Iisalmelainen sukujen tutkija, maanviljelijä MIKKO RYTKÖNEN kävi meillä kylässä, Iisalmen Kirkonsalmella, tuoden Rytkösten sukuseuran 60 -vuotissukujuhlan ja sukukokouksen ohjelman, Iisalmen Kulttuurikeskuksessa, lauantaina elokuun 19 päivänä 2023. Juhlapuhuja on kirjailija ANTTI HEIKKINEN. Tohtori JAANA LUTTISEN esitelmä on lehtori AHTI RYTKÖSEN valokuvanäyttelystä ”Savupirtin kansaa Tuohitorven mailla”. Rouva MARJA-LIISA PATRIKAISEN aiheena on ”Rytkösten sukuseuran historiaa”.
Samalla Mikko Rytkönen jätti kesälukemiseksi NISKASEN KAIJAN kirjan, jonka parissa kirjailijat Juhani Aho ja Kauppis-Heikki olisivat varmasti tunteneet olonsa kotoisaksi, nauttineet kuin omana aikanaan kotiseutunsa kielikylvyistä ja leikkisästä ilmapiiristä; en tiedä, onko Antti Heikkinen löytänyt puheena olevan teoksen sivuille, uskoakseni hänkin viihtyisi tuolla aikalaismatkalla, jota jo edesmennyt pankin prokuristi Irene Hurskainen ( 1916 – 2006 ) lämpimästi muisteli, matkasta ”Vanhaan ihanaan Iisalmeen”.
Niskasen Kaijan ( Hanna-Kaarina ) teos on nimeltään ”NELIAPILA ROTUVAARILLA, Ekholmin Kirjapaino, Helsinki 1968. Teoksessa on 57 sivua ja 41 lukua. Tekijä kertoo aloittaneensa kansakoulun vuonna 1912 ja olleensa professori EDVIN LAINEEN luokkakaveri. Seuraavassa poimintoja Niskasen Kaijan luvuista ja sitaatteja kirjoituksista:
– Isojen Tipojen mäki : ”Ennen laskettiin mäkeä suksilla, kelkoilla ja potkureilla Iisalmen katujen hevosteitä pitkin ja poikin, kun ei ollut kieltoa ja ja liikennettäkin oli vähän, varsinkin iltaisin, kun maalaiset olivat menneet kotiinsa hevosineen.”
– Virta tyttöjä vei : ”Lapsuudesta lähtien kävimme kaksi kertaa päivässä uimassa Virran ( Paloisvirta ) uimahuoneella. Siellä oli naisten vuoro 9-12 ap:llä ja 3-6 sekä 9-10 ip:llä.”
– Rakas Renne -rehtori: ”Castrenissa oli myös lehmiä ja kanoja ja myöhemmin hanhia ja ankkoja. Eräs lehmistä oli vasikoinut ja antoi erittäin hyvin maitoa. Rehtori K. R. Castren – Kustaa Reinhold Castren ( 1872 – 1926 ) – toimi yhteiskoulun laulun ja voimistelun opettajana. Hänellä oli mahtava, kaunis, hyvinkoulittu ääni…Nykyinen retkeilymaja Haukiniemellä oli CASTRENIN HUVILA. Sieltä kuului kesäisin yksin-ja moniäänistä laulua Poroselälle. Myös kesyt hanhet ja ankat uivat siinä rannassa. Talvisin ne saivat olla navetassa lehmien seurana ja uida siellä isossa vesisammiossa… Monessa iisalmelaisperheessä oli siihen aikaan lehmiä. Niitä oli Iisalmessa ( ts. kaupungissa ) yli viisikymmentä. Karjankellojen kalkatus kuului aamuin ja illoin ( ´oi aika sä entinen ´), kun ihmiset kuljettivat lehmiään pitkin hevosteitä kotiinsa lypsettäviksi Virransillan ( Paloisvirta ) takaa metsälaitumilta.”
– Neliapila rotuvaarilla: ” Siihen aikaan – Tohtori Wamperin ja Raksin aikana nim. – ei Iisalmessa ollut katuja tämänkään vertaa, oli vain hevosteitä. Ja kun lähdettiin iltakävelylle, muistan isän sanoneen äidille: ´Lähtisimmeköhän rotuvaarille pastieroomaan!´…Penkkejä ei ESPIKSELLÄ ollut, vaan silloin istuttiin näillä nurmikkoisilla teillä, kuunneltiin, keskusteltiin hiljaa ja etsittiin nelilehtisiä apiloita valkoapilikoista. Ei istuttu Espiksen nurmikolla. Siinä kasvoi silloin pitkä heinä, joka tarpeen vaatiessa aina niitettiin ja pantiin luolle.”
Todella – oi aika sä entinen!
Jälkikirjoitus: Niskasen Kaijan ESPIS Iisalmessa on Pohjolankadun Koivukuja, jossa kuluvana kesänä on Koivukujabiennaali 2023, 30.6. – 6.8. , kuraattorina taiteilijaprofessori KAARINA KAIKKONEN : ”Eläimellistä menoa- Kuvanveistoa keskellä kaupunkia.”
Jälkikirjoitus 2, Niskasen Kaijan henkilötietoja: ”Lappalainen ( ent. Kettunen, o.s. Niskanen ) Hanna Kaarina, maanviljelijä, rouva, Iisalmen mlk. S. 30.1.1905 Iisalmessa. Vanh.: kauppias Kalle Niskanen ja Hanna Unbom. Opp. I-III l. 17-22. Iisalmen käsityökoulu 24-25. Vaasan talouskoulu 27. Lotta Svärd -yhdistyksen Viitaan kyläosaston tyttötyönjohtaja 41. Puoliso maanviljelijä Pekka Kettunen ( kuollut 42 ). Lapsia yksi. Puoliso v:sta 46 maanviljelijä Eljas Lappalainen.” ( E. Jylhävaara, Iisalmen yhteislyseo 1896 – 1946, Iisalmi 1947, Savon Sanomain Kirjapaino Oy, Kuopio 1947 ).
