Maanviljelijä Matti Paavali Tossavainen syntyi Iisalmen maalaiskunnassa tammikuun 24 päivänä 1923. Hänen vanhempansa olivat toimitusjohtaja Taavetti Tossavainen ja rouva Lyydi Partanen. Keskiviikkona syyskuun 13 päivänä 1978 Matti Tossavainen uskoi minulle Koljonvirran taisteluun 27.10.1808 liittyviä tietojaan historiallisista paikoista ja löydöistä. Hän näytti taistelussa palaneen Kauppilan kartanon paikan. Venäläisten tykistö oli sytytyskuulilla sytyttänyt herastuomari Johan Kauppisen perheen rakennukset tuleen. Pihapiiristä kauempana sijainnut, säilynyt ja uudelleen katettu eloaitta on 1960 -luvulla siirretty Koljonvirran itäpuolelle, Mansikkaniemelle, kirjailija Juhani Ahon kotimuseon tuntumaan.
Keväällä 1920 oli Koljonvirran tilalla kaivettu riihenpohjaa. Huhtikuun 18 päivänä oli Pajanotkon luota paljastunut sotilashauta, josta oli ilmoitettu Museovirastolle. Riihi oli sitten rakennettu viereen. Haudasta oli löytynyt “luita, pääkalloja, nappeja, vaatteiden jätteitä ja nahkankappaleita”. Sakari Pälsin raportti “Sotilashauta Koljonvirran Nissilässä Iisalmella” on päivätty huhtikuun 27 päivänä 1920. Pälsi kirjoittaa peltomaasta tulleen esiin “luita, univormun osia, saappaiden jätteitä, nappeja, kangasta, nahkaa, lyijyluoti ja piinpalanen”. Pääkalloja oli 12 , reisiluupareja 16 kappaletta.
Koljonvirran kartanon pihamaalla Matti Tossavainen piirsi hiekkaan kaksi samansuuntaista viivaa, joiden väli oli runsaat kaksi metriä. Maatilalle oli vuonna 1977 suunniteltu vesijohtoja. Kauhakuormaaja oli katkaissut runsaan metrin syvyydestä hirren. Maasta oli paljastunut kaksi samansuuntaista hirsikerrosta, kummassakin oli ollut näkyvissä kolme hirttä päällekkäin. Kaivaminen oli keskeytetty. Matti Tossavainen arveli, että paikalla oli ollut Sandelsin joukkojen vallihauta. Maasta löytyneitä hirsiä ei ole vuoden 1977 jälkeen kaivettu esiin.
Koljonvirran taistelun alussa 27.10.1808 Kauppilan pihapiirissä oli etuvartioketjuna taistellut everstiluutnantti Berndt Adolf Grotenfeltin ( 1769 – 1836 ), Joroisten Frugårdin isännän, komentama Savon IV henkivartiopataljoona, Sulkavan ja Kerimäen jääkärikomppaniat ( Tigerstedt, 1908 ). Venäläiset kutsuivat värvättyjä Dunckerin ja Malmin komppanioita “ruotsalaisiksi tarkka-ampujiksi” – “ryhmityksessä ( Dolgorukin etujoukon ) 4. jääkärirykmentin täytyi ( Virran sillan ) ylimenon jälkeen heti lyödä RUOTSALAISET TARKKA-AMPUJAT KUOPISTA”. ( Liprandi, päiväkirja 1808 ). Venäläisten piirtämässä taistelukartassa Sandelsin prikaatin vallitukset “Kauppilan pikkukylästä” pohjoiseen on merkitty “kuopiksi tarkka-ampujia varten”.
