Savon Sanomain kolumnisti, Kuopiossa vuonna 1964 syntynyt kirjailija Sirpa Kähkönen , kirjoittaa kolumnissaan sunnuntaina lokakuun 29 päivänä 2023, että ”ARMON MÄÄRITELMÄ on vaikea siksi, että se karkaa sanojen ulottumattomiin”.
Seuraavassa on sitaatti Helsingin Kirjamessujen ohjelmasta Messukeskuksessa 26. – 29.10.2023 , Kirjamessuilla lauantaina 28.10. ( HS, 28.10.2023 ):
– ”Viiltävä, vimmainen ja viisas romaani. SIRPA KÄHKÖSEN koskettava, omaelämäkerrallinen romaani 36 UURNAA on kirjailijan rakkaudentunnustus kuolleelle äidille. Teos kertoo tanssilavoista, murtuneesta mielestä, liehuvista helmoista, 60 -luvun äidistä, amfetamiinia sisältäneistä Miraprontlaihdutuspillereistä, ahdistuksesta, vihasta ja psykoosin hetkistä.”
Syyskuun 24 päivänä 2008 , Kuopion kaupungin valtuustosalissa, Sirpa Kähkönen kertoi edellisenä vuonna ilmestyneestä romaanistaan ”Lakanasiivet”. ”Sirpa Kähkönen kuvaa romaanissaan sitä ainoaa päivää sotakesänä 1941, jolloin Kuopiota jatkosodan aikana pommitettiin.” Tämän kirjoittajan muistiinpanoissa on seuraavia kirjailijan sanoja ja ajatuksia:
– ”Kaipuun elementti – kaipuu Kuopioon. Maiseman rakkaus -elementti. Kieli on rakas. Tuoksut -tuoksumaailma. Ruumis muistaa ( joskus ) paremmin kuin aivot. Muisto on kirjoitettu ruumiiseen. Ruumis voi kertoa tarinan kalpenemalla, vapinalla, hikoilemalla… Moniääninen menneisyys.”
Sirpa Kähkönen on Helsingissä toimivan Ylä-Savon Seuran 27. PIÄLLYSMIES vuodelta 2019. Seuran syyskokouksessa kirjailija on kertonut lapsuudestaan:
– ”Vietin lapsuuden päiviäni Kuopion puukortteleissa isovanhempieni hoivissa. Ukkini oli ´into-Kuavilta´ lähtöisin ja hyvä jutun kertoja. Isoäidin ´kuiskailusta´ yritin ottaa selville sen, mitä kotona ei sanottu ääneen. Ensimmäinen kotini sijaitsi Aleksanterinkatu 1:ssä, nykyinen Kuopionlahdenkatu. Katu oli saanut nimensä tsaarin vallan ajoilta, jolloin Kuopiossa sijaitsi kasarmi. Puukortteleita ei enää ole. Olen ´MODERNI EVAKKO´…” ( Maija Kauppinen ja Kaija Pulli, Mykyrokkoo ja kieljkiärylöetä, Ylä-Savon Seuran 50 -vuotisjuhlakirja, Ylä-Savon Seura ry, Porvoo 2021 ).
”Perinteisen hiihtäjän” mielestä Sirpa Kähkönen on merkittävä kirjailija, intohimoinen historioitsija, huomattava ajattelija, erinomainen luennoitsija, sytyttävä puhuja , rohkea ihminen.
Tuoreessa kolumnissaan hän kirjoittaa: ”Armon määritelmä on vaikea siksi, että se karkaa sanojen ulottumattomiin. Kun kuljen omaa myönteistä tunnettani pitkin, käsitän, että armo tarkoittaa minulle kohtuuttomien vaatimusten lakkaamista. Saan olla turvassa, saan olla vajavainen, riitän, liiallinen vastuu kirpoaa. Minun mielestäni ihmisten välinen armo ei tule ylhäältä päin vaan rinnalta. Jos suostuu ymmärtämään oman vaillinaisuutensa, antaa myös toiselle anteeksi tämän vajavuudet. Liian suuret vaatimukset syövät tilan armolta.”
Jälkikirjoitus: On olemassa afrikkalainen sanonta, joka kuuluu seuraavasti: ”JOS ET ANNA ANTEEKSI, POLTAT SILLAN, JOTA ITSE TARVITSET.”
