Maj Karin Hela 1889 – 1990

Torstai 8. maaliskuuta on Kansainvälinen Naistenpäivä. Onnitellakseni naisia, mietin, kenestä kirjoittaisin. Tänä vuonna on 100 vuotta raskaasta sisällissodasta 1918. Maj Karin Kivekäs, syntyisin Snellman, sittemmin Hela ( 1889 -1990 ), jäi keväällä 1918 leskeksi. Hänen miehensä Matti Kivekäs oli Suomen Kuvalehden ensimmäinen päätoimittaja, vuodesta 1916 alkaen. Palvellessaan Punaisen Ristin lääkintämiehenä hän kaatui Tampereella 4.huhtikuuta 1918. […]

Lue lisää

Lajeksen Latu 1958 – 2018

Tänään Kalevalan päivänä  Iisalmen Sanomissa  Iisalmen Latu kutsuu meitä kaikkia   59. Lajeksen Latu -hiihtoretkelle , sunnuntaina maaliskuun 4 päivänä 2018. “Laturetkiä on järjestetty Ylä-Savossa vuodesta 1958 ja perinne jatkuu!” Reitti on seuraava: Iisalmi – Sikokallio – Hanhilampi – Partala – Iisalmi,  yhteensä 43 kilometriä, voimme hiihtää myös lyhyempiä reittejä. Lähtöpaikkoja ovat Haukiniemen vesilaitos ja […]

Lue lisää

Presidentti Putin ja Tallinnan rykmentti

Moskovassa, Kremlissä, on tammikuun 29 päivänä 2018 annettu Venäjän federaation presidentin asetus ( ukaz ) kunnianimestä, Venäjän ilmavoimien 23. hävittäjärykmentin nimeämisestä “Tallinnan rykmentiksi”. Rykmentin Dzjomgin lentotukikohta   on Venäjän Kaukoidässä, Komsomolsk -na-Amuren alueella.  Asetuksen on allekirjoittanut presidentti V. Putin, joka on perustellut Tallinnan kunnianimeä “pyhillä historiallisilla sotilasperinteillä”. Asiasta on uutisoitu Virossa ja Suomessa, mm. Iltalehdessä […]

Lue lisää

Solkiseppä, sotilas Hoff Koljonvirralla 1808

Helmikuun 5 päivänä vietämme J.L. Runebergin päivää. Professori, kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg ( 1804 – 1877 ), joka syntyi Pietarsaaressa, julkaisi kaikki teoksensa ruotsiksi. Talvella 1808 perustettuun Vaasan uuteen rykmenttiin kuului kuusi komppaniaa: Mustasaaren, Närpiön, Uudenkaarlepyyn, Isonkyrön, Ilmajoen ja Pietarsaaren komppaniat ( Wichmann, Anteckningar ur Kongliga Vasa Regementets historia, Vasa 1928 ). Runoilijan synnyinseudun Pietarsaaren […]

Lue lisää

Hajamietteitä kapinaviikoilta

Siitä kun kansalliskirjailijamme Juhani Aho aloitti päivittäisen päiväkirjansa kirjoittamisen, on pian 100 vuotta. Tiistaina maaliskuun 19 päivänä 1918  hän kirjoittaa: “Ehkä julkaisen nämä muistiinpanot.” Juhani Ahon teos “Hajamietteitä kapinaviikoilta” ilmestyi ensin kolmena osana vuosina 1918 – 1919. Päiväkirjassa mukaan luettuna jouluaattona 1918 kirjoitettu jälkikirjoitus on 606 sivua. Persoonallisesti koettu ja ajassa kirjoitettu dokumentti on sydäntä […]

Lue lisää

Zachris eli Sakari Topelius 200

Sunnuntaina tammikuun 14 päivänä 2018 on  Zachariaksen nimipäivä. Se on myös “Satusetä” Topeliuksen syntymäpäivä. Zacharias eli Zachris eli Sakari  Topelius syntyi Uudessakaarlepyyssä tammikuun 14 päivänä 1818. Hänen vanhempansa olivat Zacharias Topelius ja Catharina Sofia Calamnius.  Äiti oli vauraasta kauppiasperheestä. Isä oli lääkäri ja keräsi kansanrunoja ( Wikipedia ). Zachris Topeliuksen puoliso oli Maria Emilia Lindqvist […]

Lue lisää

Eesti Vabariik 100 eli Viro 100

Suomi 100 meni, Viro 100 alkoi. Neljä  Suomen  lähivaltiota viettää  vuonna 2018 itsenäisyytensä 100 -vuotisjuhlia; Puola 100 on tammikuun 11 päivänä,  Liettua 100  helmikuun 16 päivänä, Viro 100  helmikuun 24 päivänä ja  Latvia 100 marraskuun 18 päivänä ( Elo, Tuglas -seuran jäsenlehti 1 / 2018 ) .  Virolainen kirjailija  Friedebert Tuglas ( 1886 – 1971 […]

Lue lisää

Taalainmaan Aminoff Savossa ja Karjalassa

Mimosan nimipäivä 6. marraskuuta on Ruotsalaisuuden päivä sekä Kustaa Aadolfin päivä.  Iisalmessa ja Ylä-Savossa asuu kymmeniä Ruotsin kansalaisia, joista useimmat ovat paluumuuttajia, Ruotsista kotiseudulleen palanneita yläsavolaisia. Ruotsalainen Gustaf Aminoff palveli Karjalassa ja Savossa kymmeniä vuosia. Kansallisrunoilijamme J. L. Runeberg laulaa hänestäkin runossaan Sotamarski – Fältmarskalken ( suom., Cajander): “Yhdessäpä siinä nähtiin kaksi everstiluutnanttia, ukot Christjernin […]

Lue lisää

Tutshkovin veljekset Iisalmella ja Koljonvirralla

Venäjän keisarillisen huoneen jäsen, historioitsija ja suuriruhtinas Nikolai Mihailovitsh Romanov ( 1859 – 1919 ) julkaisi   laajan teoksen kuuluisista venäläisistä – “Famous Russians in the 18th and 19th centuries. Biographies and Portraits.” ( St. Petersburg, 1905-1909 ). Suuriruhtinas Romanov kirjoittaa myös kenraalitar  Jelena Jakovlevnan ja insinöörikenraali,  salaneuvos, senaattori Aleksei Vasiljevitsh Tutshkovin  pojista, Venäjän “Isänmaallisen […]

Lue lisää

Kirjeitä 19.10.1808 sekä varoitus 27.10.1808

Tiistaina 19.10.1808 venäläisen kenraaliluutnantti Nikolai Aleksejevitsh Tutshkovin esikunta sijaitsi Savojärven kylässä eli Lapinlahdella. Sieltä  Tutshkov  samana päivänä lähetti viipurilaisen adjutanttinsa Thesleffin viemään Lohtajan aseleposopimuksen irtisanomiskirjettä Iisalmelle prikaatinpäällikkö Johan August Sandelsille tämän esikuntaan Fredriksdalin kartanoon. Sitaatti Tutshkovin armeijakunnan päiväkirjasta 19.10.1808: “Kapteeni Thesleff on lähetetty ruotsalaiseen päämajaan keskeyttämään solmittu aselepo.” Samana päivänä Tutshkov kirjoitti salaisen kirjeen, joka […]

Lue lisää

Veljeä ei jätetä

“Sotainvalidien Veljesliitto tapaa jäsenensä Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Veljeä ei jätetä -kampanjan merkeissä”, kirjoittaa Veljesliiton tiedottaja Marja Kivilompolo. Juhlavuoden aikana tavataan kaikki Veljesliiton jäsenet eli sotainvalidit sekä heidän leskensä ja puolisonsa. Elokuussa 2017 sotainvalideja oli elossa 2 200 ja puolisojäseniä 8000. Heidän tukenaan eri puolilla Suomea toimii  18 sotainvalidipiiriä, Ruotsissa yksi piiri.  Pohjois-Savon piirin puheenjohtajana  […]

Lue lisää

Kelton Pyhän Yrjön kirkko

Pietarissa on sanottu, että “Nevski prospekt on museo taivaan alla”. Inkerinmaalla on sanottu, että “Keltto sijaitsee Nevski prospektin päässä”. Nevskiltä on suora tie Kelton Kolbinon kylään.  Inkerin kirkon Teologinen Instituutti sijaitsee Keltossa 22 kilometriä Pietarin keskustasta,  Kolbino  25a ( www.elci.ru ). Vierastalon, oppilasasuntolan, uuden asuntolan ja ruokalan lisäksi pihapiirissä sijaitsee vanhusten palvelutalo.  Instituutti on toiminut […]

Lue lisää

Graniittimaa Suomi Latvian lehdissä 1822-1945

Latvialainen kirjailija , kääntäjä ja luennoitsija  Anna Zigure asuu perheineen Itämeren rannalla Jurmalan kaupungissa. Hän toimi Latvian suurlähettiläänä Helsingissä vuosina 1992 – 1998, vieraillen usein myös Iisalmella ja muissa Ylä-Savon kunnissa, yrityksissä ja oppilaitoksissa. Hän oli kiinnostunut latvialaisen Mitaun rakuunakomppanian taistelusta Koljonvirralla 1808 sekä kirjailija Juhani Ahosta, joka oli tunnetuin ja käännetyin suomalainen kirjailija Latviassa.  […]

Lue lisää

Korven Kaiku

Rukajärven suunnan 14. Divisioonan perinneyhdistyksen Nuoriso- ja perinnepäivät pidettiin Lieksassa 1. – 3.9.2017. Perinneyhdistyksen puheenjohtaja prikaatikenraali Jukka Sonninen on kirjoittanut ylioppilaaksi Iisalmen lyseosta vuonna 1980.  Ylä-Savon paikallisosaston puheenjohtaja on Eero Pulkkinen. Muita paikallisosastoja ovat Ilomantsin, Kajaanin, Kuhmon ja Lieksan osastot.  Pääjuhla pidettiin sunnuntaina syyskuun 3 päivänä Lieksan kirkossa. Juhlapuheen piti puolustusministeri Jussi Niinistö, joka kertoi […]

Lue lisää

Vierailevat puhujat Sandelsin patsaalla 1885

Ylä-Savon Kotiseutumuseon luentoillassa 26.8.2017 tutkija Miika Siironen luennoi ” Elias Simojoen elämästä ja utopiasta”. Minun aiheenani oli “Sandels ja Iisalmi”.  Sandelsin patsaan nimen  saanut Virran muistomerkki – Wirta-Monumentet – pystytettiin  toukokuun 9 päivänä 1885. Patsas teksteineen suunniteltiin pystytettäväksi vastapäätä ruhtinas Dolgorukin muistomerkkiä, Koljonvirran länsirannalle  Paavo Nissisen pellolle. Paikaksi valittiin kuitenkin lahjamaata   Pölkkyinniemeltä,  entisen Fredriksdalin […]

Lue lisää

Sotainvalidin päivä

Iisalmen Seudun Sotainvalidit ry ja Sotainvalidien Pohjois-Savon Perinneyhdistys ry järjestivät elokuun 18 päivänä 2017  Spa Hotel Runnin Kartanohotellissa, marsalkka Mannerheimin nimikkosalissa, kunnia -ja kutsuvierastilaisuuden, johon oli tultu  Kauniaisista, Mikkelistä, Kuopiosta, Sorsakoskelta, Nilsiästä, Juankoskelta, Lapinlahdelta, Leppävirralta, Suonenjoelta, Pielavedeltä, Kiuruvedeltä, Pyhäjärveltä, Vieremältä, Sonkajärveltä ja Iisalmesta. Paikalla oli sotainvalideja ja sotainvalidien puolisoita ja leskiä sekä veteraani -ja perinnejärjestöjen, […]

Lue lisää

Kivikoulun kauniit ja karvaat kertomukset

Iisalmen maalaiskunnan Kirkonkylän koulun perustamisen 140 -vuotisjuhlaa vietettiin sunnuntaina elokuun 13 päivänä 2017. Vuonna 1930 valmistuneen sementtitiilisen lisärakennuksen eli  Kivikoulun toinen kerros tulvi  entisiä oppilaita, opettajia, Pro Kivikoulu ry:n jäseniä ja  kutsuvieraita, joukossa Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kati Åhman , ministeri Seppo Kääriäinen sekä rehtori Ville Grundmark.  Kivikoulun ja Kirkonkylän koulujen kasvatit Taito Kainulainen ja Jorma […]

Lue lisää

Kuinka sain siivet

Sepalusklubin  kesäpäiviä 2017  vietettiin Runnilla 14. – 16. heinäkuuta. Sepalusklubi on lyhennys nimestä “Sen Eeva Porrin Aikaisen Lyseon Uljaat sankarit”. Klubin nimikkorehtori Eeva Edla Porri syntyi Harjavallassa 7.6.1905. Hänen vanhempansa olivat Robert Filemon Porri ja Emma Serafiina Viinikka.  Hän kirjoitti ylioppilaaksi Rauman yhteislyseosta keväällä 1924.  Eeva Porrin pitkä elämäntyö oppikouluissa alkoi kevätlukukaudella 1930 Helsingin suomalaisen […]

Lue lisää

Runolahjana Helvi Juvosen Kalliopohja

Lauantaina 8.7. soitti tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio Yleisradion “Tämän runon haluaisin kuulla” -ohjelmaan, toivoen runolahjanaan kuulevansa Helvi Juvosen ( 1919-1959 )  runon “Kalliopohja”. Vapaa tulkintani on, että rouva Haukiolle Juvosen komea  runo on kuin Suomi 100 -runo, Suomi laidasta laitaan, etelästä pohjoiseen,  Suomenlahden rantakallioilta Lapin tuntureille: “Katso pohjoista taivasta. Ei se ole vain […]

Lue lisää

Nilsiässä herännäisyyden juurilla

“Haudan partaalla tavataan. Reformaation merkkivuoden 2017 herättäjäjuhlia vietetään herännäisyyden juurilla, Kuopion seurakuntayhtymän, Järvi-Kuopion seurakunnan, Nilsiän alueseurakunnan Vanhan kirkon puistossa, tapulin katveessa.” Nämä kirkkoherra Reijo Leinon sanat on painettu Nilsiän herättäjäjuhlien  7.-9.7. – Juhlaoppaaseen, joka on kooltaan pieni, mutta sisällöltään rikas.  – Tervetuloa juurihoitoon! kirjoittaa Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen.  Juhlapuheessaan hän pohti  myönteisesti  kirjailija Juhani Ahon […]

Lue lisää

Valitsee sielu seuransa

Jo vuosia sitten palasi filosofian tohtori Sirkka Heiskanen-Mäkelä juurilleen Iisalmen kaupunkiin ja Vieremän Valkeisille.  ” Iisalmen yhteislyseon historiassa 1896 – 1946 ” on nuoresta koulutytöstä  seuraava merkintä: “Heiskanen, Sirkka Leena, yhteislyseolainen, Vieremä. S. 13.2.34 Vieremällä. Vanh.: maanviljelijä Otto Vilhelm Heiskanen ja kansakoulunopettaja Aili Katri Ruotsalainen. Opp. I – II l. 45 -. Piirustus ja lukeminen.”  […]

Lue lisää