lyödä RUOTSALAISET TARKKA-AMPUJAT KUOPISTA”. ( Liprandi, päiväkirja 1808 ). Venäläisten piirtämässä taistelukartassa Sandelsin prikaatin vallitukset “Kauppilan pikkukylästä” pohjoiseen  on merkitty “kuopiksi  tarkka-ampujia varten”.

 

Jätä kommentti

*