Graniittimaa Suomi Latvian lehdissä 1822-1945

Latvialainen kirjailija , kääntäjä ja luennoitsija  Anna Zigure asuu perheineen Itämeren rannalla Jurmalan kaupungissa. Hän toimi Latvian suurlähettiläänä Helsingissä vuosina 1992 – 1998, vieraillen usein myös Iisalmella ja muissa Ylä-Savon kunnissa, yrityksissä ja oppilaitoksissa. Hän oli kiinnostunut latvialaisen Mitaun rakuunakomppanian taistelusta Koljonvirralla 1808 sekä kirjailija Juhani Ahosta, joka oli tunnetuin ja käännetyin suomalainen kirjailija Latviassa.  […]

Lue lisää

Korven Kaiku

Rukajärven suunnan 14. Divisioonan perinneyhdistyksen Nuoriso- ja perinnepäivät pidettiin Lieksassa 1. – 3.9.2017. Perinneyhdistyksen puheenjohtaja prikaatikenraali Jukka Sonninen on kirjoittanut ylioppilaaksi Iisalmen lyseosta vuonna 1980.  Ylä-Savon paikallisosaston puheenjohtaja on Eero Pulkkinen. Muita paikallisosastoja ovat Ilomantsin, Kajaanin, Kuhmon ja Lieksan osastot.  Pääjuhla pidettiin sunnuntaina syyskuun 3 päivänä Lieksan kirkossa. Juhlapuheen piti puolustusministeri Jussi Niinistö, joka kertoi […]

Lue lisää

Vierailevat puhujat Sandelsin patsaalla 1885

Ylä-Savon Kotiseutumuseon luentoillassa 26.8.2017 tutkija Miika Siironen luennoi ” Elias Simojoen elämästä ja utopiasta”. Minun aiheenani oli “Sandels ja Iisalmi”.  Sandelsin patsaan nimen  saanut Virran muistomerkki – Wirta-Monumentet – pystytettiin  toukokuun 9 päivänä 1885. Patsas teksteineen suunniteltiin pystytettäväksi vastapäätä ruhtinas Dolgorukin muistomerkkiä, Koljonvirran länsirannalle  Paavo Nissisen pellolle. Paikaksi valittiin kuitenkin lahjamaata   Pölkkyinniemeltä,  entisen Fredriksdalin […]

Lue lisää

Sotainvalidin päivä

Iisalmen Seudun Sotainvalidit ry ja Sotainvalidien Pohjois-Savon Perinneyhdistys ry järjestivät elokuun 18 päivänä 2017  Spa Hotel Runnin Kartanohotellissa, marsalkka Mannerheimin nimikkosalissa, kunnia -ja kutsuvierastilaisuuden, johon oli tultu  Kauniaisista, Mikkelistä, Kuopiosta, Sorsakoskelta, Nilsiästä, Juankoskelta, Lapinlahdelta, Leppävirralta, Suonenjoelta, Pielavedeltä, Kiuruvedeltä, Pyhäjärveltä, Vieremältä, Sonkajärveltä ja Iisalmesta. Paikalla oli sotainvalideja ja sotainvalidien puolisoita ja leskiä sekä veteraani -ja perinnejärjestöjen, […]

Lue lisää

Kivikoulun kauniit ja karvaat kertomukset

Iisalmen maalaiskunnan Kirkonkylän koulun perustamisen 140 -vuotisjuhlaa vietettiin sunnuntaina elokuun 13 päivänä 2017. Vuonna 1930 valmistuneen sementtitiilisen lisärakennuksen eli  Kivikoulun toinen kerros tulvi  entisiä oppilaita, opettajia, Pro Kivikoulu ry:n jäseniä ja  kutsuvieraita, joukossa Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kati Åhman , ministeri Seppo Kääriäinen sekä rehtori Ville Grundmark.  Kivikoulun ja Kirkonkylän koulujen kasvatit Taito Kainulainen ja Jorma […]

Lue lisää

Kuinka sain siivet

Sepalusklubin  kesäpäiviä 2017  vietettiin Runnilla 14. – 16. heinäkuuta. Sepalusklubi on lyhennys nimestä “Sen Eeva Porrin Aikaisen Lyseon Uljaat sankarit”. Klubin nimikkorehtori Eeva Edla Porri syntyi Harjavallassa 7.6.1905. Hänen vanhempansa olivat Robert Filemon Porri ja Emma Serafiina Viinikka.  Hän kirjoitti ylioppilaaksi Rauman yhteislyseosta keväällä 1924.  Eeva Porrin pitkä elämäntyö oppikouluissa alkoi kevätlukukaudella 1930 Helsingin suomalaisen […]

Lue lisää

Runolahjana Helvi Juvosen Kalliopohja

Lauantaina 8.7. soitti tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio Yleisradion “Tämän runon haluaisin kuulla” -ohjelmaan, toivoen runolahjanaan kuulevansa Helvi Juvosen ( 1919-1959 )  runon “Kalliopohja”. Vapaa tulkintani on, että rouva Haukiolle Juvosen komea  runo on kuin Suomi 100 -runo, Suomi laidasta laitaan, etelästä pohjoiseen,  Suomenlahden rantakallioilta Lapin tuntureille: “Katso pohjoista taivasta. Ei se ole vain […]

Lue lisää

Nilsiässä herännäisyyden juurilla

“Haudan partaalla tavataan. Reformaation merkkivuoden 2017 herättäjäjuhlia vietetään herännäisyyden juurilla, Kuopion seurakuntayhtymän, Järvi-Kuopion seurakunnan, Nilsiän alueseurakunnan Vanhan kirkon puistossa, tapulin katveessa.” Nämä kirkkoherra Reijo Leinon sanat on painettu Nilsiän herättäjäjuhlien  7.-9.7. – Juhlaoppaaseen, joka on kooltaan pieni, mutta sisällöltään rikas.  – Tervetuloa juurihoitoon! kirjoittaa Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen.  Juhlapuheessaan hän pohti  myönteisesti  kirjailija Juhani Ahon […]

Lue lisää

Valitsee sielu seuransa

Jo vuosia sitten palasi filosofian tohtori Sirkka Heiskanen-Mäkelä juurilleen Iisalmen kaupunkiin ja Vieremän Valkeisille.  ” Iisalmen yhteislyseon historiassa 1896 – 1946 ” on nuoresta koulutytöstä  seuraava merkintä: “Heiskanen, Sirkka Leena, yhteislyseolainen, Vieremä. S. 13.2.34 Vieremällä. Vanh.: maanviljelijä Otto Vilhelm Heiskanen ja kansakoulunopettaja Aili Katri Ruotsalainen. Opp. I – II l. 45 -. Piirustus ja lukeminen.”  […]

Lue lisää

Veljesliitolla hallitun sopeuttamisen vuodet

Sotainvalidien Veljesliiton 65. liittokokous pidettiin tiistaina 6.6. 2017  Helsingissä  Scandic Park -hotellissa, Vision -salissa.  Kaartin puhallinkvintetti soitti Jean Sibeliuksen säveltämää musiikkia,  ensimmäisenä Jääkärien marssin. Hartaushetken toimitti rovasti Matti Tuomisto, joka sanoi, että “kulkekaa rukoillen”. Läsnä oli 141 kokousedustajaa, joista 25 sotainvalidia.  Ylä-Savosta olivat paikalla  Heikki Nousiainen Pielavedeltä, Seppo Räihä Kiuruvedeltä, Viljo Sirviö Sonkajärveltä ,  minä […]

Lue lisää

Granitin veljekset ja Sandelsin patsas

Koljonvirran yläjuoksulta pohjoiseen,  Pikku – Iijärven länsirannalla, kauniilla Pölkkyinniemellä, kohoaa Koljonvirran taistelun muistomerkki – Wirta monumentet – arvonimeltään  Sandelsin patsas. Se  on  kentälle haudattujen suomalaisten sotilaiden monumentti. Se  on  Sandelsin, Fahlanderin, Dunckerin, Zidénin ja Stenbergin muistomerkki. Sen  on suunnitellut lääninagronomi Alfred Sjöström. Patsaan on hakannut Paloisvuoren graniitista  entinen ruotusotamies, iisalmelainen kivenhakkaaja Olof God. Sijoituspaikaksi on […]

Lue lisää

Iisalmen ruhtinaskunta- Furstendömet Idensalmi

Snellman -kesäyliopisto ja Iisalmen kaupunki  järjestivät  6.5. Iisalmen kulttuurikeskuksen Karl Collan -salissa Suomi 100 vuotta -juhlavuoden seminaarin “Itsenäisyyden juuret”. Puhujista professori Tiina Kinnunen on  Oulun yliopistosta, iisalmelainen tohtori Jaana Luttinen palvelee tutkijana Lapinlahdella Taidemuseo Eemilissä. Antoisia ja päteviä olivat rouvien luennot, todella mielenkiintoisia. Professori emeritus Matti Klingen aiheena olisi ollut “yleishistoriallinen katsaus”, mutta valitettavasti hänelle […]

Lue lisää

Katkennut miekka – Sinun veteraanipäiväsi

Joroisten hautausmaalla lepää everstiluutnantti Carl Wilhelm Malm ( 1772 – 1826 ), joka haavoittui vaikeasti yöllisessä iskussa kenraalimajuri Rahmanovin prikaatin leiriin, Koljonvirran itäpuolella 10.-11.11.1808. Malm oli Suomen sodan 1808 – 1809 sotainvalidi. Hänen hautamuistomerkkinsä on katkennut miekka.  Sodissamme 1939 – 1945 haavoittui 200 000 suomalaista , joista 96 000 pysyvästi. Sotainvalideja on  vielä keskuudessamme  2 500. […]

Lue lisää

Vänrikki Stoolin miehet Koljonvirralla 1808

Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä muistelen Koljonvirran taisteluun 27.10.1808 osallistuneita sotilaita, jotka inspiroivat Johan Ludvig Runebergia kirjoittamaan heistä Vänrikki Stoolin tarinoissaan. Sandels – ja Luutnantti Zidén -runojen  historialliset esikuvat prikaatinpäällikkö Johan August Sandels ja Pietarsaaren komppanian vänrikki Jakob Henrik Zidén ovat yleisesti  tunnettuja,  heistä on kirjoitettu paljon. Zidén myös lepää sotilaiden kenttähaudassa Koljonvirralla, “heti […]

Lue lisää

Juhani Aho ja Latvia

Juhani Ahon Seuran vuosikokous pidettiin tiistaina  21.3.2017 Helsingin Eirassa,  Latvian tasavallan suurlähetystössä, katuosoitteessa Armfeltintie 10. Walter Jungin suunnittelema kaunis talo on valmistunut vuonna 1922. Lähellä sijaitsevassa kirjailija Juhani Ahon nimikkopuistossa on syyskuun 11 päivänä 1961 paljastettu Aimo Tukiaisen veistämä Juhani Ahon patsas, jonka sisarpatsas kohoaa Iisalmen kirkkopuistossa. Werner Söderström Osakeyhtiö on tänä vuonna julkaissut  Suomi 100 vuotta […]

Lue lisää

Runeberg ja Partalan majatalo 1808

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg ( 1804 – 1877 ) syntyi helmikuun 5 päivänä 1804 Pietarsaaressa, Isonkadun varrella kauppias Johannes Malmin talossa. Runebergin ei tiedetä käyneen Iisalmella eikä Koljonvirralla.  Sensijaan runoilija tunsi monia Koljonvirran taistelujen 1808  veteraaneja ja luki näiden muistelmia ml. rovasti Holmin ja eversti  Montgomeryn teokset vuosilta 1836 ja 1842. Runeberg tunsi Holmin ja Montgomeryn henkilökohtaisesti. […]

Lue lisää

Ortodoksinen kirkkopolku 1950 – 2015

Olin torstaina joulukuun 8 päivänä 2016  Iisalmen Seudun Sotainvalidien perinteisessä joulujuhlassa Koljonvirran-Mansikkaniemen historiallisessa maisemassa, vuonna 1976 valmistuneessa Metsäpirtissä.  Sillä aikaa olivat kiuruvetiset pitkäaikaiset ystäväni Leena ja Esko Pietikäinen käyneet kotimme ovella Iisalmessa  ja tuoneet meille Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan historiatoimikunnan joulutervehdyksenä teoksen “Ortodoksinen kirkkopolkumme – Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan historia 1950 – 2015” (Jaana Luttinen, Kiuruveden ortodoksinen […]

Lue lisää

Rakkaudesta kotiseutuun

Filosofian tohtori Tuija Saarisen  mukaan “kotiseututyö on kokonaisvaltaista toimintaa kotiseudun hyväksi”. Kotiseututyömme juuret ovat 1600 -luvun Ruotsissa. Ensimmäiset suomalaiset kotiseutuliikkeet on perustettu 1890 -luvulla. Suomessa on nykyisin jo lähes 400 paikallismuseota; Ylä-Savon Kotiseutumuseo  Paloisten Pikkuhaassa  Virrankadun varressa  avasi ovensa yleisölle kesäkuussa 1964. Museon savupirtissä on yli 300 vuotta vanha kiviuuni, joka on Kiuruveden Heinäkylästä, maallikkosaarnaaja Aku […]

Lue lisää

Helvi Juvosen haudalla

Kirjailija, runoilija Helvi Inkeri Juvonen syntyi Iisalmen kaupungissa marraskuun 5 päivänä 1919. Lauantai 5. marraskuuta 2016 on Pyhäinpäivä. Sinä päivänä Suomen hautausmailla palavat  kynttilät omaisten ja ystävien haudoilla. Helvi Juvosen syntymäpäivä saa  ajatukseni Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle. “Vuonna 1829 perustettuun hautausmaahan kuuluu ilmeeltään erilaisia alueita, jotka kertovat Suomen ja Helsingin historian vaiheista.” ( Opaskartta, Helsingin seurakuntayhtymä ). […]

Lue lisää

Tuulta, sadetta ja sotatoimia syksyllä 1808

Ilimoja on pielly  lokakuussa 2016 ja ilimoja piisoo varmaan marraskuussakin. Niitä piisasi myös loka-marraskuussa 1808 Toivalan, Iisalmen, Vieremän ja Pulkkilan välillä. Venäläisen kenraaliluutnantti Tutshkovin armeijakunnan sotapäiväkirja ( Venäjän Federaation sotahistoriallinen arkisto, Pääesikunnan sotatieteellinen arkisto, Moskova, suomentanut tohtori Juri Shikalov ) sisältää tietoja sotatoimista, mutta  melkein päivittäin merkintöjä myös  säästä. 1.10.1808 “Kova tuuli, joka voimistui puolen […]

Lue lisää

Hiihtolatujen romantikko Immo Kuutsa

Urheilutoimittaja Ari Pusa on toimittanut teoksen “Immo Kuutsan tarina – Valmentajalegendan ura tähtien rinnalla” ( Docendo Oy, Jyväskylä 2016 ). Teoksessa on 248 sivua.  “Kirjan kuvitus on kerätty pääosin Immo Kuutsan arkistosta”, runsaasti mustavalkeita valokuvia Immo Kuutsan lapsuudesta lähtien. Hiihtoladun varressa otetun valokuvan alla on seuraava teksti: “Immo on ollut elämänsä ladulla.” Takakannessa on myös […]

Lue lisää