Melankolinen Luuniemi

Iisalmen Sanomien 9.11.2015  julkaisemien Ylä-Savon seitsemän ihmeen listalle ovat päässet Ihminen, Metsäkone, Kaiuttimet, Maaperä, Maito, Olut ja Muurinpohjaletut. Näistä ”mualiman huipulle” nousseista ihmeistä kaiuttimia ja olutta valmistetaan Iisalmen Luuniemellä.  Kahvila Hillassa Snellman -kesäyliopiston Sanomalehtikahvilassa 10.11.  tarjosin  Olut -ihmeen rinnalle OLVI -säätiötä, jonka teollisuusneuvos E.W. Åberg ja rouva Hedwig Åberg perustivat 60 vuotta sitten. Viimeisen kymmenen vuoden aikana OLVI -säätiö on jakanut apurahoina, avustuksina, stipendeinä ja lahjoituksina yhteensä yli 9 miljoonaa euroa. Tietokirjailija Minna Kettusen kirjoittama OLVI -säätiön 60 -vuotisjuhlateos  sisältää myös luvut säätiön toiminnasta:  – Kunniakansalaisten apuna – Kotiseututyön kummina – Yliopiston ystävänä – Professuurien lahjoittajana – Tutkijoiden tukena – Rotinoita Riisalle – Halosen haltijana. ( Minna Kettunen, Yhteiseksi hyväksi, OLVI -säätiö 60 vuotta, Painotalo Seiska Oy, Iisalmi 2015 ).
Sanomalehtikahvilassa   kotiseutuneuvos Lauri Winberg ehdotti Ylä-Savon ihmeeksi myös mykyrokkaa. Sain kutsun Olvin Eläkeläisten Kerhon perinteiseen Kekrijuhlaan 13.11., jossa vieraalle ja Olvin toimeliaille senioreille  tarjottiin aivan syntisen hyvää  mykyrokkaa! Luuniemellä on sekä elinvoimainen nykyisyys että monikerroksinen, mielenkiintoinen historia.  Luuniemen nimi saattaa olla peräisin ajalta, jolloin sitä on ilmeisesti käytetty varahautausmaana, kuten Kuolionsaarta Pikku-Iijärvessä.  Professori Fredrik Cygnaeus ( 1807 – 1881 ) kirjoitti vuonna 1858 ”melankolisesta Luuniemestä”  ( Cygnaeus, Fredr., Joachim Zachris Duncker och hans omgifning, Bilder ur förgångna tiders lif,  Helsingfors 1858 ). ”Surullisella” Luuniemellä  kasvoi metsää ja heinää. Luuniemi oli Iisalmen pappilan maata. Vuonna 1872 keisari Aleksanteri II suostui Iisalmen kauppalan anomukseen  Luuniemen luovuttamiseksi lisämaaksi kauppalalle. Luuniemestä ryhdyttiin rakentamaan teollisuusaluetta.
Iisalmen Oluttehdas perustettiin Luuniemelle vuonna 1878. Parhaimmillaan Luuniemellä toimi viisi varvia eli laivatelakkaa, jotka valmistivat puulaivoja ja proomuja. Vuonna 1909 Iisalmen satama oli Suomen neljänneksi suurin rukiintuontisatama. Iisalmen kauppalaivastossa oli parhaimmillaan yhdeksän höyrylaivaa ja kaksitoista lotjaa.  Rahtia kuljetettiin vesitse Iisalmelta Viipuriin, Helsinkiin ja Turkuun, ja edelleen Pietariin, Lyypekkiin ja Danzigiin. Vietiin puuta, halkoja, voita, turkiksia, karjaa, riistaa, marjoja ja sieniä, tuotiin viljaa, kahvia, sokeria ja suolaa. Vuonna 1910 Luuniemellä toimi  kolme sahaa, Iisalmen Oluttehdas Osakeyhtiö, Iisalmen Nahkatehdas ja Konepaja. Niemen kärjessä oli urheilukenttä. ( Tauno Räisänen, Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860 – 1930, 1959 ).  Sata vuotta sitten Luuniemi oli  kaikkea muuta kuin ”melankolinen”. Se oli kuin iisalmelaisten ikioma ”seurasaari”. Sinne tehtiin eväsretkiä, siellä uitiin, kisailtiin, urheiltiin  ja ulkoiltiin.  Presidentti Urho Kekkonen on kertonut lapsuutensa koulu -ja urheilukavereille, että hän on viettänyt elämänsä onnellisimmat kesät Iisalmen Luuniemellä, kesät 1909, 1910 ja 1911.
 

Kommentit

  • Korpien kyynel

    EIhän se ollut Ponssen metsäkone, joka ”seurasaaren” avohakkasi, eihän?

  • Obadja

    Kaukana ovat nuo romanttiset ja muistorikkaat ajat Luuniemeltä. Melankolinen sopii nykyiseen tuhottuun luonnonkauniiseen alueeseen paremmin kuin kuvattuna aikana. Entistä monimuotoista aluetta kiertää kuin häpeillen luontoystäville armopaloina jätetty polku odottaen, milloin moto tuodaan viimeisten mäntyjen juurelle maisemointityöhön. Yksi suurimmista häpeäpilkuista iisalmelaisessa suunnittelutyössä itsenäisyyden aikana. Aleksanterien aikaa on alkanut kaivata pikkuhiljaa, vaikka A II virhearvioinnin tekikin maanluovutusasiassa kaupungille. Asuntoalueen olisi voinut rakentaa minne tahansa, mutta alkuperäinen, monimuotoinen virkistysalue ei palaa enää koskaan kaupunkilaisten vapaa-aikakäyttöön, eikä korvaavaa aluetta ole kaupungin lähialueella. Mutta Luuniemen ansiokasta historiaa ei kyenne kukaan koulutettu maisemoijakaan tuhoamaan. Se pysyy kiveen hakattuna.

Kommentointi on suljettu.